Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Karrikoitua: naiseus meni lasten tultua.
13.11.2009 |
Aluksi: olen ikionnellinen kaksospojistani, päivääkään en vaihtaisi pois, ovat elämäni tärkein juttu ja vaikka lisääkin haluaisin.
Mutta. Mutta. Ikinä en palautunut raskaudesta ja synnytyksestä fyysisesti ja olen tämän asian suhteen aivan hajalla. 3, 5 v on kulunut ja palautua olisi pitänyt jos niin olisi käynyt. Maha repesi tuusan nuuskaksi, arpia aivan hirveesti, napatyrä ja vatsalihakset 5 cm erillään toisistaan. Välillä olen suht sinut tämän pömppöni kanssa, varsinkaan kun se ei muka miestäni vaivaa, mutta mitä en sulata on lantionpohjanlihakseni. Ne eivät ole kunnossa eivätkä kuntoudu vaikka mitä teksisin! Kävin vasta äskettäisn TAAS asiaan erikoistuneella lääkärillä valittamassa vaivojani ja tutkimusten jälkeen totesi kaiken olevan hyvässä kunnossa ja sanoi jopa, että jos ei tietäisi niin hän ei tietäisi minun edes synnyttäneen. Kehotti aloittamaan rakkaat harrastukseni uudestaan: joukusun ja reippaat airobicit. No, oli onnessani tuosta lausunnosta, kunnes eilen menin rankaan kuntopiiriin ja mitä tapahtui: haara-perushyppyjen aikana pissa suorastaan valui pöksyihin ja reisille...siis anteeksi, miten niin muka kaikki on kunnossa? Olen niin epätoivoinen! Onko mulla kohtalotovereita tai ketään jolla sama tilanne ja josta on kenties päässyt eroon. Tmä on melkein hätähuuto.
Kommentit (17)
...tai harrastan säännöllisesti pilatesta, käyn satunnaisiesti salilla, käytän säännöllisesti geisgakuulia, minulla on erityisohjeet fysioterapeutilta jo vuodelta 2006 lähtien ja tässä tosiaan tulos. Olen fyysisesti muuten hyvässä kunnossa, pyöräilen säännöllisesti työmatkat, liikun 3-5 kertaa viikossa kunnon lenkin verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta stressaaminen. Naisellisuus ei ole vartalon mallista kiinni ja kuka niitä raskausarpia näkee muu kuin sinä ja ukkosi.
Minä vasta löysinkin raskauksien jälkeen naisellisuuteni. Siihen asti kuljin aina farkuissa tai verkkareissa hiukset iänikuisella ponnarilla, linttaan astutut lenkkarit jalassa. Housujen sijaan aloinkin ostaa hameita, tyylikkäitä paitoja, korkea korkoisia saapikkaita ja kenkiä. Toki piti hiuksetkin tyylin mukaan laitta. Johan tuli ukkoonkin vipinää kun alkoin ensimmäisen kerran 7 vuoteen osoittamaan mustasukkaisuuden merkkejä.
Verskoja en pidä enää kuin lenkkipolulla.
Perustyylikäs voi olla myös hiekkalaatikolla ei siellä äidillä tarvitse olla kurahousuja.
Kyllä se naisellisuus tulee tasan sisältäpäin ja ihan muutamilla muutoksilla eikä se ole kiloista kiinni.
Laihtuminenkin tapahtuu kuin huomaamatta kun lopettaa stressaamisen ja asian märehtimisen. Mullakin on suonikohjuja ja mahamakkarat. So What?! Ce la vie!
Juu, pakko oli kummentoida. Omaa tyyliäni en halua kehuskella, mutta pidän tyylistäni ja naisellisesta olemuksestani ulkoisesti huolta, käytän hameita ja saappaita, olen hoikka kuin mikä, kiloja kaipaan enemmänkin lisää kuin pois (176 cm/62 kg). Luuelnpa olevani ulkoisesti ihan jees, ainakin mitä flilttiä saan osakseni aika usein.
