Murenen kohta. Iskee paniikki tästä kotona olemisesta.
Vaatekaapissa on kivoja uusia vaatteita, meikkejäkin löytyy. No siinä ne vaa on vuodesta toiseen kun ei ole koskaan tilaisuutta käyttää niitä.
Trolleille tiedoksi, älkää vaivautuko. Vastaukseksi en myöskään halu nuku hyvin, jumppaa ja ole yksin onnellinen. Nämä ei päde enää koska en muuta tee.
Haluan asiallista keskustelua.
Nyt kun Helsingissä rajoitukset poistuvat,niin luonnollisesti ravintolat ja menopaikat täyttyvät ihmisillä. Pikkijoulukausi alkaa kohta.
No ei minulla ole koskaan mitään menoa. Olen ain kotona. Elämä on pelkkää työ, opiskelu ja sitä ikuista jumppaa.
Minulla iski paniikkikohtaus viime viikonloppuna kun tajusin että taas ei menoa eikä syytä mennä ulos.
Olisi hienoa löytää 30-40 vuotiaita illalliseen :,( olo on niin surullinen ja surkea.
Kommentit (7)
Mitään tarinoita miten joku on päässyt pois tästä ikuisesta noidankehästä?
Et ole ainoa. Itken taas täällä, miten tyhjää elämä on. Ihan sama, vaikka olisi viikonloput töitä kun ei ole mitään tekemistä. Olen niin masentunut ja ahdistunut, että en jaksa edes ulkoilla enää.
Kannattaa hakeutua harrastuksiin viikonlopuna. On paljon eri seuroja joissa voi harrastaa vaikka mitä mikä kiinnostaa.
Facebook on täynnä harrastusten seuranhaku ryhmiä. Liikunta, retkeily, teatteri. Mistä vaan voi löytää samanhenkistä porukkaa. Myös keikoilla ja konserteissa voi käydä itekseen ja tinderistä etsiä treffiseuraa. Valitettavasti ilman omaa aktiivisuutta ja sosiaalisuutta toisia kohtaan, mitään ei tapahdu elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä tekee pahaa terveydelle kun muuten minulla on tarvetta saada arki tasapainoon. Olen ihminen joka kaipaa viikonloppuna jotain erilaista kuin arkena. En nyt tarkoita alkoholia mutta iloa ja sosialisointia. Se että saa laittautua.
Mistä ihmiset repii näitä isoja kaveriryhmiä kenen kanssa mennään syömään?
Elämä menee vain ohi. Ihan oikeasti en jaksa enää sitä ikuista ulkoilua ja jumppatuntia!
Jos ei ole kaveripiiriä, niin sosiaalisen median kauttahan ihmiset löytävät samanhenkisiä ihmisiä. Itselläni ei ole aloituksessa kuvailtua ongelmaa eikä kokemuksia someverkostoitumisesta, mutta tiedän ihmisiä, jotka ovat FB:ssä tutustuneet ryhmien kautta ihmisiin, joiden kanssa ovat järjestäneet tapaamisia esim. ravintoloissa, keikoilla, näyttelyissä. Eli niissä ryhmissä, joita on muodostettu jonkin harrastuksen tai mielenkiinnonkohteen ympärille.
Jotkut ovat toki niin ujoja, että kynnys moiseen on liian korkea, mutta jos ujous on vain lievää tai kohtalaista, ja kaipaa ihmissuhteita, niin kynnys kannattaa ylittää.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Hyviä vinkkejä. Miten sitten Instagramin kautta voi verkostoitua? Minulla ei ole Facebookkia.
Tämä tekee pahaa terveydelle kun muuten minulla on tarvetta saada arki tasapainoon. Olen ihminen joka kaipaa viikonloppuna jotain erilaista kuin arkena. En nyt tarkoita alkoholia mutta iloa ja sosialisointia. Se että saa laittautua.
Mistä ihmiset repii näitä isoja kaveriryhmiä kenen kanssa mennään syömään?
Elämä menee vain ohi. Ihan oikeasti en jaksa enää sitä ikuista ulkoilua ja jumppatuntia!