Suomalaiset eivät ole niin hiljaisia kuin halutaan väittää

Aika yksilö kohtaista tuo.

Toinen voi olla äänekäs ja toinen hiljainen.

Kotona ja ovien takana on ärripurrit irti, muuten, kun pitäisi toimia tai sanoa, ollaan gusi sukassa. Suomalaiset tarvitsisivat viinapullon työpaikalleen, niin johan suu aukeaisi, oikein ammolleen.

Ja täällä on sallittua puhua myös ikävistä asioista toisin kuin joissain maissa missä ne lakaistaan maton alle.

Suurin osa ei tosiaankaan ole kovin hiljaisia, toki jotkut erikoiset tuppisuut on erikseen ja niitäkin on Suomessa paljon. Mutta melkein kaikki ulkomaalaiset kaverit on ihmetelleet suomalaisten mainetta hiljaisena kansana kun ovat käyneet täällä. Yksikin italialainen päivitteli että hyvänen aika kun te suomalaiset puhua papatatte paljon.

Vierailija kirjoitti:

Kotona ja ovien takana on ärripurrit irti, muuten, kun pitäisi toimia tai sanoa, ollaan gusi sukassa. Suomalaiset tarvitsisivat viinapullon työpaikalleen, niin johan suu aukeaisi, oikein ammolleen.

Joo! Kun kävin kännissä lähikaupassa ostamassa lisää kaljaa, niin huomasin kuinka tosi kaunis se myyjä oli ja heti ajattelematta-välittömästi-automaattisesti pääsi suustani lause "sä olet maailman kaunein nainen". Kiitos alkoholi!

Jos näkisin sen myyjän selvinpäin, niin kyllä silloinkin ihastelisin sen kauneutta, silloinkin tahtoisin sanoa sille samalla lailla,... mutta en välttämättä uskaltaisi. Selvinpäin tämä meidän sosiaalinen elämä menee siis tosi vaikeaksi ja ankeaksi.

Selvinpäin meillä on sellainen jokin hankala ärsyttävä filtteri, jokin suodatin. Se estää meitä sanomasta asioita, valikoi että mitä me voidaan sanoa ja mitä ei voida. Ihan jokainen ajatus ei vaan yhtäkkiä itsestään tule ulos suusta. Aivan älytöntä!

Suomalaiset on ehkä vaatimattoman hiljaisia julkisesti ja tuntemattomien keskuudessa.