Väkivaltainen tytär - mitä tehdä?

mutta usko kun sanon, että ainaskin oot hyvä äiti :) Toivottavasti joku muu osaa antaa neuvoja.

mutta taidanpa olla kohtalotoveri :(. Meillä tyttö 7v. ja on välillä todella väkivaltainen pikkuveljeään kohtaan. Joku päivä varmaan jotain muutakin kohtaan..Myös meillä on neuvoteltu, uhkailtu, kiristelty jne. Mutta ei tunnu auttavan.



Sinulla on kyllä mun mielestä homma hyvin hallussa. Todella hyviä keinoja olet ainakin käyttänyt. Luulempa että se voisi auttaa, että ulkopuolinen AUKTORITEETTI kertoo asiasta/seurauksista. Esim. ope, lääkäri tms. En tiedä..



Tsemppiä kuitenkin :)!

pääsisköhän kouluterkan kautta jonneki?

jotainhan se lapsi oireilee.



Meille on ollut apua ammattiauttajista ja on edelleen, saa yksilöterapiaa ja tulee saamaan myös ryhmäterapiaa.



Lapseni ongelmat ovat erilaiset mutta luota minuun kannattaa hakea apua ennen kuin on liian myöhäistä.



Kasvatusneuvolaan on mahdollista saada kriisiaika me ainakin saatiin ja siitä homma alkoi rullaamaan.

on kyllä todella kummallista.



KOulun terkkaan minäkin olisin yhteydessä, jos saisi vaikka lähetteen johonkin terapeutille.

Välillä tunnen niin suurta voimattomuutta tässä tilanteessa.



Perheneuvolaan olen siis ollut jo yhteydessä, tarkoitus olisi saada tytölle terapiaa.



Sille, joka ihmetteli kirjoittamista. Tytär kirjoittaa tarinoita ja satuja muutenkin. Yritän käyttää kirjoittamista samaistumisen ja toisaalta omien tunteiden käsittelemisen keinona. En tiedä onko siitäkään apua, mutta olen valmis koittamaan kaikkia mahdollisia keinoja.



-ap

kyllä sisarusten pitää saada tapella. Se on ihmisellä geeneissä ja sitä pitää saada purkaa kasvuiässä johonkin. kyllä sitä aikuisena osaa järjen kanssa olla lyömättäkin sitten, mutta toisaalta täytyy olla tarvittaessa myös kyky taisteluun.

Itse löin pikkuveljeäni pienenä ja toisin päin. Ja omat lapseni löivät toisiaan pieninä. Teininä on jo muuttunut ihan leikilliseksi painiksi. Olet nipo ja aiheutat tytöllesi traumoja kun et hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.

sisarukset tappelevat ja kinastelu / nahistelu kuuluvat jossain määrin lapsen kehitykseen

Mutta tyttäreni lyöminen ei enää ole normaalia. Hän saattaa lyödä syystä jos toisestakin, esimerkiksi ihan vain ohikulkiessaan tai koska jokin olemassa oleva asia ärsyttää. Nykyään tytär todella lyö, ei läpsäise.

Ja mitä tulee lyömiseen: se ei ole hyväksyttävää. Vastuullisen vanhemman tehtävä on kertoa, ettei toisia ihmisä saa vahingoittaa, on myös opetettava syy-seuraussuhteita.

Tällä kertaa kyse on pahentuneesta (ja pahenevasta) ongelmasta, ei vain normaalista nahistelusta. Mielestäni siihen on todella syytä puuttua.

-ap

kyllä sisarusten pitää saada tapella. Se on ihmisellä geeneissä ja sitä pitää saada purkaa kasvuiässä johonkin. kyllä sitä aikuisena osaa järjen kanssa olla lyömättäkin sitten, mutta toisaalta täytyy olla tarvittaessa myös kyky taisteluun. Itse löin pikkuveljeäni pienenä ja toisin päin. Ja omat lapseni löivät toisiaan pieninä. Teininä on jo muuttunut ihan leikilliseksi painiksi. Olet nipo ja aiheutat tytöllesi traumoja kun et hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.

