Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on ”luovuuspolku” niminen konsepti
15.08.2021 |
Haluan kuulla mielipiteitä. Teen omia tutkimuksia luovuudesta. Tämä voisi olla yhteiskunnallisesti erittäin hyvä ja tuottoisa asia. Ajatus on, että luovuutta voi oppia. Perinteisesti ajatellaan, että luovuus on harvojen ja valittujen etuoikeus. Minä uskon, että näin ei ole.
Luovuuspolun idea on yksinkertainen: valitaan kaksi asiaa, jotka ovat toisistaan erilliset ja kaukana. Esim. Haluan tehdä musiikkikappaleen ja inspiraationa minulla on maisema. En ole koskaan tehnyt musiikkikappaletta.
Otan kuvan maisemasta. Sitten valitsen äänikirjastosta kymmenen toisistaan eriävää ääntä: valaanlaulua, panhuilun soittoa, säkkipilli, jotain teknojumputusta, oopperalaulua...
Onko kuvan taivas kappaleen ylärekisteri ja alaosa sitten alarekisteri?
Yksi sääntö, ”tyhjyyttä” pitää olla noin 50 % ja ”ääntä” noin 50 %.
Teen valitsemistani äänistä ensin nopean raakaversion. Alussa voisi olla taivaan kuvailua, mikä sitten sopii siihen mielestäni. Ja sitten puista jotain ja vilaus järvestä tai metsästä. Koitan muotoilla äänistä sopivaa kuvausta. Kun kollaasia on noin 4 min., ensimmäinen versio on valmis.
Työstän tätä noin 3-4 kertaa. Jokainen versio on erilainen. Lopullinen noin neljäs versio on lopullinen melodia.
Tarkoitus on luoda musiikkia, joka on omaperäistä. Tähän menee noin kolme viikkoa.
Tämä luovuuspolku on step-by-step -menetelmä. Josta ikäänkuin metamorfoosin kautta pystyy luomaan uutta.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Just tätä, tekotaiteellista paskoo ja ollaan olevinaan niin luovia ja tietäväisiä. Ja sit vongutaan apurahoja näille taidebläjäys piiperöinneillä. Ja urpot ympärillä monttu auki ihastelevat.
Nyt ei ole kysymys pelkästään taiteesta, vaikka itse teenkin taidetta ja olen miettinyt tätä taiteen kautta.
Eikö olisi mahtavaa, jos ihmisaivojen luovuuskapasiteettia voisi lisätä vaikka 5 %? Ihan kaikille voisi opettaa tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Tämän pointti on, että luovuutta voisi opettaa. Tämä olisi mullistavaa monilla aloilla. Luovuus ei ole mikään lahjakkaiden yksinoikeus. Kouluuun pitäisi laittaa luovuus niminen oppiaine.⁸
Ja ei, en usko, että lahjakkaat tekevät tätä nopeasti.
Eilen ajoin neljä tuntia ja kuuntelin radiota laidasta laitaan. Yksi asia otti korvaan, kun vertasin suomalaisia ja ulkomaalaisia hittikappaleita. Ulkomaalaisissa (arvatenkin tekijät lahjakkaampia, koska isommat rahat) kappaleissa oli rikkaampi äänimaailma kuin suomalaisissa. Enemmän käytetty erilaisia ääniä, mitä ovatkaan soundeja, matalasta korkeampaan. Tämä aiheutti enemmän aistiärsykkeitä ja oli täten kiinnostavampaa. Paukkeita, räsähdyksiä, sihinää, ihan kaikenlaisia ääniä enemmän oli mielestäni hittikappaleissa.Itse en ole varma että kuinka paljon luovuutta voisi oikein oppia. Perstuntuma sanoisi että vähän, mutta tietenkin kaikkea voi aina jalostaa. Mistä sinä tuossa puhut ovat enemmänkin resursseja sekä sitten osin luontaista lahjakkuutta. Mutta kun on isommat markkinat ja isommat piirit muutenkin, niin jotain kappaletta voi tehdä ja hioa vaikkapa viisi lahjakkaampaa tekijää kuin kumpikaan kotimaisista veikkosista, jotka kiertelevät maata lähinnä Mattina ja Teppona, jotta tulisi voita leivän päälle. Sitten jos on oikeasti luova niin musiikin voima on jo niin kova ettei tarvitse edes keikkailla, kun luovuus elättää ala Gösta, joka amerikkalaiseksi syntyneenä olisi arvostettu musiikkinero.
