onko aloittelijan hölkkä/juoksu todellakin näin hidasta? Teenkö oikein?
Olen aloittanut juoksuharrastuksen pari kk sitten. Menin lenkkipolulle metsään, aloin TODELLA HITAAN hölkän siten, että sykkeet pysyvät siellä 120 - 130 tuntumassa.
Nautin harrastuksestani ja juoksu tuntuu ihanalta, nopeutta on tarkoitus nostaa maltillisesti. Nyt alussa vain totuttelen ja juoksen kolme kertaa viikossa 5 km kerrallaan.
Nyt neurootikko minussa nostaa päätään; aloitusvauhtini on kuin etananmatelua tai paikallaan etenemistä, niin hitaasti näillä sykkeillä etenen, pystyn puhumaan samalla. Ylipainoa minulla on 7 - 10 km.
Kysymys kuuluu, onko ok aloittaa juoksu kerta kaikkiaan matelemalla vauhdilla, teenkö oikein kun mummot potkuttavat edelleni hölkätessäni :)
Kommentit (16)
Pakkohan se on aloittaa sillä vauhdilla, millä pystyy. Vauhtia tulee kyllä lisää ajan kanssa, kunhan välillä menee korkeammallakin sykkeellä. Kauanko nyt siis menee 5 km juoksussa?
Ihan oikein teet. Ymmärrän että vauhti (tai sen puute) voi turhauttaa mutta suurin ongelma aloittelijoilla on se että juoksee liian kovaa jolloin peruskunto ei pääse kehittymään. Eli älä välitä muista ja muiden vauhdeista :)
ap kiittää tähän astisista vastauksista:) Juoksen tällä tyylillä jotain 6 km tunnissa, eli vauhti on etanan sunnutaikävelyä, mutta tästä nostan pikkuhiljaa. Pääasia on saada vahvistus, että teen oikein.
Kyllä se on ihan hirvittävän hidasta. Itselläni ainakin jopa niin hidasta, etten kehdannut "juosta" kuin metsäteillä, jottei kukaan näkisi, olisi varmaan tikahtunut nauruun.
Jotta sykkeeni olisi alussa pysynyt tarpeeksi matalana, juoksu oli paljon hitaampaa kuin tavallinen leppoisa kävely. Siis ihan kuin hiipimistä hidastettuna.
🤦🏼♀️
Mulla on tosin sykkeissä varmaan jtkn vikaa/ominaisuus jota en kuitenkaan ole saanut aikausrksi tutkituttaa, kun ei ole haittaavia oireita. Hyväkuntoisenakin ja hoikkana sykkeeni saattaa reippaassa kävelyssäkin noista 130-140 tienoille. Tuntemus on ihan hyvä eikä tunnu yhtään raskaalta.
Leposykekin alimmillaan unessa yölläkin kuitenkin 60 tienoilla, joskus harvoin käynyt 51:ssä. Joillakinhan ne laskee alle 40:een.
Näin ollut aina.
Vierailija kirjoitti:
ap kiittää tähän astisista vastauksista:) Juoksen tällä tyylillä jotain 6 km tunnissa, eli vauhti on etanan sunnutaikävelyä, mutta tästä nostan pikkuhiljaa. Pääasia on saada vahvistus, että teen oikein.
Suosittelen silti juoksemaan vaikka lyhyenkin osan matkasta hieman kovemmalla rasituksella, koska pelkällä mukavuusalueella ei välttämättä vauhti nouse kovin nopeasti. Myös jalkalihasten vahvistaminen kuntosalitreenillä auttoi ainakin minulla.
Tosin hitaampikin juoksu pitää ainakin ylipainon kurissa ja muutenkin terveempänä.
Alussa hölkkä on tosiaan ihan kävelyvauhtia. Tästä ei pidä hämmentyä. On tärkeää, että nivelet, lihakset yms. tottuvat uuteen rasitukseen muuten riskinä ovat rasitusvammat. Maltti on valttia tässäkin asiassa. Kyllä se siitä. Vauhtia sitten pikkuhiljaa enemmän ja erilaisissa maastoissa eri nopeuksilla yms. niin pysyy kiinnostavana se juoksu.
Itse aloitin juoksun noin vuosi sitten, mutta silti sykkeet pomppaa heti lähes maksimiin kun yritän juosta yhtään nopeampaa. Olen tehnyt ohjeiden mukaan pitkiä lenkkejä peruskuntosykkeellä ja välillä rankempia treenejä, mutta kunto polkee paikallaan. Juoksen siis edelleenkin etanavauhtia.
