Minulla on ”luovuuspolku” niminen konsepti
Haluan kuulla mielipiteitä. Teen omia tutkimuksia luovuudesta. Tämä voisi olla yhteiskunnallisesti erittäin hyvä ja tuottoisa asia. Ajatus on, että luovuutta voi oppia. Perinteisesti ajatellaan, että luovuus on harvojen ja valittujen etuoikeus. Minä uskon, että näin ei ole.
Luovuuspolun idea on yksinkertainen: valitaan kaksi asiaa, jotka ovat toisistaan erilliset ja kaukana. Esim. Haluan tehdä musiikkikappaleen ja inspiraationa minulla on maisema. En ole koskaan tehnyt musiikkikappaletta.
Otan kuvan maisemasta. Sitten valitsen äänikirjastosta kymmenen toisistaan eriävää ääntä: valaanlaulua, panhuilun soittoa, säkkipilli, jotain teknojumputusta, oopperalaulua...
Onko kuvan taivas kappaleen ylärekisteri ja alaosa sitten alarekisteri?
Yksi sääntö, ”tyhjyyttä” pitää olla noin 50 % ja ”ääntä” noin 50 %.
Teen valitsemistani äänistä ensin nopean raakaversion. Alussa voisi olla taivaan kuvailua, mikä sitten sopii siihen mielestäni. Ja sitten puista jotain ja vilaus järvestä tai metsästä. Koitan muotoilla äänistä sopivaa kuvausta. Kun kollaasia on noin 4 min., ensimmäinen versio on valmis.
Työstän tätä noin 3-4 kertaa. Jokainen versio on erilainen. Lopullinen noin neljäs versio on lopullinen melodia.
Tarkoitus on luoda musiikkia, joka on omaperäistä. Tähän menee noin kolme viikkoa.
Tämä luovuuspolku on step-by-step -menetelmä. Josta ikäänkuin metamorfoosin kautta pystyy luomaan uutta.
Kommentit (40)
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Ei kai luovuutta koskaan ole pidetty vain taitelijoille ominaisena ominaisuutena. Luovuutta on monenlaista, tämä on ainakin itselleni ollut aika selvää ja käsittääkseni myös tieteen näkökulma asiaan.
Ajattelitko siis hyödyntää konseptia taloudellisesti vai itseäsi varten? Sinänsä hyvä idea tuo, että kaksi näennäisesti yhteensopimatonta asiaa pannaan yhteen ja katsotaan mitä siitä syntyy. Se on pelkistetty versio mind map -menetelmästä ja konseptithan usein kopioivat ja muuntelevat vanhoja ideoita, yhdistelevät näitä eri tavalla kuin ennen ja esittelevät sen sitten uutena keksintönä pyrkimyksenä kaupallistaa se.
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Tämän pointti on, että luovuutta voisi opettaa. Tämä olisi mullistavaa monilla aloilla. Luovuus ei ole mikään lahjakkaiden yksinoikeus. Kouluuun pitäisi laittaa luovuus niminen oppiaine.
Ja ei, en usko, että lahjakkaat tekevät tätä nopeasti.
Eilen ajoin neljä tuntia ja kuuntelin radiota laidasta laitaan. Yksi asia otti korvaan, kun vertasin suomalaisia ja ulkomaalaisia hittikappaleita. Ulkomaalaisissa (arvatenkin tekijät lahjakkaampia, koska isommat rahat) kappaleissa oli rikkaampi äänimaailma kuin suomalaisissa. Enemmän käytetty erilaisia ääniä, mitä ovatkaan soundeja, matalasta korkeampaan. Tämä aiheutti enemmän aistiärsykkeitä ja oli täten kiinnostavampaa. Paukkeita, räsähdyksiä, sihinää, ihan kaikenlaisia ääniä enemmän oli mielestäni hittikappaleissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Tämän pointti on, että luovuutta voisi opettaa. Tämä olisi mullistavaa monilla aloilla. Luovuus ei ole mikään lahjakkaiden yksinoikeus. Kouluuun pitäisi laittaa luovuus niminen oppiaine.
Ja ei, en usko, että lahjakkaat tekevät tätä nopeasti.
