Pitäisikö koulussa opettaa omaa uskontoa vai kaikille yhteistä ainetta?
Opetushallituksen sivuilta (http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,1521,21829,27239) löytyy evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon lisäksi opetussuunnitelmat seuraaville uskonnoille:
Adventistinen uskonto
Bahá´í -uskonto
Buddhalainen uskonto
Herran Kansa ry:n uskonto
Islam uskonto
Juutalainen uskonto
Katolinen uskonto
Krishna -liikkeen uskonto
Kristiyhteisön uskonto
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonto
Vapaakirkollinen uskonto
Onko teistä järkevää, että yhteiskunnan varoilla ylläpidetään oman uskonnon opetusta? Ehkä oppilasmäärät ovat vielä pieniä, mutta monikulttuurisessa maailmassa myös eri uskontojen edustajien määrä kasvaa koko ajan. Taksikuljetukset eri kouluihin ja opettajien palkat maksavat yhteiskunnalle melkoisesti.
Kommentit (14)
Esim. lasteni koulussa koko 7. luokka käsitellään muita uskontoja. On vaikea ymmärtää, miksi siinä pitää olla luterialisille, katolilaisille ja ortodokseille omat tunnit. Myös muslimit voisivat olla ihan hyvin samoilla tunneilla kristittyjen kanssa silloin, kun käsitellään esim. buddhalaisuutta.
Ai että kaikille opetettais ev.luttia?? Haloo!
Kaikille yhteinen elämänkatsomus-/uskontotieto-opetus olisi sivistävää ja suvaitsevuutta lisäävää. Uskovat vois sitten saada tunnustuksellista opetusta omiensa parissa.
t. kirkkoon kuulumaton luokanope
että seurakunnat ja vanhemmat huolehtisivat tunnustuksellisesta uskonnon opetuksesta? Säästyneet rahat voisi käyttää vaikka ylimääräisiin kerhotunteihin (liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä, sanataidetta...) ilta- ja aamupäivisin. Myös seurakunnat voisivat halutessaan järjestää omilla rahoillaan oman uskonnon opetusta kerhotoimintana koulun jälkeen koulun tiloissa.
Kaikille oppilaille voitaisiin opettaa yhteistä elämänkatsomus- ja uskontotiedettä tai filosofiaa (etiikkaa). Uskonnoista olisi luontevaa puhua myös historian ja yhteiskuntaopin tunneilla.
En tiedä, rahoitetaanko nuo kaikki verovaroista, sillä esim. katolinen kirkko järjestää omaa opetusta seurakunnan tiloissa.
Toisaalta, yhteinen uskontotiede saattaisi lisätä suvaitsevaisuutta eri uskontojen ja kulttuurien välillä.
Hyvä aihe pohdittavaksi.
sekä siksi, että se on monille identiteetin pohja että siksi, että oikeasti opetushallituksen valvoma uskonnonopestuksen suunnitelma on ainoa keino valvoa, että fundamentalistiradikaaliliikkeitten opit pysyvät kurissa. Jos kouluissa ei opeteta omaa uskontoa, uskonnonopetus siirtyy tien minkä uskontokuntien omien hihhuleitten haltuun, ja sen tulokset ovat maailmalla olleet sitä luokkaa, ettei sitä uskalla edes ajatella. Keskitetty ja valvottu opetus on järkevintä.
Toisaalta kaikki peruskoululaiset tarvitsevat myös jonkin verran tietoa muista uskonnoista ja ehkä myös siitä, miten muut näkevät itse kunkin oman uskonnon. Tämä yleisosuus pitäisi sitten taas olla kaikille sama.
5 kanssa! Eli kaikille samaa opetusta jossa ei keskitytä yhteen uskontoon vaan käydän eri uskontoja ja myös ateisti-vaihtoehto läpi. Siihen voisi osallistua kaikki ja kuten 5 mainitsi olisi hyvinkin sivistävää, ja ainakin mun mielestä varmaan auttaisi ihmisiä ymmärtämään toisia ihmisiä (eri uskontoryhmään kuuluvia) paremmin. Jos sitten ortodoksi tai kristitty haluaa syventyä siihen omaan uskontoon niin sehän tietysti tehdän omalla ajalla ja oman kirkon toimesta.
t. kirkkoon kuuluva luokan-ope
Itseäni arveluttaa se, että nykyään lapset jaetaan eri ryhmiin vanhempien vakaumuksen perusteella. Eikö olisi tärkeämpää käydä yhdessä kaikkien oppilaiden kanssa arvopohdintaa, vaikka lasten taustat ovatkin erilaisia? Eikö koulun pitäisi opettaa erilaisten perheiden lapsia tulemaan toimeen keskenään ja löytämään yhdistäviä asioita erilaisuudesta huolimatta?
1. Uskonnon opetus tulee kunnille kalliiksi. Jokaisella pitää olla oikeus saada oman uskontonsa mukaista opetusta. Nyt uskontoryhmiä alkaa olla aika runsaasti erilaisia eikä läheskään kaikkiin ole päteviä opettajia (esim. bahai-opettajaa). Tämä voitaisiin korvata neutraalilla oppiaineella; elämänkatsomustiedolla.
2. Suomen valtio pitäisi olla uskonnoton ja kaikkia uskontoja (ja uskonnottomuutta) kunnioittava. Meillä ei ole valtionkirkkoa, vaan sitä kutsutaan keplotellen kansankirkoksi. Koska meillä ei kuitenkaan ole sitä virallista valtionkirkkoa, ei ole mitään järkevää syytä siihen, että valtion laitos tarjoaa uskonnon opetusta. Se tehtävä kuuluisi vanhemmille ja/tai uskonnollisille tahoille.
