Lue keskustelun säännöt.
Voiko alle kouluikäisen ADHD-oireet väistyä iän myötä?
18.08.2021 |
Olen aina toivonut, että meidän nyt 5-vuotias tyttö olisi vain vilkas. Mutta hänen käytöksensä ei ole rauhoittunut lainkaan, jopa päinvastoin.
Hän on jatkuvasti äänessä, riehaantuu helposti, menettää helposti malttinsa jos ei osaa jotain, ei malta odottaa vuoroaan jos aikuiset puhuu jne. Minua on alkanut todella pelottaa, että tämä ei menekään ohi iän myötä. 😔
Minkälaisia ADHD-tyyppisiä oireita teidän 5-vuotiailla on tai on ollut?
Kommentit (34)
no eihän se ohi mene, ei todellakaan. nyt yhteyttä neuvolaan jotta saatte lähetteen erikoislääkärille, mitä nopeammin hoidot ja tukitoimet aloitetaan niin aina parempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama homma täällä. Minulle on sanottu että vuoden päästä alkaa helpottamaan. Olin silti varmuuden vuoksi yhteydessä toimintaterapiayksikköön jonne nyt aika tulossa.
Tuttuni, jonka olen tuntenut jo eskariajoilta, oli todella, todella vilkas kouluaikoina. Oli siis ADHD. Kiusasi ja hakkasi muita jne. Hyvin valitettavaa.
Nykyään parikymppisenä tasapainoinen hauskuuttaja joka on aivan ihana ihminen. Hänellä tuntui helpottavan teini-iässä.
senja124 kirjoitti:
no eihän se ohi mene, ei todellakaan. nyt yhteyttä neuvolaan jotta saatte lähetteen erikoislääkärille, mitä nopeammin hoidot ja tukitoimet aloitetaan niin aina parempi
Mihin perustat tämän?
Vierailija kirjoitti:
Sama homma täällä. Minulle on sanottu että vuoden päästä alkaa helpottamaan. Olin silti varmuuden vuoksi yhteydessä toimintaterapiayksikköön jonne nyt aika tulossa.
Minkälaista käytöstä teillä lapsella on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on ADHD niin ei mene ohi. Jos ei saa apua ja tukea niin ongelmat kumuloituvat ja pahenevat.
Olisi tärkeä päästä tutkimuksiin ennen koulun alkua, jos tosissasi asiaa epäilet.
Vierailija kirjoitti:
Jos on ADHD niin ei mene ohi. Jos ei saa apua ja tukea niin ongelmat kumuloituvat ja pahenevat.
Olisi tärkeä päästä tutkimuksiin ennen koulun alkua, jos tosissasi asiaa epäilet.
Tätä minä oikeastaan yritänkin selvittää. Että epäilenkö tosissani. Olisi ollut mukava kuulla onko muilla ollut tyypillisiä oireita, jotka kuitenkin väistyneet ja ollut siis enemmänkin iän tuomaa kypsymättömyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
senja124 kirjoitti:
no eihän se ohi mene, ei todellakaan. nyt yhteyttä neuvolaan jotta saatte lähetteen erikoislääkärille, mitä nopeammin hoidot ja tukitoimet aloitetaan niin aina parempi
Kyllä onneksi menee ohi useimmilla. Siksi diagnoosia ei anneta kovin pienenä. 2-vuotiaana käytännössä kaikilla on adhd-oireita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ADHD niin ei mene ohi. Jos ei saa apua ja tukea niin ongelmat kumuloituvat ja pahenevat.
Olisi tärkeä päästä tutkimuksiin ennen koulun alkua, jos tosissasi asiaa epäilet.
Tätä minä oikeastaan yritänkin selvittää. Että epäilenkö tosissani. Olisi ollut mukava kuulla onko muilla ollut tyypillisiä oireita, jotka kuitenkin väistyneet ja ollut siis enemmänkin iän tuomaa kypsymättömyyttä.
Parhaiten asia selviää juttelemalla lapsesi päiväkodin kasvattajien kanssa. Heillä on kokemusta lapsista laajemmalti kuin meillä palstalaisilla, ja he ovat nähneet lapsen livenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on päivähoidossa, kannattaa kysyä heidän näkemystään esim miten keskittyy askarteluihin ym, malttaako odottaa (puheen)vuoroa, miten onnistuu jonotukset ja siirtymätilanteet paikasta toiseen.
Jos adhd, niin oireet näkyvät kyllä näissä ryhmätilanteissa.
Neuvolalääkäri voisi sitten edistää asioita tai voitte hakeutua vaikka yksityiselle lastenpsykiatrille /psykologin tutkimuksiin (mikäli julki puoli ei vedä, tässä on kuntakohtaisia eroja).
