Andersson ja inkluusio

Opetusministeri oli avannut näkemyksiään siitä, miksi Suomen kouluissa oppimistulokset laskee kuin lehmän häntä eivätkä lapset lue muuten kuin pakosta, eivät kykene keskittymään, kiusaavat ja tappelevat.

Andersson sanoo, että kaikilla on oikeus käydä lähikouluaan ja saada sieltä tarvitsemansa tuen sille, että oppii. Oppimiselle haasteelliset, diagnoosilaiset ja he jotka jääkööt nimeämättä pannaan samoihin luokkiin tavallisten jonnejen ja jaanojen ja neropattien kanssa ja pahimmoillaan se johtaa siihen, ettei kukaan opi mitään.

Liin ratkaisu on siis että jokaiseen kouluun rakennellaan yksilöivä tukisysteemi, joka takaa että joka ikinen koululainen saa kaiken sen tuen, minkä oppimiseensa tarvitsee.

Mielenkiinnolla odotan, mistä/kenen taskusta ne miljardiresurssit tähän otetaan. Eihän Suomessa tähänkään mennessä ole hirveesti lisää satsattu perusopetukseen; aina kun puhutaan julkisten menojen leikkaamisesta aletaan myös puhua koululaisten kumien puolittamisesta ja siihen se sitten jää. Ja mitä vaikkapa oppilaan ohjaukseen tulee, sille on viitattu täysin kintaalla aina.