Lue keskustelun säännöt.
Kävin kotikylässä yli 20 vuoden jälkeen ja kaikki ympärillä oli totaalisen hiljaista
12.08.2021 |
Nykyään asun satojen kilometrien päässä tuosta entisestä elämästäni, enkä ole kesän 2000 lähtöni jälkeen käynyt kertaakaan, paitsi nyt. Enkä myöskään ole pitänyt kehenkään yhteyttä tai lähtiessäni kertonut, minne aion mennä. Lähdin opiskelemaan ja töihin toiselle puolen Suomea, etelästä Pohjoisempaan Suomeen.
Olin aikuinen, kun jäin orvoksi, eli äitini kuoli ollessani 19v, lähes 20. Isä oli kuollut jo aikaa sitten. Eikä isovanhemmatkaan olleet enää elossa.
Meillä oli noin 27 hehtaarin vanha maatila ja myin sitten sen pois, pellot ja metsät ja talon huonoine rakennuksineen naapurille, joka vielä siihen aikaan viljeli.
Entinen kotini oli nyt jonkun kesäasuntoja ja sitä oli remontoitu, navetta oli purettu pois, mutta liiteri ja konehalli oli paikallaan. Tiirailin sitä metsänreunasta.
Kylällä ei paljoa liikkujia ollut, yksi pyöräilijä ja eräs rollaattorilla liikkuja. Ajoin ohi, eikä he tunteneet minua. Monen tutun talon piha oli autioitunut, ainoatakaan lehmää ei enää näkynyt pelloille. Kauppa oli lopettanut ja koulu oli sekin jonkun rikkaamman kesäkäytössä, autosta ja hienouksista päätellen.
Kylän laitamilla, pienemmän tien varressa oli vielä seurantalo. Auton olin jättänyt syrjäisen tien varteen ja kuljin jalan pitkin metsiä. menin seurantalon taakse ja hämmästyksekseni takaovi oli auki, joku oli sen niin unohtanut.Paikka oli rapistunut eikä mitenkään ahkerassa käytössä. Pihan nurmeakaan ei oltu ajettu aikoihin. Takahuoneessa oli vielä levysoiittajan kamat paikallaan ja levyt pöydillä käyttäjää odottamassa. Arttu Suuntala, Kaisa ja kumppanit, Reijo Kallio, Eino Valtanen, Hanne, Erkki Junkkarinen tms......samat levyt muistan siellä aikanaan soineen. Myös löytyi kiertävän elokuvateatterin esitteitä ja näytöksiä oli kerran kuussa. Turhapuroa, Vääpeli Körmyä, Titanic (se sai aikanaan eniten katsojia siellä)Kuningasjätkä, Häjyt, Poika ja Ilves, Rukajärven tie ja viimeisenä esitettiin keväällä 2000 Hylätyt talot, autiot pihat. Viimeinen elokuva ja pian sen jälkeen lähdinkin.
Ennen niin aktiivinen kyläyhdistys oli ilmeisemmin lopettanut. ei tansseja, tapahtumia, elokuvia, toreja yms.....
Kylkällä enää muutama vanhus ja muualta tulleet lähteneet takaisin kaupunkiin. Ilmeisesti koulun lopetus sinetöi kylän kohtalon.
En käynyt kenelläkään kylässä, enkä halunnut kenenkään tietävän edes koko paikassa käyneeni. Suljin seurantalon ove, kävelin autolleni ja poistuin, jättäen entisen elämäni taas paikalleen. Ehkä vuosien 2030 ja 2040 taitteessa käyn seuraavan kerran.
Kommentit (37)
Mielenkiintoinen kirjoitus. Itsellä samanlainen suhde kotiseutuun vaikka joskus käynkin siellä. Kuoleva paikka, jossa tuttuna vain kiusaajia ja juoruilevia entisiä "kavereita".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti sinulla oli katkera lapsuus?
Aivan kuin meidän kylällä, näitä on Suomi täynnä. Usein lenkillä käydessäni katselen autioita taloja, ja ajattelen että kyllä täällä passaisi ihmisen asua, kauniita pihoja ja maisemia. Vaan ei ole töitä, ei.
Harvinaisen kaunis aloitus tälle palstalle.
Onneksi ei ollut lehmiä pellolla, hemmetinmoinen homma ajaa ne takaisin laitumelle.
Meidän kylällä (siis ei pitäjässä) on muutama sata asukasta eikä kukaan rollaattorilla liiku kylätiellä. Asukkaat on lähikaupungissa töissä tai tekee töitä etänä, siksi päivällä on hiljaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin meidän kylällä, näitä on Suomi täynnä. Usein lenkillä käydessäni katselen autioita taloja, ja ajattelen että kyllä täällä passaisi ihmisen asua, kauniita pihoja ja maisemia. Vaan ei ole töitä, ei.
