Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olipas kurja vastaanotto, kun yritin puhua sijoittamisesta työpaikalla:(
25.09.2021 |
Vaihdoin työpaikkaa vähän aikaa sitten. Olen tutustunut työkavereihin ihan hyvin ja nyt sitten eräänä päivänä tuli puhetta taloudesta, lähtien jostain valtion talouden hoidosta omaan varallisuuteen.
Höpötin jotain saamistani pienistä osingoista, kun ilmapiiri lounaspöydässä muuttui. Yhtäkkiä minua alettiin pitää jonain "porvarina" ja "helppoahan se on minun sijoittaa, kun on kaksi aikuista taloudessa". Menin ihan jäihin, en halunnut asiaan enää palata, mutta nyt huomaan, että olen jäänyt ns. ulkopuolelle työporukan jutuista. Työkavereina sekä naisia että miehiä.
En ymmärrä tätä asennetta nyt ollenkaan! Jos olisivat yhtään olleet kiinnostuneita olisin voinut heille kertoa, että aloitin sijoittamisen asuessani yksin, pienellä summalla ja johonkin onnettomaan rahastoon! Olisin vielä kertonut, että sain tähän neuvot entiseltä työkaveriltani, että minä olisin voinut puolestani auttaa heitä!
Miksei vaan asiallisesti olisi voinut sanoa, että sijoittaminen ei ole yhtään heidän juttunsa, heti iskettiin joku "porhon" leima minun päälle:( Vaikka kaikki sijoitukset on pieniä, olen oikein naureskellut miehen kanssa omille osingoilleni... Pyörii kuitenkin mielessä, kun maanantaina taas töihinpaluu...en olisi uskonut, että sijoittaminen on näin punainen vaate joissain piireissä..
Kommentit (41)
Tosiaankin keskustelukulttuuri.
Mutta älä lähde auttamaan ketään sijoittamisessa.
Meillä oli entisessä työpaikassa ihan kivat keskustelut eri yritysten osakekursseista ja näkymistä. Oma osakesalkku oli siinä vaiheessa onnettoman pieni ja työnantajaanikin omistin peräti 2 osakkeen verran... Mutta se antoi silti oikeiden puhua aiheesta niiden suurempisalkkuisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jo on outoa porukkaa. Minäkin sijoitan ja saan osinkoja enkä ole muuta kuin pienituloinen tk eläkeläinen. Eikö ne osaa käyttää internettiä vai missä vika?
Kaikki eivät halua puhua työpaikalla raha-asioista, oli rahaa tai ei.
Luulenpa, että kyse ei ollut itse sijoittamisesta vaan siinä miten asian esitit. Eiköhän muutkin teidän työpaikalla ole sijoittaneet, kun kerran asia nousi keskusteluun. Nauhoita itsesi kertomassa samalla tavalla kun kerroit asian töissä ja katso miltä se muiden silmissä ja korvissa on näyttänyt.
Ikävää! Minä joskus kysyin työpaikalla muiden kuullen sihteeriltä, että onkohan meillä työpaikan puolesta käyttäjätunnuksia Kauppalehden nettisivujen maksulliseen sisältöön. Yksi kollega tyrmistyi täysin kysymyksestä: hänelle ei kuulemma ollut koskaan tullut edes mieleen, että meidän työpaikalla (iso valtion virasto) voisi olla ketään, joka lukisi Kauppalehteä. Olin vähän että ööö… Onneksi muutama muu riensi siinä sanomaan, että kyllä heitäkin itse asiassa kiinnostaisi ne Kauppalehden tunnukset.
Yritä vaan ap päästä takaisin porukoihin, ja raha-asioista ei varmaan kannata enää mainita mitään, kun ne jostain kumman syystä ovat tabu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kuulostella ensin vaivihkaa vaikka tietääkö kukaan tuosta sijoittamisesta ja sitten jättää siihen, jos kukaan ei vastaa mitään. Sama politiikan kanssa ja lapsistakin kannattaa ensin vähän maltillisemmin puhua, jos kuulijat saattuukin olemaan lapsettomia.
Raha-asoista ei töissä ole sopivaa puhua kuin korkeintaan kahden hengen ryhmissä todella luotettavn ihmisen kanssa.
Rahan puutteesta saa puhua kahvipöydässäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuollaiset puheet yleensä kuulu työpaikalle. Raha on muutenkin arka puheenaihe.
Ymmärrän hyvin jos et saanut hyvää vastaanottoa.
Missä mahdat olla töissä? Vai kerroitko yli 50 000 euron osingoista jossain Kontin takahuoneessa? Sijoittaminen on arkea monessa perheessä ja nimenomaan niin, että pidetään samoja osakkeita vuositolkulla ja nautitaan osingoista. En tiedä yhtäkään tuttua, jolla ei olisi osakkeita, jopa 82v äidilläni on yli 40 000 euron "osakesalkku".