Eilen ajoin neljä tuntia ja kuuntelin radiota laidasta laitaan. Yksi asia otti korvaan, kun vertasin suomalaisia ja ulkomaalaisia hittikappaleita. Ulkomaalaisissa (arvatenkin tekijät lahjakkaampia, koska isommat rahat) kappaleissa oli rikkaampi äänimaailma kuin suomalaisissa. Enemmän käytetty erilaisia ääniä, mitä ovatkaan soundeja, matalasta korkeampaan. Tämä aiheutti enemmän aistiärsykkeitä ja oli täten kiinnostavampaa. Paukkeita, räsähdyksiä, sihinää, ihan kaikenlaisia ääniä enemmän oli mielestäni hittikappaleissa.
Maailman parhaat laulajat pystyvät laulamaan viisi oktaavia(?). Eli variaatio on hyvin laaja. Tämä on kiinnostavaa ja musikaalista. Mielestäni monissa hittikappaleissa oli pyritty vartioimaan tätä äänialan laajuutta matalasta korkeaan muilla erilaisilla äänillä.
Minulla ei ole mitään musiikkitaustaa sen enempää. Saa korjata.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai luovuutta koskaan ole pidetty vain taitelijoille ominaisena ominaisuutena. Luovuutta on monenlaista, tämä on ainakin itselleni ollut aika selvää ja käsittääkseni myös tieteen näkökulma asiaan.
Ajattelitko siis hyödyntää konseptia taloudellisesti vai itseäsi varten? Sinänsä hyvä idea tuo, että kaksi näennäisesti yhteensopimatonta asiaa pannaan yhteen ja katsotaan mitä siitä syntyy. Se on pelkistetty versio mind map -menetelmästä ja konseptithan usein kopioivat ja muuntelevat vanhoja ideoita, yhdistelevät näitä eri tavalla kuin ennen ja esittelevät sen sitten uutena keksintönä pyrkimyksenä kaupallistaa se.
Sinänsä tämä ajatus ei ole uusi. Steinerkoulun opetuksen yksi kulmakiviä on metamorfoosi. Luonnossa on näitä, esim toukasta kehittyy perhonen.
Olisi mullistavaa, jos luovuutta voisi opettaa. Monille aloille tulisi enemmän keksintöjä ja näin ollen taloudellista hyvinvointia.
Mindmapista tämä eroaa sillä, että yhden luovan neronleimauksen sijaan, luovuudessa on eri askelia. Luovaa ideaa, ajatusta muokataan eri versioiksi. Jokainen versio voisi olla omanaan hyvä.
Tämä on siis puhdasta työtä.
Tutkin tätä asiaa ja ketään aineistoa. Jos ilman musiikkitaustaa pystyisin luomaan miellyttävän musiikkikappaleen tietokoneella, eikö se olisi osoitus metodin toimivuudesta...?
Jos haluat opettaa, metodin tulisi olla sinulle tuttu ja sujuva, ei epävarmuusalueella.
Onnea matkaan!
T. Luovalla alalla
Vierailija kirjoitti:
Luovuuspolkua voi hyödyntää asioissa, joissa lopputuloksen ei tarvitse olla määritelty.
Olen opettanut kirjoittamista ja teatterialaa. Itselläni on alan koulutus. Kuvailemiasi menetelmiä käytettiin jo opiskeluaikanani 1970-luvulla ja varmaan on käytetty niin kauan, kuin taideopetusta on ollut. Samoja menetelmiä noudatetaan kaikenlaisessa ideoinnissa. Mukavaa, että olet itsenäisesti päätynyt ihan samaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat opettaa, metodin tulisi olla sinulle tuttu ja sujuva, ei epävarmuusalueella.
Onnea matkaan!
T. Luovalla alalla
Olen tehnyt vasta yhden ”teoksen” tämän metodin avulla. Siihen meni puoli vuotta. Olen siis vasta alussa. Tähän menee vielä monta vuotta. Ja minun pitää miettiä tätä paljon.
Sitten tulee vastaan kysymys, että se minkä olen itse opettanut itselleni ja todennut toimivaksi: toimiiko muilla ihmisillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuuspolkua voi hyödyntää asioissa, joissa lopputuloksen ei tarvitse olla määritelty.
