Lue keskustelun säännöt.
Meen lukkoon yhden kaverin kanssa
21.08.2021 |
En osaa olla hänen kanssaan luonnollinen, rento vaan ahdistun ja vetäydyn. Näin ei ole ollut ennen mutta koen hänen muuttuneen sellaiseksi etten osaa olla oma itseni enkä esim halua puhua hänelle asioistani.
Todella häiritsevää enkä tiedä mikä auttais. Onko muilla kokemuksia? Mitä tästä pitäisi ajatella..
Kommentit (18)
No analysoi nyt edes vähän itse, älä kuvittele, että me voidaan parista lauseesta tietää sua paremmin!
Mikä ystävässäsi on muuttunut? Oletko varma, että kyse on vain ystävän muutoksesta?
Jos joku ahdistaa ja ystävyys ei anna enää positiivista sisältöä, aina voi irtautua siitä. Rehtiä olisi silloin sanoa se sille ystävälle suoraan. "Meidän kaverisuhde ei enää toimi, koska koen, että en voi luottaa sinuun enää, koska xxx ja yyy"
Tuossa sinun siis kuuluu perustella. Pelkkä ylimalkainen heitto "en osaa rentoutua enää seurassasi" ei riitä.
Eli kysymys kiertyy edelleen siihen, mikä on muuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kanssa sama. Nuoruusaikaisen kaverin seura ei enää innosta ja mulla on juuri tuollainen olo että en halua puhua asioistani. Syy tähän on se, että hän utelee ja puuttuu etenkin työasioihini.
Lisäksi on ärhäkkä. Jos yrittäisin tapaamisella puhua vain jostain kevyemmästä, kesämenoista tms, tiedän että palaisi tiettyihin puheenaiheisiin inttämään. Pienet arkikuulumiset ei häntä kiinnosta, vain suuret elämänvalinnat joihin haluaa puuttua. Näyttää myös suoraan suuttumuksen jos en pääse vaikka juhliinsa.
Olen panostanut ystävyyteen aina paljon ja nyt surettaa koska olen melko varma että haluan ainakin pitkän tauon, kenties lopullisen eron hänestä. Koska voin huonosti hänen seurassaan tämän rajattomuuden takia. Tarvitsisin enemmän tilaa.
Ystävästä on tullut melko itsekeskeinen ja pinnallinen, epäaito. Hän tuo itseään esiin paljon ja on huomionhakuinen. En koe että hän olisi oikeasti kiinnostunut minun tai muiden asioista,hän käy kaikki asiat läpi jotenkin erikoisesti itsensä kautta tai vie keskustelun itseensä. Keskustelussa ahdistun ja vetäydyn, hän ottaa tilan vahvasti. Koen että tällä hetkellä meidän arvomaailmat ei kohtaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla kanssa sama. Nuoruusaikaisen kaverin seura ei enää innosta ja mulla on juuri tuollainen olo että en halua puhua asioistani. Syy tähän on se, että hän utelee ja puuttuu etenkin työasioihini.
Lisäksi on ärhäkkä. Jos yrittäisin tapaamisella puhua vain jostain kevyemmästä, kesämenoista tms, tiedän että palaisi tiettyihin puheenaiheisiin inttämään. Pienet arkikuulumiset ei häntä kiinnosta, vain suuret elämänvalinnat joihin haluaa puuttua. Näyttää myös suoraan suuttumuksen jos en pääse vaikka juhliinsa.
Olen panostanut ystävyyteen aina paljon ja nyt surettaa koska olen melko varma että haluan ainakin pitkän tauon, kenties lopullisen eron hänestä. Koska voin huonosti hänen seurassaan tämän rajattomuuden takia. Tarvitsisin enemmän tilaa.
Tuo rajattomuus kuvaa minunkin ystävääni, lähinnä siten että hän vie kaiken tilan kun ollaan tekemisissä. Olen välillä ollut henkisesti tosi väsynyt kun ollaan tavattu tai ihan vaikka vaan soiteltu. Ap
Itsellä kanssa sukulainen jolle kaikessa on kyse hänestä. Jos joku on vaikka käynyt jossain niin hän olisi halunnut mukaan/ on itse käynyt. Matkii muiden hankintoja ja tekemisiä. Aivan kuin olisi synti tehdä jotain hauskaa ilman häntä.
Muut ovat vain ihaileva yleisö hänen jutuilleen. On somessa tosi rasittava sarjatulittaja. Piirre vain pahenee ja pahenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla myös. Johtuu siitä, että paasaa nykyään jatkuvasti luontoon liittyvistä asioista. Metsäyhtiöt sitä ja tätä... Metsästäjät niin ja näin... Oon itsekin luonnonystävä, mutta en jaksa sitä kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kanssa sukulainen jolle kaikessa on kyse hänestä. Jos joku on vaikka käynyt jossain niin hän olisi halunnut mukaan/ on itse käynyt. Matkii muiden hankintoja ja tekemisiä. Aivan kuin olisi synti tehdä jotain hauskaa ilman häntä.