Jos ajatellaan sitä hittikappaletta kuin toukan muotoutumista perhoseksi. Ei yritetä mennä suoraan kohti lopputulosta vaan viiden eri vaiheen kautta.
Aluksi on vain paperinen kuva maisemasta ja kymmenen otetta äänikirjastosta. Muodostetaan toukka.
Siitä sitten eri vaiheiden kautta syntyy lopulta perhonen. Toukka ja perhonen ovat ulkomuodoltaan aika kaukana toisistaan.
Okei, voi kai sitä noinkin tehdä ja luonto toki lienee suurin inspiraation lähde läpi historian. En vain oikein ymmärrä/usko, että tuommoiset metodit kovin tehokkaita ovat, vaan sen hyvän kappaleen tekeminen vaatii luonnostaan luovuuden ohella muitakin taitoja, mitkä karsii opistoluovia hyvin tehokkaasti. Toinen asia sitten taas on se, ettei hittimusiikki ole järin luovaa vaan itseään toistavaa ja laskelmoitua. Tuo taas johtuu enemmän yleisöstä kuin tekijöiden luovuudesta.
Mutta kehitelkää luovuuden moottoreitanne, ei ole minulta pois ja kaikkiin kekseliäisiin juttuihin tutustun mielelläni.
Luovuuspolku on myös turvallinen tapa toimia luovana. Sopii 8-16 arkeen. Ei tarvitse tehdä rasittavia ja liian suuria luovia toimia kerralla, kun asian pureksii pala palalta. Sopii perusinsinöörin aivoille.
Tämä on kuin uudelleenkeksitty pyörä, jossa on laitettu räpätin hakkaamaan pinnoja. Tekeehän se tuotteesta räyhäkkäämmän vähäksi aikaa.
Älä lannistu. Ehkä palstalaiset eivät ole kohderyhmäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä lannistu. Ehkä palstalaiset eivät ole kohderyhmäsi.
Tiedän. Joidenkin on tosi vaikea sisäistää mitään uutta. Tai kuvitella, että jokin toinen metodi toisi paljon paremman lopputuloksen kuin se, millä he itse työskentelevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuuspolkua voi hyödyntää asioissa, joissa lopputuloksen ei tarvitse olla määritelty.
Olen opettanut kirjoittamista ja teatterialaa. Itselläni on alan koulutus. Kuvailemiasi menetelmiä käytettiin jo opiskeluaikanani 1970-luvulla ja varmaan on käytetty niin kauan, kuin taideopetusta on ollut. Samoja menetelmiä noudatetaan kaikenlaisessa ideoinnissa. Mukavaa, että olet itsenäisesti päätynyt ihan samaan.
Voitko kertoa tarkemmin, millaisia metodeja. Yksi hyvä esimerkki minulla on surrealismista: Dalin teos, jos puhelin luurin tilalla on rapu. Kahdesta erillisestä elementistä tulee kolmas. Jotain sellaista, mitä on vaikea määritellä.
Liian paljon kerrottavaksi lyhyesti, mutta Dali on hyvä esimerkki luovasta ajattelusta.
Luovuus yksin ei riitä, vaan sen lisäksi on opiskeltava jokin ilmaisuväline, oli se sitten kirjoitustaito, jokin kuvataiteen laji, liike ja tanssi ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Lisäisin tähän vielä, että jos onnistun tekemään luovuuspolun avulla jotain, joka tuottaa vaikka miljoonan, on sama, käytänkö sen tekemiseen kaksi viikkoa vai neljä kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuuspolkua voi hyödyntää asioissa, joissa lopputuloksen ei tarvitse olla määritelty.
Olen opettanut kirjoittamista ja teatterialaa. Itselläni on alan koulutus. Kuvailemiasi menetelmiä käytettiin jo opiskeluaikanani 1970-luvulla ja varmaan on käytetty niin kauan, kuin taideopetusta on ollut. Samoja menetelmiä noudatetaan kaikenlaisessa ideoinnissa. Mukavaa, että olet itsenäisesti päätynyt ihan samaan.
Voitko kertoa tarkemmin, millaisia metodeja. Yksi hyvä esimerkki minulla on surrealismista: Dalin teos, jos puhelin luurin tilalla on rapu. Kahdesta erillisestä elementistä tulee kolmas. Jotain sellaista, mitä on vaikea määritellä.