3. Olisi tässäkin asiassa aika seurata muita Euroopan maita. Esim. Ruotsissa ja Ranskassa ei ole uskonnonopetusta kouluissa. Ruotsissa on kouluissa uskontotiede.
4. Epäpätevien opettajien puutteessa oman uskonnon opetus voi olla kyseenalaista. Asian otti islamin tiimoilta esiin eräs Helsingin yliopiston tutkija (hitsi, en muista nimeä!) Hesarin mielipidepalstalla. Opettajan ja oppilaan perheen näkemyksissä on islamin opetuksen tiimoilta ollut rajujakin eroja esim. huivi-asian tiimoilta.
Juuri näiden konfliktien välttämiseksi ET olisi paras ratkaisu kaikille.
5. Yhteinen elämänkatsomuksellinen aine edistäisi myös yhteistyötä eri elämänkatsomuksien edustajien (=oppilaiden) välillä yli uskontorajojen!
ja muita kristillisiä suuntauksia. ja lisäksi muut uskonnot. valtionuskonto on tärkein, että kaikki oppivat ymmärtämään tätä yhteiskuntaa, ja yleensä länsimaista kulttuuria, joka paljolti perustuu kristinuskoon.
1. Uskonnon opetus tulee kunnille kalliiksi. Jokaisella pitää olla oikeus saada oman uskontonsa mukaista opetusta. Nyt uskontoryhmiä alkaa olla aika runsaasti erilaisia eikä läheskään kaikkiin ole päteviä opettajia (esim. bahai-opettajaa). Tämä voitaisiin korvata neutraalilla oppiaineella; elämänkatsomustiedolla.
2. Suomen valtio pitäisi olla uskonnoton ja kaikkia uskontoja (ja uskonnottomuutta) kunnioittava. Meillä ei ole valtionkirkkoa, vaan sitä kutsutaan keplotellen kansankirkoksi. Koska meillä ei kuitenkaan ole sitä virallista valtionkirkkoa, ei ole mitään järkevää syytä siihen, että valtion laitos tarjoaa uskonnon opetusta. Se tehtävä kuuluisi vanhemmille ja/tai uskonnollisille tahoille.
3. Olisi tässäkin asiassa aika seurata muita Euroopan maita. Esim. Ruotsissa ja Ranskassa ei ole uskonnonopetusta kouluissa. Ruotsissa on kouluissa uskontotiede.
4. Epäpätevien opettajien puutteessa oman uskonnon opetus voi olla kyseenalaista. Asian otti islamin tiimoilta esiin eräs Helsingin yliopiston tutkija (hitsi, en muista nimeä!) Hesarin mielipidepalstalla. Opettajan ja oppilaan perheen näkemyksissä on islamin opetuksen tiimoilta ollut rajujakin eroja esim. huivi-asian tiimoilta.
Juuri näiden konfliktien välttämiseksi ET olisi paras ratkaisu kaikille.5. Yhteinen elämänkatsomuksellinen aine edistäisi myös yhteistyötä eri elämänkatsomuksien edustajien (=oppilaiden) välillä yli uskontorajojen!
Uskonnon opetuksesta uskontotietoon?
Kansanedustaja Irina Krohn teki vuonna 2002 lakialoitteen uskonnon opetuksen muuttamisesta uskontotiedoksi, johon osallistuisivat kaikki oppilaat. Mallina Krohn piti Ruotsin uskontotietoa.[2] Vastaanotto uskontokuntiin kuulumattomien keskuudessa oli ristiriitainen: Prometheus-leirin tuki ry:n verkkolehden suhtautuessa myönteisesti Krohnin aloitteeseen Vapaa Ajattelija -lehti julkaisi aiheesta kielteisen kirjoituksen, jossa se syytti Ruotsin uskontotiedon opetusta ihmisoikeuksia rikkovaksi. Erkki Hartikaisen mukaan Ruotsin uskontotieteen kirjat oli tehty muuttamalla vanhat uskontokirjat "tunnustuksettomiksi" siten, että pääsisältö, raamattuoppi, säilyi. Näin evankelis-luterilainen kirkko sai kaikki koululaiset yhteisen kristillisen opetuksen piiriin.[3]Hartikainen on arvostellut myös Norjan uskontotietoa, josta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut kielteisen päätöksen
(wikipedia)
En puhunut mistään Ruotsin (tai minkään muunkaan maan) mallin 100% kopioimisesta.
Mielestäni nykyisen ET:n ops on aika hyvä lähtökohta. Toisin kuin usein luullaan, ET:ssa käydään läpi muita uskontoja ja erityisen paljon aikaa käytetään kristinuskon tutkimiseen ihan kirkkohistoriasta opinkappaleisiin ja kulttuurimme vaikuttamiseen.
sitä, mikä on tuttua. Mielestäni kouluissa tulisi opettaa kohtaamaan myös erilaisuutta. Perinteet on hyvä tuntea, mutta ei mikään yhteiskunta voi jämähtää paikoilleen. Erilaisuutta voi lähestyä avoimin mielin, sen ei tarvitse olla uhka kenellekään!
ja muita kristillisiä suuntauksia. ja lisäksi muut uskonnot. valtionuskonto on tärkein, että kaikki oppivat ymmärtämään tätä yhteiskuntaa, ja yleensä länsimaista kulttuuria, joka paljolti perustuu kristinuskoon.
En tiedä, rahoitetaanko nuo kaikki verovaroista, sillä esim. katolinen kirkko järjestää omaa opetusta seurakunnan tiloissa.
Toisaalta, yhteinen uskontotiede saattaisi lisätä suvaitsevaisuutta eri uskontojen ja kulttuurien välillä.
Hyvä aihe pohdittavaksi.