Miten tieteellisen ajattelun oppii yliopistossa?
Kommentit (17)
Opiskelemalla relevantteja asioita ja tutkimusta tekemällä. Kuuluu kursseihin ja lopputöihin
Kyllähän siellä kerrotaan tieteellisistä metodeista ja niitä pitäisi sitten pystyä soveltamaan erilaisissa harjoitustöissä ja lopuksi lopputyössä.
Opettamalla metodeja, joilla tieteellistä tietoa voidaan hankkia.
Kyllä se sulle opetetaan, intersektionaalinen marxilainen feminismi.
Menemällä opiskelemaan luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Humanistisissa tiedekunnissa opitaan mikä on oikea tapa ajatella ja yhdestäkin väärästä sanasta voidaan luokitella viholliseksi, ja viholliset tuhotaan.
Kyllä sen oppii siinä kursseja tehdessä. Aika monet opettajat kirjoittavat laajat ohjeet esim. esseiden tekoa varten, jossa käydään tätä asiaa läpi. Esim. että omia mielipiteitä ja johtopäätöksiä saa ja pitää esittää ja ne pitää argumentoida lähdeaineistolla asiaankuuluvasti. Harjoittelemalla oppii. Yliopiston opettajat eivät oleta, että ensimmäisillä peruskursseilla opiskelijat osaisivat jo kaiken.
Eräät opintolinjat kannustavat tieteellisen ajattelun hylkäämiseen.
amk.ssa sama. mutta sanon suoraan, ei tässä työtahdissa ehdi ajatella asioita kriittisesti. ne on niin kuin ne toinen sanoo, sitä ei ehdi pohtia. asia jää siihen. seuraava!
se on tätä päivää.
paperilla toki tehdään kaikki "hienommin" ja laajemmin. todellisuus eri.
hoitoalasta puhun.
Se pitäisi omata ennen kuin menee yliopistoon. Jos olet päässyt sinne pelkän hyvin muistin avulla, etkä ole koskaan kyseenalaistanut tietoa, niin et välttämättä pärjää. Tai pärjäät, mutta tie on raskas. Meidän peruskouluissa annetaan edelleen paljon väärää ja vanhentunutta tietoa.
Saat huonoa palautetta niin kauan kunnes ajattelet niin kuten yliopistoissa ajatellaan.
Eivät kaikki opikaan. Jotkut valmistuvat copy/pastella oppimatta edes lähdeviitteitä tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Saat huonoa palautetta niin kauan kunnes ajattelet niin kuten yliopistoissa ajatellaan.
Aha. Missäs vaiheessa tuo huono palaute sitten loppuu, kun tohtorinväitöskään ei sitä poista? Vai tarkoititko nyt älykkäiden ja loogisten ihmisten antamaa palautetta?
Määrittele "huono" ja se, mistä näkökulmasta huonous määritellään. Subjektiiviseen tunnekokemukseenhan se ei voi perustua.
Vierailija kirjoitti:
Se pitäisi omata ennen kuin menee yliopistoon. Jos olet päässyt sinne pelkän hyvin muistin avulla, etkä ole koskaan kyseenalaistanut tietoa, niin et välttämättä pärjää. Tai pärjäät, mutta tie on raskas. Meidän peruskouluissa annetaan edelleen paljon väärää ja vanhentunutta tietoa.
Eikös nykyinen peruskoulu nimenomaan ohjaa tällaista kohti , koska oppilaita opetetaan nykyään enemmän ja enemmän tutkimaan ja ottamaan itse selvää asioista.
No sitten meni vuodet AMK:ssa ja TTKK:lla hukkaan, meinaan kun jo ennen lukiota omasin varsin kyyniskriittisen ajattelutavan.
Enkö edelleenkään ole valaistunut, mitä tarkoittaa tieteellinen ajattelu. Ellei sitten kivahduksina töissä "no ei varmana tolla säätämisellä/budjetilla/aikataululla onnistu" (jotka osuvat kohdalleen 9/10 tapauksessa)
Joillakin on tuota jo ihan syntyessään, uteliailla varsinkin, jotka etsii ja selvittää juttuja lapsesta saakka.
Tieteellinen ajattelutapa on pitkälti synnynnäinen taipumus. Kouluissa opetetaan vain viralliset formaatit ja protokollat käytännön toteutukseen.
Se yliopisto-opetus pyrkii (tai sen pitäisi pyrkiä) haastamaan sinua ajattelemaan itse objektiivisesti, kyseenalaistamaan ja etsimään faktatietoa argumenttiesi pohjalle. Siihen se perustuu, toisille tämä on hankalampaa, toiset ovat avoimempia suhtautumaan asioihin yhtä aikaa kyseenalaistaen ja toisaalta uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia hyväksyen.