Olen opettanut kirjoittamista ja teatterialaa. Itselläni on alan koulutus. Kuvailemiasi menetelmiä käytettiin jo opiskeluaikanani 1970-luvulla ja varmaan on käytetty niin kauan, kuin taideopetusta on ollut. Samoja menetelmiä noudatetaan kaikenlaisessa ideoinnissa. Mukavaa, että olet itsenäisesti päätynyt ihan samaan.
Voitko kertoa tarkemmin, millaisia metodeja. Yksi hyvä esimerkki minulla on surrealismista: Dalin teos, jos puhelin luurin tilalla on rapu. Kahdesta erillisestä elementistä tulee kolmas. Jotain sellaista, mitä on vaikea määritellä.
Kiinnostava ajatus.
En kyllä osaa itse ajatella tuon musiikin kannalta, mutta kuvataiteen saralla näen tuon täysin toimivaksi.
Vaikka tietysti taiteellinen luovuus on vain osa luovuuden kirjoa.
Itse ajattelen että luovuus on nimenomaan intuitiivista ongelmanratkaisua ja sitä voi harjoittaa millä alalla tahansa.
Sulkeeko tietoinen harjaannuttaminen ja intuitiivisuus jotenkin sitten toisiaan pois, en tiedä. Mutta harjoittelemalla luovan prosessin keinoja (joihin joku yllä viittasikin, että tapahtuvat luovan ihmisen päässä automaattisesti) voisi prosessin opittuaan tulla matalampi kynnys kokeilla ei-niin-itsestäänselvää erilaisten asioiden yhdistämistä.
Mutta joo. Kannatan ideaa ja sen jalostamista!
Tieteen ja tutkimuksen parissa käytetään paljon luovuutta. Usein uutuusarvo löytyy kahden tai kolmen aiheen yhdistämisestä. Ideoinnissa käytetään monenlaisia menetelmiä, jotta hulluimmatkin ideat nousee esiin.
Just tätä, tekotaiteellista paskoo ja ollaan olevinaan niin luovia ja tietäväisiä. Ja sit vongutaan apurahoja näille taidebläjäys piiperöinneillä. Ja urpot ympärillä monttu auki ihastelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Tämän pointti on, että luovuutta voisi opettaa. Tämä olisi mullistavaa monilla aloilla. Luovuus ei ole mikään lahjakkaiden yksinoikeus. Kouluuun pitäisi laittaa luovuus niminen oppiaine.⁸
Ja ei, en usko, että lahjakkaat tekevät tätä nopeasti.
Eilen ajoin neljä tuntia ja kuuntelin radiota laidasta laitaan. Yksi asia otti korvaan, kun vertasin suomalaisia ja ulkomaalaisia hittikappaleita. Ulkomaalaisissa (arvatenkin tekijät lahjakkaampia, koska isommat rahat) kappaleissa oli rikkaampi äänimaailma kuin suomalaisissa. Enemmän käytetty erilaisia ääniä, mitä ovatkaan soundeja, matalasta korkeampaan. Tämä aiheutti enemmän aistiärsykkeitä ja oli täten kiinnostavampaa. Paukkeita, räsähdyksiä, sihinää, ihan kaikenlaisia ääniä enemmän oli mielestäni hittikappaleissa.
Itse en ole varma että kuinka paljon luovuutta voisi oikein oppia. Perstuntuma sanoisi että vähän, mutta tietenkin kaikkea voi aina jalostaa. Mistä sinä tuossa puhut ovat enemmänkin resursseja sekä sitten osin luontaista lahjakkuutta. Mutta kun on isommat markkinat ja isommat piirit muutenkin, niin jotain kappaletta voi tehdä ja hioa vaikkapa viisi lahjakkaampaa tekijää kuin kumpikaan kotimaisista veikkosista, jotka kiertelevät maata lähinnä Mattina ja Teppona, jotta tulisi voita leivän päälle. Sitten jos on oikeasti luova niin musiikin voima on jo niin kova ettei tarvitse edes keikkailla, kun luovuus elättää ala Gösta, joka amerikkalaiseksi syntyneenä olisi arvostettu musiikkinero.
Tästä selityksestä en tajunnu mitään, mutta oon kyllä ollut monellakin luovuutta "opettavalla" (sanoisin ennemmin herättelevällä, kaikissa meissä on luovuutta) kurssilla ja toi kahden eri asian yhdisteleminen on ihan perus menetelmä.