Kyllä lenkit on vedettävä ns. verenmaku suussa, muutoin ei oo mitään tehoja. Parempi 500m täysillä kun 5km löntystellen jos meinaat tuloksia saada aikaan. Hiljaa hölkkäämällä opit, no hölkkäämään hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lenkit on vedettävä ns. verenmaku suussa, muutoin ei oo mitään tehoja. Parempi 500m täysillä kun 5km löntystellen jos meinaat tuloksia saada aikaan. Hiljaa hölkkäämällä opit, no hölkkäämään hiljaa.
Pk-vauhdilla treenaamalla saa sydämeen, keuhkoihin ja lihaksiin lisää pieniä verisuonia, jotka luovat pohjan hyvälle kunnolle.
Olen itse parikymmentä vuotta sitten aloittanut treenauksen vauhdikkaasti ja veren maku suussa. Jatkuvasti iian kovilla sykkeillä treenatessa olen toki maratonejakin juossut, mutta olin kovin vamma-altis.
Aloitin pari vuotta sitten treenaamaan pääosin matalilla sykkeillä. Aluksi jouduin menemään tuskattuvan hidasta 6 km/h-vauhtia, nyt menee matalilla sykkeillä jo 8 km/h. Juoksen kerran viikossa nopeamman vauhtitreenin. Kisatulokseni ovat parantuneet, minulle ei tule enää vammoja ja leposykkeeni on pudonnut 35 lyöntiin minuutissa.
Olet ap oikealla ja kestävällä tiellä!
Jos nollakunnosta lähtee niin hidas alku varmaan paikallaan. Mutta aika pian ottaisin kerran viikkoon vauhdikkaamman lenkin 150-160 sykkeellä.
Innostuin parikymppisenä repimään maksimisykkeellä parin kilsan lenkkejä. Vauhti oli silloinkin todella hidas koska olin ylipainoinen ja hapenottokyky heikko (perussairaus pitää Hb:n alle 130) Juoksu oli siis vähän anaerobista, syke tapissa.
Seuraus : pahat penikat joita yritin hoitaa juoksemalla lisää. Kyllä ne pehmenee. No ei pehmennyt.
Löysin juoksun vasta viiskymppisenä punttisalin juoksumatolla joka varmistaa sen etten kärsimättömyyttäni juokse liian kovaa. Aloitin alle 6km vauhdeilla pehmeästi rullaten, minuutin, sitten 2, 3...lopulta 12 ja vahdin että pysyn järkevillä sykealueilla. Edelleen hieman ylipainoisena ja aneemisena päätin syödä rautatabuja ja jatkaa juoksua. Lopulta jaksoin juosta 20 min 7km/t vauhtia. Tein välillä myös hiit-harjoitteita kävely/12km/t mutta hiitin jälkeen ei jaksanut muuta tehdä.
Nyt tuo 7km/t on sopiva lenkkivauhti ja joku 12km/t on niin nopea että olen kaatua jalkojeni päälle. Se on erittäin, erittäin vaatimaton vauhti mutta olen nyt jo niin vanha että se on cooper-vauhtina keskitasoa. Yhä edelleen metaässämtulee juostua liian kovaa. Mutta kävelen ja pyöräilen luonnossa.
Rohkaisen siis ap:ta juoksemaan hitaasti jotta hön voisi joskus edetä nopeasti. Seuraa pulssiasi.
Onko tässä nyt ikärasismia! Miksi mummolla ei voisi olla parempi kunto?
6 km/h on mun kävelyvauhti. Ei siinä mitään varsinaisesti väärää ole, mutta itse mielummin lyhentäisin matkaa ja lisäisin vauhtia, ei ole niin tylsää sitten.
No, alle 10 km/h tuntivauhti on määritelmän mukaan hölkkää tai kävelyä. Juoksua vasta siitä eteenpäin.
ap täällä itku silmässä (niin, niin. ne menkat) kiittää teitä, ihania vastaajia. Tästäpä on hyvä tsempattuna jatkaa eteenpäin. Kaikkea hyvää teille!
Ps. Mielelläni vielä seuraan tätä keskustelua sekä luen lisävastauksia. En ole pitkään aikaan kokenut niin hyvää mieltä kuin nyt, kun äänikirjaa kuunnellen juoksen syksyisessä metsässä. Välillä jotain ihanaa musiikkia, katselen ruskaa ja ajattelen elämän olevan!
ap:lla siis ylipainoa 7 -10 kg.