Kun loukkauksista ei pääse yli
Olenko vaan turhan herkkänahkainen kun toisten loukkaukset jää mieleen?
Minulla ystävä jonka kanssa pidetty tiiviisti yhteyttä jo 20 vuotta.
Hän aina välillä sanoo jotain loukatakseen. Joo tiedän ettei ystävien kuulu loukata mutta väkisinkin jotain varmaan joskus sanoo jo vahingossakin kun pitkään tunnettu.
Nyt viimeisin mikä alkoi kunnolla ärsyttää on kommentti meidän autosta.
Hänen miehensä oli kuulemma sanonut että munanjatkeita tommoset autot. Tästä kommentista aikaa vuosia mutta jäi mieleen.
Itsekin puhunut vastaavaan sävyyn.
No nyt heillä on itsellään saman merkin auto joka oli se munanjatke ja sitä ystävä nyt hehkuttaa. Ei puhuta enää että tullaan autolla vaan puhutaan autosta sen merkillä.
Vastaavia on paljon. Loukkaukset siis tuollaisia heittoja liittyen mitä minulla on tai olen suunnittelemassa. Myöhemmin hänellä itsellään on vastaavaa.
Mutta en pääse yli noista "heitoista". En voi ottaa puheeksi kun kuulen sitten että olen vaan neuroottinen ja miten tommosia muistan edes.
Olenko siis vaan yliherkkä?
Jääkö teillä loukkaukset mieleen pitkäksi aikaa?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Nostan
Mun tapa: Kun ystävä sanonut loukkaavaa, kerron ystävällisesti, että tuo tuntui pahalta.
Jos ystävä pyytää anteeksi eikä enää lauo vastaavia loukkauksia, ystävyys jatkuu.
Jos ystävä taas ei ota teostaan vastuuta vaan syyttää minua herkäksi, huumorintajuttomaksi tms. JA jos tätä tapahtuu suht. usein, ystävyys päättyy.
Itse pyydän anteeksi, jos joku kertoo loukkaantuneensa ja toimin jatkossa eri tavalla. Eri asia sitten ns. joka asiasta loukkaantuvat, mutta ap ei esimerkkinsä perusteella sellaiselta vaikuttanut. On huonoa köytöstä töksäyttää ikäviä toisen suunnitelmista yms. jutuista, varsinkin siis toisen omista asioista, joissa valittu menettelytapa ei pitäisi toista liikuttaa.
Etkö ole oppinut naljailemaan takaisin, että oletko kade? Sitten jos hankkivat, voit myhäillä.
Miehensä autokommentti taisi olla vain kateutta, kerta hankki lopulta samanlaisen pippelinjatkeen itselleenkin.
Kateutta. Sano seuraavan kerran kun tulevat sillä autolla että "tulitte sitten munanjatkeella". Mutta oikeesti - loukkaaminen ei kuulu ystävyyteen ja jos toinen sanoo et "se oli vaan huumoria" niin muista että huumorin varjolla halveksunta on yks henkisen väkivallan muoto.
Nostan