Miten katkaista välit ystävään — nätisti?

Voi apua, miten tästä viestistä tulikin näin mahdottoman pitkä vuodatus? Anteeksi.

-ap

Älä pyytele anteeksi meiltä äläkä muutenkaan liikaa. Entä jos nauraen ja napakasti kertoisit ystävällisesti, että nyt haluat, että vähän aikaa keskitytään sinuun.

Tai sitten yrität kuitenkin löytää uusia ystäviä, vaikka se ei ole helppoa. Tai valitset iloisen yksinäisyyden.

Itse en katkaisisi tuosta noin vaan. Ota asia nätisti puheeksi

"Ennemminkin olen se mukava tyyppi, jolle voi vuodattaa kaikki elämänsä ilot sekä surut ja lopuksi sysätä mielestään kunnes tarve kuuntelijalle taas iskee."

Kuulostaa niin tutulta. Minä kartoitin elämäni kokonaan uusiksi n.10vuotta sitten. Kaikki "kaverit" jotka hyväksikäytti kiltteyttäni vuodattamalla murheensa minuun kuin roskaämpäriin sai surutta lähteä. En ole päivääkään katunut! En vain enää pitänyt yhteyttä. Sitkeimpiinkin ihmisiin tehosi täysi hiljaisuus. Tuli totaalinen seinä vastaan enkä sanallakaan vastannut enää kenellekään.

Se ihana olo mikä siitä tuli oli aivan mahtava. Suosittelen lämpimästi.

Minä olen vain lopettanut vastaamisen yhteensä kolmen ihmisen viesteihin. Yksi heistä ymmärsi yskän nopeasti ja lopetti yhteydenotot. Kahdella ottikin sitten koville: toinen haukkui minut kaikille tuntemilleen ihmisille ja toinen soitteli läpi minun sukulaiseni ja ihmetteli näille kovaan ääneen sitä, että hän oli ollut minulle aina niin hyvä ystävä ja nyt sitten tällä tavalla.

Tuo suosiolla luopunut oli vanhin kaverini, jolla ei vain ollut minulla aikaa vuosiin. Hänen miehensä lisäksi inhosi minua niin, että sabotoi kaikki yhteydenottomme tavalla tai toisella. Nuo kaksi muuta käyttivät minun tyhmänkiltteyttäni jatkuvasti häikäilemättömästi hyväkseen ja toinen lisäksi levitteli minusta valheita työpaikallani. Ei ole ollut ikävä.

Vierailija kirjoitti:

Itse en katkaisisi tuosta noin vaan. Ota asia nätisti puheeksi

Ei tuollaiset minäminät muut. Enkä minä ainakaan haluaisi että se toinen alkaisi kuuntelemaan väkisin minun juttujani jotka eivät selkeästi aidosti kiinnosta. Se ei ole ystävyyttä eikä edes kaveruutta.

Lopetat kaiken yhteydenpidon. Et ota häneen yhteyttä, etkä vastaa hänen yhteydenottoihinsa. Jos hän jossain sattuu sinut näkemään ja tulee kyselemään mistä on kyse, vastaa elämäntilanteesi olevan niin vaikea, ettet jaksa pitää yhteyttä oikein kehenkään ja liukene paikalta millä tahansa verukkeella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en katkaisisi tuosta noin vaan. Ota asia nätisti puheeksi

Ei tuollaiset minäminät muut. Enkä minä ainakaan haluaisi että se toinen alkaisi kuuntelemaan väkisin minun juttujani jotka eivät selkeästi aidosti kiinnosta. Se ei ole ystävyyttä eikä edes kaveruutta.

Muutu*

Täällä saa vuodattaa, ei haittaa.

Ainakin ensin lopeta olettaminen eli että tältä kaverilta saat tukea tai iloitsee puolestasi. Petyt vaan joka kerta. Usein käy niin että ihmiset ja elämäntilanteet muuttuu. Ei enää tunnu läheiseltä. Sittenhän se ystävyys vaan kuihtuu pois. Ehkä tässä kävi niin.