Mutta se sisäinen naiseus ei voi olla kärsimättä, jos on pissat tulossa housuun ja lantionpohjanlihakset eivät toimi niin kuin pitää, tältä osin tuntuu aika invalidilta. Kyllä ulkoista kuorta voi viilata vaikka kuinka..vaikka ei se ulkoinenkaan kuori pitkälle kanna, jos ei silmistä hehku se siäinen fiilis.
kuvittele että sen jälkeen voi tehdä jotain rankkoja haaraperushyppyjä :D. Mutta onko se naiseus oikeasti siitä kiinni? Valitset jumppia joissa ei tarvi hyppiä. Itse laihdutin raskauskilot pois ja rupesin jumppaamaan tosissani. Nyt on kroppa paremmassa kunnossa kuin nuorena vaikka ikää on jo 40 vuotta! Miehet vilkuilee hämmästyksekseni (vaikka kasvoni ovat yhtä hyvännäköiset kuin petolinnun perse). Lantionpohja lienee kohtalaisessa kunnossa kaiken corejumpan jälkeen mitä olen tehnyt, mutta eipä silti tulisi mieleenikään mennä mitään haaraperushyppelyä kokeilemaan. Silti tunnen itseni nyt ERITTÄIN naisellikseksi ja lantiojumpapn ansiosta saan myös parempia orkkuja kuin ennen. Että unohda ne haaraperushypyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... eli että synnyttäneet eivät toisiaan yleensä ottaen ole kykeneviä rankkoihin hyppyjumppiin tai juoksemiseen. Vaikea uskoa!
Oma äitini on aikoinaan synnyttänyt kolme isoa lasta ja jatkanut niiden jälkeen rakasta suunnistusharrastustaa ilman mitään vaivoja. Itse ole tuostakin harrastuksesta joutunut luopumaan. Vaan onpa noita äoitejä jotka juoksevat maratoonia ja ties mietä.
Ja pakko näiden kommenttien jälkeen korostaa, että olen suht timmissä ja hyvässä kunnossa, mutta pimpsalihakseni eivät ole! Seksikään ei siis todella tunnu fyysisesti entiseltään välillä ei miltään... koe siinä sitten naiseuden fiilistä...
Tuleeko sulle siis pissa housuun myös juostessa? Siinä tapauksessa tuo kyllä haittaa elämää, oikeasti, voi sitä muutakin harrastaa kuin vain lantionpohjalle rankimpia lajeja. Ja tossa seksiasiassa kannattaa myös muistaa että stressi vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen ja kykyyn myös. Itse huomaan että stressaantuneena orgasmikin muuttuu sellaiseksi tunnottomaksi. Kun olin oikein, oikein stressaantunut, sain kerran orgasmin joka ei tuntunut miltään. En uskoisi tätä jollen olisi sitä itse kokenut. Tunsin siis miten lihakset supisteli, mutta muuten ei tuntunut _yhtään mitään_. Niin kuin alapää olisi ollut täysin puudutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lehtijutun siitä, miten lääkärit eivät aina ota tosissaan näitä synnytyksen aiheuttamia lantionpohjan lihasvaivoja. En ole itse synnyttänyt, mutta äkkiseltään kuulostaisi oudolta, että noin pitkän ajan kuluttua synnytyksestä sinulla on tuollaisia vaivoja, vaikka olet aktiivisesti yrittänyt itse vaikuttaa asiaan.
Kannattaisiko vaihtaa lääkäriä? Mikäli kyseessä on mieslääkäri, voisit ehkä käydä naisen vastaanotolla? Mikäli asut Helsingissä tai lähialueella, voin suositella sulle tosi hyvää gynekologia, Anja Siimestä, joka ottaa vastaan Töölön Mehiläisessä. On ihan perusgyne, ei ole erikoistunut kys. alaan, mutta on todella ymmärtäväinen ja ihana, käsittääkseni opiskellut myös psykologiaa. Hän varmasti osaisi neuvoa sua eteenpäin.
Tsemppiä! Nyky-Suomessa hoitoa pitää vaatia, ja ainakin mun mielestä sun kuuluis sitä saada.
Ihan mielenkiintoinen kommentti tuon stressin vaikutuksista, toki sen tiedän vaikuttavan, mutta että vaikutukset olisivat jopa noin rankkoja..