Liian paljon kerrottavaksi lyhyesti, mutta Dali on hyvä esimerkki luovasta ajattelusta.
Luovuus yksin ei riitä, vaan sen lisäksi on opiskeltava jokin ilmaisuväline, oli se sitten kirjoitustaito, jokin kuvataiteen laji, liike ja tanssi ym.
Toi on muuten totta. En ollut ajatellut sitä. Ehkä tekeminen on minulle niin itsestään selvää.
Toisaalta voihan tuota ajatusta hyödyntää esim. insinöörikoulutuksessa, jossa rakennetaan vaikka robotteja. Tehdään kone, joka on toukka ja siitä viisi askelta, niin koneesta on tullut kuviteltu perhonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai vaikka arkkitehtuurissa. Katsotaan videolta kuviteltu tanssiesitys ja siitä pitää suunnitella talo. Talo on toukka, josta pitäisi kolmen - viiden askeleen kautta muodostua perhonen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Lisäisin tähän vielä, että jos onnistun tekemään luovuuspolun avulla jotain, joka tuottaa vaikka miljoonan, on sama, käytänkö sen tekemiseen kaksi viikkoa vai neljä kuukautta.
Niin on. Mutta eiköhän tuo kommentoija tarkoittanut, että luonnostaan luovilla nuo sinun kankeat hahmotelmasi säkenöivät luonnostaan päässä paljon nopeammin. Ja sitten jää aikaa hioa ja parantaa, sinun vielä piirrellessä polkua paperille. Mutta näytä maailmalle konseptisi mahti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuuspolkua voi hyödyntää asioissa, joissa lopputuloksen ei tarvitse olla määritelty.
Olen opettanut kirjoittamista ja teatterialaa. Itselläni on alan koulutus. Kuvailemiasi menetelmiä käytettiin jo opiskeluaikanani 1970-luvulla ja varmaan on käytetty niin kauan, kuin taideopetusta on ollut. Samoja menetelmiä noudatetaan kaikenlaisessa ideoinnissa. Mukavaa, että olet itsenäisesti päätynyt ihan samaan.
Voitko kertoa tarkemmin, millaisia metodeja. Yksi hyvä esimerkki minulla on surrealismista: Dalin teos, jos puhelin luurin tilalla on rapu. Kahdesta erillisestä elementistä tulee kolmas. Jotain sellaista, mitä on vaikea määritellä.
Liian paljon kerrottavaksi lyhyesti, mutta Dali on hyvä esimerkki luovasta ajattelusta.
Luovuus yksin ei riitä, vaan sen lisäksi on opiskeltava jokin ilmaisuväline, oli se sitten kirjoitustaito, jokin kuvataiteen laji, liike ja tanssi ym.
Toi on muuten totta. En ollut ajatellut sitä. Ehkä tekeminen on minulle niin itsestään selvää.
Toisaalta voihan tuota ajatusta hyödyntää esim. insinöörikoulutuksessa, jossa rakennetaan vaikka robotteja. Tehdään kone, joka on toukka ja siitä viisi askelta, niin koneesta on tullut kuviteltu perhonen.
Se perhonen voi olla joku uusi laite arjen apuun yms. Uskon vakaasti, että ihmisaivot voidaan opettaa luovemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Tämän pointti on, että luovuutta voisi opettaa. Tämä olisi mullistavaa monilla aloilla. Luovuus ei ole mikään lahjakkaiden yksinoikeus. Kouluuun pitäisi laittaa luovuus niminen oppiaine.⁸
Ja ei, en usko, että lahjakkaat tekevät tätä nopeasti.
Eilen ajoin neljä tuntia ja kuuntelin radiota laidasta laitaan. Yksi asia otti korvaan, kun vertasin suomalaisia ja ulkomaalaisia hittikappaleita. Ulkomaalaisissa (arvatenkin tekijät lahjakkaampia, koska isommat rahat) kappaleissa oli rikkaampi äänimaailma kuin suomalaisissa. Enemmän käytetty erilaisia ääniä, mitä ovatkaan soundeja, matalasta korkeampaan. Tämä aiheutti enemmän aistiärsykkeitä ja oli täten kiinnostavampaa. Paukkeita, räsähdyksiä, sihinää, ihan kaikenlaisia ääniä enemmän oli mielestäni hittikappaleissa.Itse en ole varma että kuinka paljon luovuutta voisi oikein oppia. Perstuntuma sanoisi että vähän, mutta tietenkin kaikkea voi aina jalostaa. Mistä sinä tuossa puhut ovat enemmänkin resursseja sekä sitten osin luontaista lahjakkuutta. Mutta kun on isommat markkinat ja isommat piirit muutenkin, niin jotain kappaletta voi tehdä ja hioa vaikkapa viisi lahjakkaampaa tekijää kuin kumpikaan kotimaisista veikkosista, jotka kiertelevät maata lähinnä Mattina ja Teppona, jotta tulisi voita leivän päälle. Sitten jos on oikeasti luova niin musiikin voima on jo niin kova ettei tarvitse edes keikkailla, kun luovuus elättää ala Gösta, joka amerikkalaiseksi syntyneenä olisi arvostettu musiikkinero.