Aikuisena hän ei enää sitä voi saada, vaikka hakkaisi miestään ja lapsiaan viikoittain, koska suomalaisessa yhteiskunnassa naisten väkivaltaisuutta ei ole olemassa, sitä ei nähdä eikä väkivaltaisille naisille ole hoitoa olemassakaan. Vain miehille on.



Uskoakseni tyttäresi tarvitsee käyttäytymiseen ja asenteisiin pureutuvaa terapiaa, jossa hänelle opetetaan terveempiä tapoja ilmaista aggressioitaan ja hän oppii tapoja toimia toisin niissä tilanteissa, joissa hän aiemmin on lyönyt.

enkä tod ole samaa mieltä kanssasi...

ei tarvi sisarustenkaan lyödä toisinaan, missään tilanteessa, koskaan. kinastella voi, muttei väkivaltaa. kyllä se on vanhempien tehtävä opettaa käsitelemään tunteita muuten kun väkivallan avulla.

muistatteko sen jutun taannoin, kun veli oli lyönyt siskonsa hengiltä ja haudannut... ihan suomessa tapahtui ja oli vahinko, mutta niin kävi. ja koko perhe kärsii lopun elämäänsä.

on kyllä todella kummallista. KOulun terkkaan minäkin olisin yhteydessä, jos saisi vaikka lähetteen johonkin terapeutille.

Nyt vihdoin saimme ajan perheneuvolaan. Tie oli pitkä ja kivinen, piti soitella joka paikkaan. Lapseni ei ole kuin vasta 5v, mutta tätä lyömistä on ollut jo vuosia, aloitti vuoden ikäisenä. Satutti itseään, satutti muita, hajotti kaiken minkä käsiinsä sai. Kävin itsekin psykologilla, joka oli sitä mieltä, että olen masentunut enkä ymmärrä äitiyttä (olin sanonut tuon saman, että tunnen itseni huonoksi äidiksi ja kasvattajaksi). Koin sitä pitkään, sillä mielestäni "hyvä äiti" ei hae apua, vaan ihan itse kykenee laittamaan lapsensa aisoihin. Vaikka mitä tein, olin pitkäjänteinen ja pidin säännöt ja lupaukset/kieltoni, mikään ei koskaan toiminut.

Myöhemmin ymmärsin, että en ole huono äiti, en suinkaan. Lapsellani vain on joku hätä, johon en osaa itse vastata, jossa en osaa lastani auttaa. Toivon, että vihdoin viimein saamme apua perheneuvolasta, ja voimme alkaa elämään normaalia elämää ilman joka päiväisiä raivareita, toisten (vieraidenkin) kimppuun käymisiä, vertavaluvia neniä jne.



Kauanko tytölläsi on jatkunut tuo lyöminen? Ihan lyhytkestoisesta toiminnasta tuskin otetaan edes perheneuvolaan... Mutta suosittelen myös koulussa puhumaan asiasta.

onko lapsen biologinen isä mukana kuvioissa?

Jos ei hyväksikäyttöä niin sitten yh. just.



Ap, meillä tuntuu asuvan samanlainen 7 vuotias tyttö, jolla kanssa pienet nyrkit viuhuu hyvin herkästi. Ja kostaa ja kantaa kaunaa piiitkän aikaa jostakin omasta mielestään vääryydestä. Väkisin pitää kantaa pois, jos pikkuveljen kanssa alkaa tappelu. Anteeksi pyytäminen erittäin vaikeaa, ja kun väkisin saadaan pyytämään ei todellakaan ole katuvainen. Istuu arestissa ja osoittaa mieltään kaikille näyttämällä nyrpeää ilmettä.



Meillä tyttö on äkkipikainen, pitkävihainen, huumorintajuton ja tempperamenttinen. Negatiivistentunteiden ilmaiseminen muuten kuin lyömällä on vaikeaa. Harjoitellaan puhumalla asioiden selvittämistä.

Minusta tuo kirjoittaminen oli oikein hyvä idea, erityisesti jos tyttäresi osaa ilmaista vaikeita asioita kirjallisesti.



Onko hänellä jokin harrastus, jossa voisi purkaa aggressioitaan? Tyyliin kuntonyrkkeily tai joku kamppailulaji.



Tsemppiä, toivottavasti pääsette pian perheneuvolaan tai teillä on pätevä kouluterveydenhoitaja.