Täytyy tuohon asiaan kiinnittää enemään huomiota, vaikka vaiva onkin todellinen. Olen kyllä ollut aina seksuaalisesti tosi aktiivinen ja nauttinut sitä, mutta tässä on tosiaan päässyt hieman negatiivinen kehä pyörimään ja varmasti se ei aikanaa paranna tilannetta, vaikka todellisesta vaivasta onkin kysymys. Kiitos sinulle 10 myös rohkaisevasta viestistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- onko se lihasperäistä vai psyykkistä. Tyrä kannattaa hoitaa leikkauksella kuntoon.
minä, synnyttänyt, voin tehdä ihan millaisia tahansa hyppyjä?? Joten jotain häikkää ap:llä täytyy olla.
kuvittele että sen jälkeen voi tehdä jotain rankkoja haaraperushyppyjä :D. Mutta onko se naiseus oikeasti siitä kiinni? Valitset jumppia joissa ei tarvi hyppiä. Itse laihdutin raskauskilot pois ja rupesin jumppaamaan tosissani. Nyt on kroppa paremmassa kunnossa kuin nuorena vaikka ikää on jo 40 vuotta! Miehet vilkuilee hämmästyksekseni (vaikka kasvoni ovat yhtä hyvännäköiset kuin petolinnun perse). Lantionpohja lienee kohtalaisessa kunnossa kaiken corejumpan jälkeen mitä olen tehnyt, mutta eipä silti tulisi mieleenikään mennä mitään haaraperushyppelyä kokeilemaan. Silti tunnen itseni nyt ERITTÄIN naisellikseksi ja lantiojumpapn ansiosta saan myös parempia orkkuja kuin ennen. Että unohda ne haaraperushypyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
stressin vaikutuksista, toki sen tiedän vaikuttavan, mutta että vaikutukset olisivat jopa noin rankkoja.
Elin vuosia äärimmäisessä stressissä ja silloin pahimpana aikana kirjoittelin tänne viestin jossa kysyin että mistä tuollainen voi johtua ettei orgasmi tunnu lainkaan. Salaa pelkäsin että minulla on jokin vakava sairaus tyyliin als tms. Noh, kun tuli iso elämänmuutos ja stressi väheni radikaalisti, orgasmikin palasi ihan itsekseen. Sitten jonkun ajan kuluttua rupesin harjoittamaan lantionpohjaa ja se taas paransi tilannetta entisestään. Nykyäänkin vielä huomaan selvästi ylirasituksen vaikutuksen orgasmiin, kun ymmärrän tarkkailla asiaa.
Mitä ovat psyykkiset syyt, jotka vaikuttavat pidätyskykyyn, olisin kyllä kiinnostunut tietämään näistä tarkemmin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen synnyttanyt 3 kertaa (alateitse) eika ole mitaan ongelmaa noissa. Eli sen edellisen, joka luulee niin, kannattaa ehka hakeutua myoskin laakarin arvioon. Mutta ap:lle: hanki lahete fysioterapiaan, ainakin kokeile ennen kuin menet "veitsen alle". Keski-Euroopassa monessa maassa synnytyksen jalkihoitoon "kuuluu" lahes automaattinen lantionpohjan fysioterapia, ja varmaan suomalaisetkin fyssarit sen osaavat.
pidätysongelmien eri muodoista. Osa on lihasperäisiä, osa hormonaalisia, osa hermostollisia... hyvin monenlaista löytyy.
minulle lääkäri sanoi, että kannattaa hakeutua korjausleikkaukseen, kun lapsiluku on täynnä!
Sain siis ekassa raskaudessa/synnytyksessä virtsarakon lievän laskeuman, joka helposti aiheuttaa pissankarkailua. Minulla ei ole vielä karkailua ollut, mutta aerobicissä en ole synnytysten jälkeen käynytkään. Ripeää kävelyä, syvien vatsalihasten/selän treenausta ja kevyttä tanssiliikuntaa, jossa ei ole hyppyjä, olen harrastanut.
Alue: Aihe vapaa
kuntouttavia liikkeitä? Ja mitään hyppyjä en lähtisi tekemään ennen kuin vatsalihakset ja alaselän lihakset ovat kunnossa. Kokeilisit alkuun salitreenejä, joissa treet myös alaselkä/vatsalihaksia kunnolla ja pilateskin voisi jeesata?