Jos ajatellaan sitä hittikappaletta kuin toukan muotoutumista perhoseksi. Ei yritetä mennä suoraan kohti lopputulosta vaan viiden eri vaiheen kautta.
Aluksi on vain paperinen kuva maisemasta ja kymmenen otetta äänikirjastosta. Muodostetaan toukka.
Siitä sitten eri vaiheiden kautta syntyy lopulta perhonen. Toukka ja perhonen ovat ulkomuodoltaan aika kaukana toisistaan.
Lainaa kirjastosta Pirjo Linnakylä: Prosessikirjoittamisen opas. Siinä on selkeästi selostettu luovan kirjoitusprosessin etenemisvaiheet. Aivan samaa voi soveltaa kaikkeen muuhunkin luovaan, kuten vaikka säveltämiseen, koreografian tekemiseen, arkkitehdin työhön jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Lisäisin tähän vielä, että jos onnistun tekemään luovuuspolun avulla jotain, joka tuottaa vaikka miljoonan, on sama, käytänkö sen tekemiseen kaksi viikkoa vai neljä kuukautta.
Niin on. Mutta eiköhän tuo kommentoija tarkoittanut, että luonnostaan luovilla nuo sinun kankeat hahmotelmasi säkenöivät luonnostaan päässä paljon nopeammin. Ja sitten jää aikaa hioa ja parantaa, sinun vielä piirrellessä polkua paperille. Mutta näytä maailmalle konseptisi mahti!
Minäkin olen luonnostani luova, mutta haluan mennä pidemmälle. Siksi olen miettinyt tuota. Toisaalta koen luomisen olevan älyttömän raskasta, koska siinä ollaan epävarmalla pohjalla. Minulle tulee unettomuutta ym. Olen miettinyt, miten jaksaisin olla luova mielenterveyden rajoissa arkisin kello 8 -16. Kertarysäys ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Tämän pointti on, että luovuutta voisi opettaa. Tämä olisi mullistavaa monilla aloilla. Luovuus ei ole mikään lahjakkaiden yksinoikeus. Kouluuun pitäisi laittaa luovuus niminen oppiaine.⁸
Ja ei, en usko, että lahjakkaat tekevät tätä nopeasti.
Eilen ajoin neljä tuntia ja kuuntelin radiota laidasta laitaan. Yksi asia otti korvaan, kun vertasin suomalaisia ja ulkomaalaisia hittikappaleita. Ulkomaalaisissa (arvatenkin tekijät lahjakkaampia, koska isommat rahat) kappaleissa oli rikkaampi äänimaailma kuin suomalaisissa. Enemmän käytetty erilaisia ääniä, mitä ovatkaan soundeja, matalasta korkeampaan. Tämä aiheutti enemmän aistiärsykkeitä ja oli täten kiinnostavampaa. Paukkeita, räsähdyksiä, sihinää, ihan kaikenlaisia ääniä enemmän oli mielestäni hittikappaleissa.Itse en ole varma että kuinka paljon luovuutta voisi oikein oppia. Perstuntuma sanoisi että vähän, mutta tietenkin kaikkea voi aina jalostaa. Mistä sinä tuossa puhut ovat enemmänkin resursseja sekä sitten osin luontaista lahjakkuutta. Mutta kun on isommat markkinat ja isommat piirit muutenkin, niin jotain kappaletta voi tehdä ja hioa vaikkapa viisi lahjakkaampaa tekijää kuin kumpikaan kotimaisista veikkosista, jotka kiertelevät maata lähinnä Mattina ja Teppona, jotta tulisi voita leivän päälle. Sitten jos on oikeasti luova niin musiikin voima on jo niin kova ettei tarvitse edes keikkailla, kun luovuus elättää ala Gösta, joka amerikkalaiseksi syntyneenä olisi arvostettu musiikkinero.