Kuulostaa kivalta ja loogisesti etenevältä jutulta. Itselleni ei kuitenkaan ehkä sopisi, sillä looginen ajattelu, täsmällisyys ja matemaattinen tarkkuus kuuluvat toiseen osaan minuuttani ja inspiraatio, vapaa ajatusten ja luovuuden virtaus siihen toiseen. En usko omalla kohdallani näiden kahden asian yhdistämisen olevan mahdollista. Tämä ei ole minkään teorian mukainen juttu vaan ihan oma, kokemukseeni perustuva. Aikataulujen ja järjestyksen kahleet eivät saa koskea luovuuteeni
Luovuutta opetetaan kouluissa monella tapaa jo nyt, esimerkiksi kuvataiteen, äidinkielen ja käsityön tunneilla. Kiinnostavaa pohdintaa ap: lla.
Steinerkoulusta on tämä esimerkki: kuinka toukasta kehittyy perhonen. Toukan muuttuminen perhoseksi sisältää monta vaihetta ja jokainen on yhtä tärkeä ja ”omansa”. Ei siis vain alku ja loppu vaan koko prosessi. Metamorfoosi.
Länsimainen ajattelu on kovin suoraviivaista. Ei ehkä nähdä prosessin vaiheita itsellisinä ja yhtä tärkeinä kuin lopputulos. Luovuuden kannalta näiden tarkastelu oli hyödyllistä. Steinerkoulussa tutkitaan ja havainnoidaan paljon luontoa.
Jos olisi oppiaine nimeltä metamorfoosi, se voisi opettaa ihmisille uusia tapoja ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Tämän pointti on, että luovuutta voisi opettaa. Tämä olisi mullistavaa monilla aloilla. Luovuus ei ole mikään lahjakkaiden yksinoikeus. Kouluuun pitäisi laittaa luovuus niminen oppiaine.⁸
Ja ei, en usko, että lahjakkaat tekevät tätä nopeasti.
Eilen ajoin neljä tuntia ja kuuntelin radiota laidasta laitaan. Yksi asia otti korvaan, kun vertasin suomalaisia ja ulkomaalaisia hittikappaleita. Ulkomaalaisissa (arvatenkin tekijät lahjakkaampia, koska isommat rahat) kappaleissa oli rikkaampi äänimaailma kuin suomalaisissa. Enemmän käytetty erilaisia ääniä, mitä ovatkaan soundeja, matalasta korkeampaan. Tämä aiheutti enemmän aistiärsykkeitä ja oli täten kiinnostavampaa. Paukkeita, räsähdyksiä, sihinää, ihan kaikenlaisia ääniä enemmän oli mielestäni hittikappaleissa.Itse en ole varma että kuinka paljon luovuutta voisi oikein oppia. Perstuntuma sanoisi että vähän, mutta tietenkin kaikkea voi aina jalostaa. Mistä sinä tuossa puhut ovat enemmänkin resursseja sekä sitten osin luontaista lahjakkuutta. Mutta kun on isommat markkinat ja isommat piirit muutenkin, niin jotain kappaletta voi tehdä ja hioa vaikkapa viisi lahjakkaampaa tekijää kuin kumpikaan kotimaisista veikkosista, jotka kiertelevät maata lähinnä Mattina ja Teppona, jotta tulisi voita leivän päälle. Sitten jos on oikeasti luova niin musiikin voima on jo niin kova ettei tarvitse edes keikkailla, kun luovuus elättää ala Gösta, joka amerikkalaiseksi syntyneenä olisi arvostettu musiikkinero.
Jos ajatellaan sitä hittikappaletta kuin toukan muotoutumista perhoseksi. Ei yritetä mennä suoraan kohti lopputulosta vaan viiden eri vaiheen kautta.
Aluksi on vain paperinen kuva maisemasta ja kymmenen otetta äänikirjastosta. Muodostetaan toukka.
Siitä sitten eri vaiheiden kautta syntyy lopulta perhonen. Toukka ja perhonen ovat ulkomuodoltaan aika kaukana toisistaan.
Luovuuspolkua voi hyödyntää asioissa, joissa lopputuloksen ei tarvitse olla määritelty.