Lue keskustelun säännöt.
"Ettei vaan tulis paha mieli"
05.09.2021 |
Aloin tässä pohtimaan, että minkälaisia lapsia kasvatamme yhteiskuntaamme, kun otsikon kaltainen ajattelutapa tuntuu olevan vahvasti valloillaan. Lapsia pyritään viimeiseen asti suojelemaan pettymykseltä ja pahalta mieleltä, vaikka pettymyksiä tulee olemaan ennemmin tai myöhemmin. Olen ollut koulussa avustajana töissä ja sain kuulla, että lapset eivät saa kertoa minkä numeron saivat kokeeesta, koska siitä tulee paha mieli. Hyvä on, sen voin vielä jotenkin ymmärtää, mutta kaiken huippu oli tämä:
Lapset saivat koteihinsa laput, joissa kerrottiin lapsen lukemisen taso, eli onko ikätasoaan parempi vai ei osaa vielä lukea jne. Noh, ehdoton kielto oli, että lapset eivät saa kertoa mikä heidän lukutasokseen oli merkitty. Koska sehän ei käy ilmi oppitunneilla, että ketkä lapsista lukevat kuin vettä vaan ja ketkä menevät joka äidinkielen tunti käytävään avustajan kanssa tankkaamaan tavutauluja kun lukeminen ei suju.
Eivät lapset mene rikki siitä, että joskus olisi jossain huonompi kuin toinen tai siitä että tulee paha mieli.
Kommentit (12)
Ja minkähän takia nuoriso on aina vaan masentuneempaa, ehkäpä eivät kestä enää normaaleja vastoinkäymisiä kun vaan paapotaan jokapaikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ovat eriarvoisia ja toisistaan erillisiä olioita. Lastenkin pitäisi se tiedostaa.
Joo mun pomo oli sitä mieltä että mun tehtävä on ottaa muidenkin ongelmat mun niskoille ettei muille tuu paha mieli 😂😂😂
Kaikille ihmisille pitää olla hyvä ihminen, mutta kaikille ihmisille ei tarvitse taata hyvää mieltä.
Ihmisille pitää sanoa myös EI ja ihmisille pitää laittaa sopivat rajat.
Pettymykset ja niiden sietäminen kuuluvat elämään.
Lapsi jota aina pyritään kotona ja koulussa mielyttämään, voi joutua todellisessa elämässä kokemaan kaikki pettymykset suurempina, kun ei ole riitävästi aikaisempaa kokemusta niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä on ollut jo nykyisissä nuorissa aikuisissa. Määrittelevin ominaisuus on, ettei toisten menestystä kestetä. Suomessakin on aina vain vaikeampaa saada mitään järkevää aikaan, kun jokainen ajattelee vain itseään samalla kun yritykset ja maa taantuvat.
Pahimmillaan nuoret toteuttavat sadismiaan, kun seuraamuksia ei saa tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä. Kannattaa katsoa jenkkeihin ja heidän nykyistä nuorisosukupolveaan - varsinkin keskiluokkaa. Nämä kullannuput on niitä jotka on kasvatettu "osallistuvien" vanhempien toimesta osallistumispalkintojen maailmassa ikuiseen omien tuntemusten tarkkailuun ja pettymysten ja mielipahan välttelyyn. Lopputuloksena on neuroottinen, itsetarkkailuun taipuvainen, narsistinen, pettymyksiä ja kritiikkiä kestämätön ja omien kykyjensä suhteen suuruudenhullu sukupolvi, joka ei osaa olla yksin, näkee uhkia kaikkialla ja kuvittelee ansaitsevansa kaiken. Että jospa vaikka kokeiltaisiin jotain muuta ja yritettäisiin vaikka opettaa lapsista anti-hauraita sen sijaan mitä nykyään tehdään.
Varmaan joskus muinoin olikin noin. Nykyään kun kaikesta seuraa joku typerä some-vainokampanja, pitää kaikki salata. Itse ollaan tämä tilanne rakennettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, eiköhän tämä yhteiskunta ole kuitenkin mennyt aina vaan suorituskeskeisemmäksi ja tuloskeskeisemmäksi. Pitää harrastuksetkin aloittaa jo 3-vuotiaana, että voi menestyä jne.
Kyllä tuota painotetaan monissa lastenkasvatusmetodeissa, että vanhempien yksi tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa lapsilleen pettymyksiä ja auttaa kestämään niitä. Moni vanhempi ei tuota välttämättä ymmärrä.
Noista koulunumeroista, toivottavasti kouluissa joissa niitä annetaan, niin autetaan lapsia kuitenkin ymmärtämään, ettei aina voi onnistua ja että ei saa luovuttaa, vaan tekemällä töitä voi myöhemmin saada parempia numeroita jne. Eiköhän se noin menekin, ainakin toivottavasti.
Koulu ei voi antaa lapsille kieltoa kertoa arvioissaan ihan KENELLE HALUAA!
Tynnyrissä kasvaa.