Muut ovat vain ihaileva yleisö hänen jutuilleen. On somessa tosi rasittava sarjatulittaja. Piirre vain pahenee ja pahenee.
Kuulostaa tutulta.. Oon huomannut hänen jopa ns puhuvan minun sanomillani mielipiteillä jonkun toisen kanssa. Ja jos minulla on joku kiinnostuksen kohde ollut jo vuosia esiim liikuntaan liittyen, hän saattaa käydä muutaman kerran salilla, postaa harrastuksestaan ja kertoo muille kuinka harrastaa sitä ja pian innostus lopahtaa. Sama esim vaatteiden kanssa. Mulla on saattanut olla joku vaate tosi pitkään mikä on mun lemppari, sit hän ostaa kans ja leuhkii sillä miten se on hänelle hyvä ja kuinka hyvin se hänelle istuu. Muiden vaan pitäisi aina ihailla ja kehua. Ja some laulaa myös. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös. Johtuu siitä, että paasaa nykyään jatkuvasti luontoon liittyvistä asioista. Metsäyhtiöt sitä ja tätä... Metsästäjät niin ja näin... Oon itsekin luonnonystävä, mutta en jaksa sitä kuunnella.
Juurikin tämä. Kun ei vaan kiinnostuksen aiheet enää nappaa. Ystävä puhuu vain itsestään niin ei enää jaksaisi kuunnella sitä yhtä ja samaa. Ei edes päästä puhumaan mistään yleisistä asioista tai jostain muusta edes.. Ap
Hyvä selvittää mistä tuo johtuu. Ja ottaa etäisyyttä jos siltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kanssa sukulainen jolle kaikessa on kyse hänestä. Jos joku on vaikka käynyt jossain niin hän olisi halunnut mukaan/ on itse käynyt. Matkii muiden hankintoja ja tekemisiä. Aivan kuin olisi synti tehdä jotain hauskaa ilman häntä.
Muut ovat vain ihaileva yleisö hänen jutuilleen. On somessa tosi rasittava sarjatulittaja. Piirre vain pahenee ja pahenee.
Kuulostaa tutulta, erityisesti toi yleisö-juttu.
Oon ottanut etäisyyttä kun en jaksa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asperger jommalla kummalla?
Mikä viittaa Aspergeriin?
Oletko avain vai miksi ihmeessä menet lukkoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus se on merkki että kaverisuhde ei toimi, että meneekö eri teille. Vai onko sen tyyppinen rento ihminen jonka kanssa voi puhua asiat halki tai saako itsekseen jonkun käsityksen, missä asioissa hiertää. Jos toinen muuttuu ja ei itse enää luota, siinä voi mennä "lukkoon" joko niin että puhuu itse paljon tai sitten osa ihmisistä on hiljaa. Joskus ero tai etäisyyden otto voi olla suuri helpotus vai tuleeko siitä vielä jotain, ettei vuosia tahkoa ja pety. Riippuu ihan mitä se on.
Vierailija kirjoitti:
Joskus se on merkki että kaverisuhde ei toimi, että meneekö eri teille. Vai onko sen tyyppinen rento ihminen jonka kanssa voi puhua asiat halki tai saako itsekseen jonkun käsityksen, missä asioissa hiertää. Jos toinen muuttuu ja ei itse enää luota, siinä voi mennä "lukkoon" joko niin että puhuu itse paljon tai sitten osa ihmisistä on hiljaa. Joskus ero tai etäisyyden otto voi olla suuri helpotus vai tuleeko siitä vielä jotain, ettei vuosia tahkoa ja pety. Riippuu ihan mitä se on.
Aika näyttää. Pientä etäisyyttä varmaan on ihan hyvä ottaa joka tapauksessa ja selvitellä tätä rauhassa et mikä hiertää kun näin reagoi. Ap
Aina huono merkki jos on ystävän kanssa jotenkin puolustuskannalla eikä voi olla rennosti. Omista asioista ei halua puhua jos on esim.luottamuspula, pomottamista tai kilpailutilanne. Avoimuus ja luottamus on itselleni ystävyydessä ne tärkeimmät jutut, muut on tuttavia.
Vierailija kirjoitti:
Aina huono merkki jos on ystävän kanssa jotenkin puolustuskannalla eikä voi olla rennosti. Omista asioista ei halua puhua jos on esim.luottamuspula, pomottamista tai kilpailutilanne. Avoimuus ja luottamus on itselleni ystävyydessä ne tärkeimmät jutut, muut on tuttavia.
Näin se menee. Kyllä ystävän kanssa pitää olla hyvä ja luonnollinen olla. Niin että tietää varmasti luottamuksen toimivan.
Minkä ikäinen olet?