Eri asia sitten on se, jos leveilit treidaamisella, mutta se taas ei liity osinkoihin oikeastaan lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaankin kannattaa ensin vaikka kysyä "mitä mieltä olette, vieläkö tuo Tulikiven osake jaksaa ponnistaa" tms.
Ja mitä maanantaihin tulee, sinne vaan työpaikan kahvipöytään takaisin.
Kaikki yhteisöt tuntuu alkuun sisäänpäinlämpiäviltä ja itsellä on ulkopuolinen olo. Kunnes eräänä päivänä tajuaa, että on tullut joku uusi, jonka rooli on olla se uusi.
Tsemppiä. Ehkä aloituksestasi jäi joku siemen itämään ja joku päivä sijoituskeskustelut on sopiva kahvipöytäpuheenaihe sielläkin.
Esimerkiksi omalla työpaikallani organisaatiokulttuuriin kuuluu rahan puutteen valittelu. Kaikilla on pelit ja vehkeet ja osan tiedän sijoittaneen opiskeluajoista lähtien, mutta kahvipöytäkeskustelu on tuollaista.
En taida valitella rahan puutetta tarpeeksi aktiivisesti, kun sivulauseissa työkaverit olettavat, että pätäkkää on. En koskaan puhu raha-asioistani, mutta FIRE koittaa viiden vuoden päästä. En silloinkaan kerro, miksi lopetan työt. Sanon vaikka, että muutan eri paikkakunnalle ja haen töitä sieltä. Se on osatotuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaiset puheet yleensä kuulu työpaikalle. Raha on muutenkin arka puheenaihe.
Ymmärrän hyvin jos et saanut hyvää vastaanottoa.
En ymmärrä miten raha ja sijoittaminen voisi olla arka puheenaihe? Puhuuhan naiset parisuhteistaankin ja lapsistaan. Vai onko se liikaa kerrankin käyttää aivokapasiteettiaan johonkin kehittävään ainaisen kanailun sijaan?
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi omalla työpaikallani organisaatiokulttuuriin kuuluu rahan puutteen valittelu. Kaikilla on pelit ja vehkeet ja osan tiedän sijoittaneen opiskeluajoista lähtien, mutta kahvipöytäkeskustelu on tuollaista.
En taida valitella rahan puutetta tarpeeksi aktiivisesti, kun sivulauseissa työkaverit olettavat, että pätäkkää on. En koskaan puhu raha-asioistani, mutta FIRE koittaa viiden vuoden päästä. En silloinkaan kerro, miksi lopetan työt. Sanon vaikka, että muutan eri paikkakunnalle ja haen töitä sieltä. Se on osatotuus.
Mä aina kerron parhaimmista löytämistäni tarjouksista ja kaikkea kommentoin kuinka on niin kallista ... ja samalla pistän säästöön useamman satasen joka kuukausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä sinä tiedät, jos työkavereilla onkin sijoituksia, enemmän kuin sinulla? Kaikki nyt ei pidä soveliaana puhua raha-asioista missään muodossa, vähän niinku politiikasta tai sairauksistakaan.
Perisuomalainen tyylihän tuo on. Sijoittaminen on "väärällä" tavalla "rikastumista". Olisit puhunut mitkä lottonumerot aiot valita ensi viikonlopuksi....
Surullista.
Tämä Ap:n kertoma on niiin tyypillistä suomalaista kateutta, kyräilyä ja kunhan muut eivät pärjää-asennetta joka on osasyy siihen että täältä ei ikinä synny mitään menestyskeksintöjäkään. Oikeasti. Ja rahasta puhuminen on aivan tabu, oli sitä sitten paljon tai vähän tai sijoitettavaa kymppi kuussa. Mistään ei saa iloita kun vastaanotto on tyyliin "ei mulla kyllä oo varaa tollaseen/hyvähän sun on...". On tätä varmaan muuallakin mutta täällä sitä ei edes osata naamioida sivistyneesti. Pthyi.
Niin ja sitten vielä se kun jotkut taivastelevat ääneen mihin joku saa rahansa laittaa. Esim. auto pitää olla vaikka työmatka olisi puoli kilometriä mutta jos laitat saman summan harrastuksiin tai taiteeseen niin ihmetellään ääneen suu auki.
No en kyllä raha-asioista puhuisi työkavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella yrityksellä on oma organisaatiokulttuurinsa. Sun työpaikan kielletty puheenaihe on tuo. Nyt tiedät, ettei kannata enää siitä aiheesta puhua.
Sulla menee nyt organisaatiokulttuurin määritelmä vähän vierestä.
Ap:n työpaikka taitaa sijaita Porvoossa. Ihan vinkkinä, provot kaatuvat aina liioitteluun, ja niin kävi tällekin tarinalle.
Alue: Aihe vapaa
Jokaisella yrityksellä on oma organisaatiokulttuurinsa. Sun työpaikan kielletty puheenaihe on tuo. Nyt tiedät, ettei kannata enää siitä aiheesta puhua.