Onhan pelkkä viestittely aika pinnallista, välillä on hyvä puhua jos ei kasvokkain niin puhelimessa.

Miksi ihmiset eivät osaa ottaa asioita suoraan, mutta nätisti puheeksi? Joko feidataan äänettömästi tai sitten sanotaan niinunohtumattoman loukkaavasti,että ystävyys loppuu rumalla tavalla viimeistään siihen.

Ap, et ole tuonut esiin omia rajojasi. Silloin voi käydä niinkin, että se toinen sokeutuu omalle käytökselleen.

En tiedä. En ole ikinä "eronnut" ystävistä. Jotenkin ne ovat vain ajansaatossa jääneet. Yhteydenpito harventunut etc.

Jos kyseessä ei ilkeä ihminen niin en suosittelisi mitään : "älä vain vastaa". Voi tulla toiselle paha mieli.

Yksi kaveri/ystävä kyllä erosi kerran minusta: suuttui yhdellä automatkalla niin, että aloitti täydellisen mykkäkoulun, eikä enää suostunut puhumaan mitään. 🤷‍♀️ Oli vähän outoa aluksi nähdä jossain ja teeskennellä ettei tuntisi.

No olinkin enemmän ja ensin hänen puolisonsa kaveri niin asia lakkasi häiritsemästä, kun erosivat.

Huomasin, että SINÄ olit aloitteentekijä noissa keskusteluissa. Entä jos et aloita, kuinka kauan menee että kaverisi aloittaisi keskustelun?

Vierailija kirjoitti:

Huomasin, että SINÄ olit aloitteentekijä noissa keskusteluissa. Entä jos et aloita, kuinka kauan menee että kaverisi aloittaisi keskustelun?

En ole ap mutt a mulla kaveri oli kuukauden hiljaa

Vierailija kirjoitti:

Huomasin, että SINÄ olit aloitteentekijä noissa keskusteluissa. Entä jos et aloita, kuinka kauan menee että kaverisi aloittaisi keskustelun?

Kun hänen elämässään taas tapahtuu jotain kovin erityistä, niin hän varmasti laittaa viestiä. Siihen voi mennä mitä vaan muutamasta päivästä pariinkin kuukauteen. Yleisin aika on ehkä sen kolmisen viikkoa. Kyllä se viesti sieltä joskus aina tulee, vaikka itse en mitään yhteyttä ottaisikaan.

Häneltä tuleva viesti tyypillisesti alkaa tervehdyksellä, kenties jopa ikävän harmittelulla ja toki kuulumisten kyselyllä. Jos kuulumisiani satunkin kirjoittamaan, ne jäävät aina huomiotta.

Enkä nyt yritä sanoa sitäkään, etteikö hänen asiansa minua enää kiinnostaisi, mutta välillä olisi mukava jutella omistakin asioistani hänen kanssaan.

-ap

Isot kiitokset kaikista ihanista viesteistänne! Ne lohduttavat suunnattomasti.

Harmittaa koko tilanne niin vietävästi. On niin hölmö olo.

Aivan sanaakaan sanomatta en haluaisi välejämme päättä. Tiedän jo miten siinä kävisi. Omantuntoani alkaisi soimata liikaa, harmistuisin toisen puolesta ja takulla kipittäisin pahoittelemaan ja täten koko sykli alkaisia taas alusta. Jotenkin en kuitenkaan vain osaa ottaa asiaa puheeksi fiksusti ja loukkaamatta toista. Sen tiedän, että hän kyllä saisi jos jonkinmoisen draaman kehiteltyä asiasta ja minä olen aivan mahdottoman huono tällaisissa tilanteissa. Vässykkä mikä vässykkä.

-ap

Tarviiko niitä välejä varsinaisesti päättämällä päättää? En tiedä minkä ikäinen olet, mutta tuollaistahan elämä on, ystävyyksiä syntyy ja niitä hiipuu elämäntilanteiden mukaan.

