lähdettiin tarhasta sukkasillaan kotiin..tapellen..

t: pph

t. tarhan täti

Tarhatätsy ei todellakaan ajattele sinusta mitään negatiivistä,päinvastoin :). Niin monet kerrat olen nähnyt vastaavaa kiukuttelua töissä ja vanhemmat vaan hyssytelleet ja kyselleet parikymmentä minuuttia pää punaisena huutavalta lapselta laitetaanko vai ei ja ostetaan sitten jätskiä jos laitat....ja ovat itsekkin olleet aivan puhki. Kyllähän lapset kokeilee kaikenlaista ja välillä kiukuttelevat väsyyneenä ja ikäväänsä hoitopäivän jälkeen,mutta aikuiset päättää mitä tehdään. Hienostihan teidänkin kiukuttelu lopulta päättyi :)



T. Tarhatätsy

jos EHDOTAT kenkien laittamista. Lapselle ei tehdä ehdotuksia pukemisen suhteen vaan PUETAAN tai lapsi pukee itse tarvittavat kamppeet päälle.



Toiminta muuten ok mutta jätä tästä lähtien ehdottelut pois ja sanot vain että nyt puetaan tämä, tuo ja nuo jne. Yksi asia kerrallaan ettei tule liikaa muistettavaa.

minua niin ärsyttää, jos joudun ottamaan lapsen kanssa yhteen "valvovien" silmäparien alla... häpeän sitä tilannetta, etten saa lasta hallintaani.



harvoin tätä tapahtuukan.



lapsi ollut vuoden tarhassa, ja nyt oli vasta toinen episoodi, onneksi.



itse varoitan lasta pari kertaa, ja sitten tapahtuu se, mistä uhkaan.

lyhyt pinna.

ja toisekseen, itse ihmettelen niitä äitejä, jotka varoittaa ja kieltää, mutta siihen se jää,lapsi tekee mitä tahtoo.



niihin verrattuna olen kuumakalle, joka pari varoitusta antaa, ja sitten mennään:))



-ap

ystävänikin aina jaksaa muistuttaa minua siitä, että kysyn lapsen mielipidettä/ ehdotan, esim. "lähdetäänkö kauppaan?" laitetaanko nämä kengät vai nuo toiset?" .. hän moittii minua siitä, että kyselen lapselta, enkä heti vaan määrää.



minusta on kivempi, että en ole heti päällepäsmärinä, vaan annan lapselle mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. tiedä sitten, voi olla vääräkin tapa kasvattaa?



mutta loppupeleissä se olen minä, joka määrään, mitä tehdään.



siellä ulkona sukkasiltaan kysyin vielä, laitetaanko kengät jalkaan, niin lapsi vastasi " laitetaan" :)))



saatan olla väärässäkin antaa lapsen vaikuttaa, en kiellä sitä.

mitenhän on jonkun ammattilaisen vastaus, kumpi parempi, heti määrätä?vai antaa lapselle mahdollisuus osallistua päätökseen? huhuu?



-ap

että tietyissä tilanteissa sinun on sanottava mitä tehdään, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Esim. Et voi sanoa illalla lapselle että mennäänkö nukkumaan? Jos kuitenkin ON mentävä. Lapsihan automaattisesti sanoo että; ei mennä.

Se on lapselle erittäin ristiriitaista..Tai juuri tuo; laitetaanko kengät jalkaan..?

Kun ne kuitenkin ON laitettava, miksi edes kysyt?

Mutta voit toki antaa vaihtoehtoja muissa tilanteissa; esim. Haluatko laittaa siniset vai punaiset sukat tänään? Ostetaanko tätä vai tätä mehua yms.



Kannattaa aina miettiä missä tilanteessa annat lapselle päätäntä vallan.

T. Tarhan täti

halusipa lapsi sitä tai ei, tilanne hämmentää lasta ja seurauksena on näitä raivareita.



Määrätietoinen toimintatapa on paikallaan.



Päätäntävaltaa voi antaa sellaisissa asioissa jotka on sama kuten ostetaanko mansikka vai päärynäjäätelöä tai haluatko laittaa punaisen vai keltaisen paidan.



Juhlavaatetusta pieni lapsi ei päätä koska hänellä ei ole siihen kykyä ja taitoa, aikuinen ymmärtää (pitäisi ainakin) mitkä vaatteet sopii juhliin ja mitkä värit sopii keskenään.



Toinen "tarhantäti".

rupean siis enemmän "määräämään".



meillä ei lapsella noita raivareita ole oikeasti montaa ollut .. kop, kop.



ja kun illalla kysyn, mennäänkö nukkumaan, lapsi yleensä vastaa " joo, minua väsyttää" :))

tai: "ei vielä, minä katson tämän ohjelman loppuun" siihen sitten sanon, että ei ehdi katsomaan, kun pitää mennä nukkumaan, ja napsautan tv

:n kiinni. puolen minuutin marina, ja asia unohdettu.



(tai jos itselläni on joku asia kesken vielä, saatan sanoa, että saa hetken katsoa, ja sitten sammutetaan)





yritän olla parempi äiti kuin esikoiselle 17vuotta sitten... olin silloin itsekkin 17vuotias, ja hirmuinen kiroileva raivohullu...



-ap