Jos ajatellaan sitä hittikappaletta kuin toukan muotoutumista perhoseksi. Ei yritetä mennä suoraan kohti lopputulosta vaan viiden eri vaiheen kautta.
Aluksi on vain paperinen kuva maisemasta ja kymmenen otetta äänikirjastosta. Muodostetaan toukka.
Siitä sitten eri vaiheiden kautta syntyy lopulta perhonen. Toukka ja perhonen ovat ulkomuodoltaan aika kaukana toisistaan.Lainaa kirjastosta Pirjo Linnakylä: Prosessikirjoittamisen opas. Siinä on selkeästi selostettu luovan kirjoitusprosessin etenemisvaiheet. Aivan samaa voi soveltaa kaikkeen muuhunkin luovaan, kuten vaikka säveltämiseen, koreografian tekemiseen, arkkitehdin työhön jne.
Täytyypä lainata. Mitä Googlelle olen löytänyt luovuudesta kirjoja, käsittelevät ne yleensä meditaatiota tai jotain hengellistä. En halua sellaista, vaan haluan toimia luovana omana itsenäni myös erilaisissa vireystiloissa.
Siksi varmaan olen tehnyt itselleni tuon luovuuspolun, jotta olisin tuotteliaampi ja en olisi yksin luovuuden kanssa. Jotta pystyisin tekemään ja toimimaan tosiaan työajan puitteissa, enkä olisi luova vain kaksi kertaa kuussa.
Minulla on polku, jota pitkin pystyn etenemään, vaikka olisi takkuista.
Aikaisemmin kirjoitin, että noin 50 % pitäisi olla tyhjää ja 50 % täyttä. Olen katsellut kuuluisia maalauksia ja taitavien valokuvaajien valokuvia. Näissä on usein puolet ”tyhjää”. Se on siis esteettisesti miellyttävää. Kuvittelen tämän myös koskevat musiikkia ja vaikkapa arkkitehtuuria. Miksei myös teatteria jne. Ehkä kirjallisuudessa on sama.
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin kirjoitin, että noin 50 % pitäisi olla tyhjää ja 50 % täyttä. Olen katsellut kuuluisia maalauksia ja taitavien valokuvaajien valokuvia. Näissä on usein puolet ”tyhjää”. Se on siis esteettisesti miellyttävää. Kuvittelen tämän myös koskevat musiikkia ja vaikkapa arkkitehtuuria. Miksei myös teatteria jne. Ehkä kirjallisuudessa on sama.
Liiallinen täyttäminen tuntuu olevan ongelma. Jos katsoo lapsia ja heidän piirustuksiaan, siellä on luontaisesti tyhjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luova tekee tuota samaa mielessään muutamassa minuutissa, mitä sinä äherrät ja tupelestat tunteja tai päiviä, etkä silti pääse yksioikoisilla hermoradoillasi samaan. Siksi luovuutta arvostetaan.
Lisäisin tähän vielä, että jos onnistun tekemään luovuuspolun avulla jotain, joka tuottaa vaikka miljoonan, on sama, käytänkö sen tekemiseen kaksi viikkoa vai neljä kuukautta.
Niin on. Mutta eiköhän tuo kommentoija tarkoittanut, että luonnostaan luovilla nuo sinun kankeat hahmotelmasi säkenöivät luonnostaan päässä paljon nopeammin. Ja sitten jää aikaa hioa ja parantaa, sinun vielä piirrellessä polkua paperille. Mutta näytä maailmalle konseptisi mahti!
Minä olen siis tosiaan tehnyt yhden teoksen tämän avulla ja yllätyin itsekin, miten pitkälle pääsin. Eli ei ole mikään ihan tuulesta temmattu juttu. Olen aina ollut ihan lahjakas, mutta en mielestäni mikään huippu. Olen miettinyt, miten voisin opettaa itseäni kohti paremmuutta ja samalla tietysti se muuttuisi taloudelliseksi hyväksi.
Alue: Aihe vapaa
Luovuutta ehkä ajatellaan liian suoraviivaisesti ja jonain leimahduksena. Tosi asiassa se voisi olla raakaa työtä, jossa asiaa pyörittämällä ja muotoilemalla tehdään jotain täysin uutta.