Lapsen levottomuus voi johtua monista syistä, esim elämän olosuhteista tai jos lapsella tai perheessä on esimerkiksi masennusta tai muita huolia. Adhd on yksi vaihtoehto. Lasten kohdalla pitää selvittää, mistä on kyse. Sitä ei voi tehdä kukaan muu kuin ammattilaiset yhteistyössä teidän kanssanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtenä kriteerinä on esimerkiksi, että lapsi ei jaksa keskittyä. Mutta mihin ja kuinka kauan juuri 5 vuotta täyttäneen sitten pitäisi pystyä keskittymään?
Seuraa läpi elämän. Osa oppii hillitsemään ja peittämään niitä, mutta ne muuttuvat hiljalleen ahdistukseksi ja saattaa viedä päihteiden tielle. Kannattaa hakea tukea ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin painin samoilla asioilla. Te joiden lapset ovat saaneet ADHD-diagnoosin, minkälaista rakenne oli? Millaista lapsen käytös ja toiminta oli? Mistä tiesit, että on ikätasoon nähden poikkeavaa?
Sinuna vaatisin tutkimuksia. Minulla todettiin asperger ja adhd yli 30 vuotiaana. olisin mahdollisesti välttynyt monilta ongelmilta (masennus, ahdistushäiriö, pakko-oireinenhäiriö, päihderiippuvuus...) jos olisin jo lapsena saanut tarvitsemani tuen ja oikean lääkityksen.
Olen tuntenut pettymystä ja vihaa vanhempiani ja kaikkia minut lapsena/nuorena kohdanneita aikuisia kohtaan, koska kukaan ei huomannut pahaa oloani. Ymmärrän kuitenkin, että 30 vuotta sitten neuropsykiatristen häiriöiden ymmärrys oli heikompaa ja olen pitkälti käsitellyt negatiiviset tunteeni ja antanut anteeksi.
Anna lapsellesi mahdollisuus saada apua. Jos olet väärässä niin mitä menetät?
Tuleeko teidän lapsilla ADHD-oireet esille koko ajan ja kaikissa paikoissa?
Meillä on selviä oireita, mutta toisaalta tietyissä tilanteissa on todella arka ja rauhallinen. Kun taas kotona tai väsyneenä muuallakin saattaa olla todella häiriökäytöksinen.
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin tutkimuksia. Minulla todettiin asperger ja adhd yli 30 vuotiaana. olisin mahdollisesti välttynyt monilta ongelmilta (masennus, ahdistushäiriö, pakko-oireinenhäiriö, päihderiippuvuus...) jos olisin jo lapsena saanut tarvitsemani tuen ja oikean lääkityksen.
Olen tuntenut pettymystä ja vihaa vanhempiani ja kaikkia minut lapsena/nuorena kohdanneita aikuisia kohtaan, koska kukaan ei huomannut pahaa oloani. Ymmärrän kuitenkin, että 30 vuotta sitten neuropsykiatristen häiriöiden ymmärrys oli heikompaa ja olen pitkälti käsitellyt negatiiviset tunteeni ja antanut anteeksi.
Anna lapsellesi mahdollisuus saada apua. Jos olet väärässä niin mitä menetät?
Nyt ehkä peilaat omia lapsuudenkokemuksiasi liikaa nykyaikaan. Nykypäivänä ammattikasvattajilla on runsaasti tietoa erilaisista neuropsykiatrisista häiriöistä, he näkevät paljon lapsia ja heillä on myös motivaatiota hakea apua, sillä sitä kautta myös he itse saavat lisäresursseja lapsen kanssa toimeen tulemiseen.
Eli oman vanhemman varassa avunsaanti ei yleensä todellakaan ole. Ja mitä tulee myöhempään katkeruuteen ja vihaan, voi sitä aiheuttaa myös innokkaasti lapsestaan ”erityisyyksiä” etsivä vanhempi, joka hakee diagnoosista helppoa selitystä vaikkapa vuorovaikutuksen ongelmiin. Siksi olisi hyvä jättää diagnosointi ammattilaisille ja lasten arviointi lasten parissa työtään tekeville, niin hyvää kuin monet tällä palstalla tarkoittavatkin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen levottomuus voi johtua monista syistä, esim elämän olosuhteista tai jos lapsella tai perheessä on esimerkiksi masennusta tai muita huolia. Adhd on yksi vaihtoehto. Lasten kohdalla pitää selvittää, mistä on kyse. Sitä ei voi tehdä kukaan muu kuin ammattilaiset yhteistyössä teidän kanssanne.
Erikoissairaanhoidon piiri on näitä varten.
ADHD ei parane, jos lapsellasi on se. Murrosikä on usein pahinta aikaa ja elämä voi mennä ihan sekaisin.
Tulen seuraamaan. Meillä samanlainen tilanne.