Jos tontti ei asettaisi rajoituksia, niin rakentaisitko kotisi yhteen vai kahteen tasoon?

Nyt asutaan kolmessa tasossa, tykkään siitä että esim makkarit on omassa kerroksessaan rauhassa.

meillä on nyt 2krs talo ja on tosi kätevä, että lasten makkarit on ylhäällä. Laittavat aiemmin nukkumaan ja silti normi elämä voi jatkua alakerrassa, siivouspäivä on helppo jakaa kahdelle päivälle.

Ei haittaa vaikka yläkerta on sekaisin, alakerta on aina siistin näköinen.

Ollaan asuttu 2-tasoisessa talossa ja silloin usein tuintui kaikki olevan väärässä kerroksessa ja portaissa piti ravata jatkuvasti. Meillä ei toiminut, jollain muulla perheellä varmaan toimii paremmin.



Lisäksi olen sairastunut selkärankareumaan mistä syystä rappusissa kulkeminen on kivuliasta :(

Ollaan asuttu aina yhdessä tasossa (tosin kerrostalossa) ja uusi talo tehtiin 2 tasoon, valita sai myös 1-tasoratkaisun tähän tontille. Ollaan oltu tyytyväisiä siihen, että esim lapset ja aikuiset eri kerroksessa.

Nyt meillä on 1-tasoinen omakotitalo, ja talon pitäisi olla todella iso, että saisi ns. oman rauhan lapsille (vähän isompia jo).

Juuri tuo, että makkarit on eri kerroksessa, on hyvä ratkaisu. Ja tämä hyvä ratkaisu aina vain korostuu, kun lapset vanhenevat;-)

portaat ovat aina este liikkumiselle jos



-itselle tulee joku liikuntavamma tai kun tulee vanhaksi.

-kätevämpi koirien kanssa.

-turvallisempi lasten kannalta.

-kivempi siivota (itse inhoan portaiden imurointia.



Olen ihmetellyt sitä kun nykyään jos on kaksi kerroksinen rivitalo, niin miksi se kylpyhuone on siellä yläkerrassa? Näin koirien omistajana se on niin epäkäytännöllistä. (en ala kantamaan kuraista 50kg koiraa yläkertaan).

Toisaalta sitten jos jonkun pitää mennä aikaisin tai myöhään illalla suihkuun niin se häiritsee muun perheen yöunia, jos pesutilat siis sijaitsevat yläkerrassa.



Ihane kotini olisi mahdollisimman esteetön, portaaton, kynnyksetön omakotitalo, jossa kodinhoitohuoneeseen olisi oma käynti talon sivusta. Kodinhoitohuoneesta pääsisi suihkutiloihin.

Vanhempien makuuhuone olisi eripuolella taloa kuin lasten.

Jos omakotitalon rakentaisin, niin haluaisin mansardi-kattoisen, joten eiköhän se suomeksi tarkoittaisi sitten 2-kerroksista. Mutta rakentaisin kyllä niin, että kaikki tarvittava löytyisi alakerrasta ja yläkerrassa olisi vain sitten ekstraa.

Alakerrassa on kotitoimisto, sauna- ja uima-allastilat, kodinhoitohuone.



Yläkerrassa on makkarit, olkkari ja keittiö.



Tämä on tosi kiva.

Rauhoittaa kummasti elämää tämä kaksitasoratkaisu suurperheessä.

sillä rakennushetkellä. Jos pieniä lapsia, niin yhteen tasoon, mutta jos isompia niin kahteen tasoon. (isoille lapsille oma rauha)

Meillä on yksitasoinen L-mallinen talo ja olen todella tyytyväinen.



Omaa rauhaa löytyy talojen eri päädyistä jne. eikä tarvitse miettiä miten liikkua, jos portaita ei pystyisikään kiipeämään.



Enemmän kiinnittäisin huomiota pohjapiirrustukseen ja huonesijoitteluun kuin kerroksiin.

Me asutaan nyt kolmessa kerroksessa, ja portaissa ravaaminen on arsyttavaa, pienille lapsille pitaa olla portit, ja vanhana me ei taas enaa jakseta... Lisaksi jos kaikki on yhdessa tasossa niin luulen etta tuntuu isommalta koko talo.

Mutta järki sanoo, ettei tällaisen nivelvaivaisen kannata edes haaveilla kaksikerroksisesta kodista. Pysymme siis tässä yksitasoisessa.

Asun nyt kaksikeroksisessa rivarissa, ja hyvät puolet on haittoja suuremmat. Tykkään rauhaisista makkareista ja kylpyrauhasta.

ehkä nyt kun asutaan 2 tasossa haluaisinkin taas 1-tasoiseen. Molemmissa on hyvät puolensa. Nyt meillä on alakerrassa eteinen, pesutilat, "tv-huone", työ/vierashuone ja kodinhoitohuone. Yläkerrassa on keittiö, oh, 3 mh ja vessa. On rinnetalo. Välillä rassaa raahata kauppakasseja yläkertaan kun sisäänkäynti on talon alakerrasta. Ja koko talo pitäis aina olla siistinä kun vieraatkin kulkee alakerrasta yläkertaan... 1-tasoisessa ei olisi tuota rappuongelmaa... mutta onhan tää talo tosi mielenkiintoisen näköinen ratkaisu verrattuna 1-tasoon.

nyt meillä on peräti 4 kerrosta ja olen kyllästynyt ravaamaan portaita edestakaisin

Mietin tulevaisuutta eli ehkä joskus tulevaisuudessa en kykene nousemaan portaita.

Unelmatalossa yläkerrassa makuuhuoneet, iso perhekylppäri jossa lasten ihkut prinsessahammashatjat ja örkkipyyhkeet, yläkerran aula "lasten olkkari", jossa on lattiatyynyt rentoon telkkarin katsomiseen, pleikkari ja koko perheen tietokone.



Alakerrassa keittiö ja ruokailu, aikuisempaan makuun sisustettu olohuone, lastentarvikkeista vapaa wc, kirjasto/toimisto, saunatilat, kodinhoitohuone sekä omaan käyttöön iso kuraeteinen, jonka kautta saa tuotua sisaan koko kämppää sotkematta niin kuraiset lapset kuin koiratkin.



Teen töitä paljolti kotona ja asiakkaita käy luonani viikoittain, joten jonkinasteinen kodin siisteys on plussaa. Olisi niin ihanaa, jos asiakkas voisi piipahtaa vessassa, joka ei muistuta disney-storea ja jos lapset voisivat pelata singstaria tahtomallaan äänenvoimakkuudella ilman, että äiti asiasta huomauttelee. Kaksi kerrosta selkeyttäisi myös kaikille koirien elinaluetta: ei eläimiä yläkertaan.



Vanhukselle haaveilemani talo olisi väistämättä liian suuri, joten sen pikkukaksion voi hankkia myöhemmin liikuntakyvyn mukaan. Aiemmien liikuntahäiriöiden varalta alakerran toimiston voi muuntaa tarvitsijan makuuhuoneeksi.

esikoinen 1-vuotias ja olen kotona viimeisilläni raskaana. Yläkerrassa on makuuhuoneet ja siellä käydään vain nukkumassa, mutta silti tulee väkisin portaissa ravaamista pyykin ym. takia, imuria pitää rahdata edestakaisin jne.



Kaksikerroksinen on varmasti kätevämpi siinä vaiheessa kun lapset koululaisia, heillä voi sitten olla siellä omat tavarat ja osaavat itse hakea tarvitsemansa ylhäältä...