Toki se surettaa aina jos kyseessä on oikein hyvä ystävä, ja silloin voi tietysti ottaa vaikka asian puheeksikin halutessaan. Mutta aika usein noihin ei liity mitään draamaa ja saattaa tulla toiselle puskista ainakin se että alat laittamaan välejä poikki. 

Kannattaisi sanoa ihan suoraan nätisti, että tarvitsisit välillä kuuntelijaa ja selittäisit tuon asian mikä sinua häritsee. Jos ei menisi perille, niin sitten ota etäisyyttä. Ei ainakaan jälkeenpäin mietitytä kumpaakaan miksi ystävyys katkesi. SInua voisi myöhemmin mietittyttää, että olisi pitänyt puhua ja ystäväsi jäisi miettimään miksi et halua häntä ystäväksesi enää.

Minulla oli kanssa kaveri joka asui satojen kilometrien päässä ja ystävyys alkoi tuntua epämiellyttävältä koska hän ei juurikaan ollut kiinnostunut minun jutuista. Pitkään viestiin tuli vastaukseksi pari sanaa.Joistain asioista uteli sitten liikaakin ja puuttui ratkaisuihini ärhäkästi. Koin oloni nurkkaan ajetuksi.Lisäksi vaati palveluksia ja kestityksiä joita ei itsekään minulle tarjonnut.

Ensin kokeilin vetäytymistä, en itse ottanut yhteyttä ja vastasin viesteihin viiveellä ja lyhyesti. Hän ei ymmärtänyt yskää joten sanoin jotain ympäripyöreää että halutaan eri juttuja ystävyydestä. En vain halunnut alkaa syyytelemään että et kuuntele, vaadit, puutut ja hyväksikäytätätkin. Olin varma että en halua jatkaa ystävyyttä. Etäystävyydessä tapaaminen on kuitenkin aika vaivalloista ja vie kaikenmoisia resursseja.

Maailma on täynnä ihmisiä, miksi ihmeessä olla sellaisten kanssa joiden kanssa ei enää viihdy?

Mikset laittaisi yståvälleviestiä, jossa kerrot haluavasi keskustella yhdestä asiasta, ja sovit, että.soitat hänelle x aikana. Puhelun aluksi kerrot, että toivot hänen kuuntelevan sinun asiasi loppuun.Mietit etukäteen mitä sanot- kerrot ystävällisesti, mutta suoraan, että mitten sinä KOET asian ja mitä toivoisit häneltä. Sitten annat hänelle puheenvuoron,eli kysyt hänen näkemystään asiasta tai jos ei pysty heti sanomaan, niin miettimään asiaa, ja vastaamaan sinulle siihen jasiihen mennessä.

Hän joko ottaa opikseen ja myös kuuntelee sinua, tai sitten ei kuuntele. Jos ei kuuntele, niin sitten voit miettiä, että jatkatko ystävyyttä.

Muista , on olemassa kolmenlaisia ystäviä: for seson, for reason and for life.

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko niitä välejä varsinaisesti päättämällä päättää? En tiedä minkä ikäinen olet, mutta tuollaistahan elämä on, ystävyyksiä syntyy ja niitä hiipuu elämäntilanteiden mukaan.

Toki se surettaa aina jos kyseessä on oikein hyvä ystävä, ja silloin voi tietysti ottaa vaikka asian puheeksikin halutessaan. Mutta aika usein noihin ei liity mitään draamaa ja saattaa tulla toiselle puskista ainakin se että alat laittamaan välejä poikki. 

Totta tämäkin. Voi hyvinkin olla, että ystävyyssuhteen lopullinen "päättäminen" on kuulosta turhan dramaattiselta ja on jyrkkää käytöstä omalta osaltani. Jotenkin tämä tilanne on vain niin epämukava jostain syystä. Ikävä olo jää siitä, kun omat kuulumiseni ovat yhtäkkiä toiselle täysin merkityksettömiä.

Häneltä viestejä varmasti tulee jatkossakin ja niihin en osaa olla vastaamatta. Jotenkinhan tämä on otettava puheeksi, en vain aivan vielä tiedä miten tämän käytännössä toteutan.

-ap