Siinäpä se. Ja minähän en mene töihin yli kilometrin päähän!
Voi myös olla, että et tiedä, mitä siellä tapahtuu. Luulet näkeväsi kaiken yhdellä vilkaisulla.
Et sinä kaupungissakaan ole elämäsi kanssa heti nähtävissä vai oletko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin tekstisi lukemisesta, vaikka se olikin samalla surullinen. Herätti tunteita. Kiitos.
Ei tuo tuuli enää pellolta paskanhajua
On tupa kylmillään
Ja tyhjä navetta
Ennen raitin varrella
Oli sata savua
Karjaa lapsia ja lampaita
Ja seuraintalolla
Kun häitä tanssittiin
Notkui lattia jalkain alla jenkan tahdissa
Nyt on piha ruohottunut
Vuoto katossa
Ja rikki kivitetty joka ainoo ikkuna
Esikoiset aikoinaan
Läksi herroiks oppimaan
Eivät siltoja polttaneet vaan maan takanaan.
Poikakulta tuli käymään stadista
Saunan jälkeen kammarissa juotiin tuliaisia
Lyötiin kättä päälle
Pannaan metsät lappeelleen
Ja rahat pannaan nousukauden pörssibisnekseen.
Esikoiset aikoinaan
Läksi herroiks oppimaan
Isät äidit jäivät asemille
Möykky rinnassaan.
Esikoiset aikoinaan
Läksi herroiks oppimaan
Eivät siltoja polttaneet vaan maan.
Ei tuo tuuli enää pellolta paskanhajua
On tupa kylmillään
Ja tyhjä navetta
Piha ruohottunut
Vuoto katossa
Ja rikki kivitetty joka ainoo ikkuna.
Esikoiset aikoinaan
Läksi herroiks oppimaan
Eivät siltoja polttaneet vaan maan takanaan
(Kolmas nainen: Paskanhajua)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlaisia kyliä on Suomi täynnä. Surullista. Ennen niin aktiiviset kyläyhteisöt ovat hiljentyneet, kyläkaupat ja kyläkoulut sulkeneet ovensa. Tilalla vain rapistumaisillaan olevia taloja muistuttamassa meitä entisistä ajoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin meidän kylällä, näitä on Suomi täynnä. Usein lenkillä käydessäni katselen autioita taloja, ja ajattelen että kyllä täällä passaisi ihmisen asua, kauniita pihoja ja maisemia. Vaan ei ole töitä, ei.
Siinäpä se. Ja minähän en mene töihin yli kilometrin päähän!
Meidän kylällä on mentävä vähintään 70 - 100 kilometrin päähän, ymmärrettävästi monet lähtee pois, itse olen jo työt lopettanut niin passaa olla täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella kaunis aloitus. Sulla on kirjoittajan lahjoja, tai ehkä olet kirjoittaja ammatiltasi.
Oma kotikylä on kasvukäytävällä ja toimii vireästi. En kyllä tunne montaa ihmistä siellä enää vaikka vierailen noin kerran tai kaksi vuodessa sukulaisten luona. Mutta on hyvä nähdä ettei kylä ole kuolemaan päinkään. Toiset ovat muuttaneet pois, mutta uusi porukka jatkaa siellä. Ymmärrän aloittajan tunteet katsellessaan tuota autioituvaa seutua joka oli kauan sitten hänen kotinsa.
Hitsit, onko vuodesta 2000 noin kauan jo aikaa??
Mä muuttaisin mielelläni maalle, jos vaan etätöitä voisi tehdä. Nyt on jo hyvä alku!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi pyöräilijä ja rollaattorilla menijä:(
Vierailija kirjoitti:
Aivan kuin meidän kylällä, näitä on Suomi täynnä. Usein lenkillä käydessäni katselen autioita taloja, ja ajattelen että kyllä täällä passaisi ihmisen asua, kauniita pihoja ja maisemia. Vaan ei ole töitä, ei.
Toivottavasti etätyömahdollisuus elävöittää näitä pienempiä paikkoja. Aivan upeita taloja ja asuntoja on tyhjillään.
Turha surra ja sääliä. Tuommoinen nostalgisointi on kuin itsensä nostamista. Jotkut siellä vielä elävät ja voivat oikeasti nauttiakin siitä.
Jos itse et nauti, älä luule, että sama koskee kaikkia.
Teen runon:
Sinä siellä kaupungissa,
rintamaiden rintamailla,
ylväänä elät ja säälit niitä,
jotka eivät sitä kaipaa
He eivät huomaa sinua niin
kuin sinä heidät näet,
omien harhojesi verhot,
estävät näkymät sinulta
Poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu. Oli ilo lukea.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ajoi pois kotoa?
Sanomattakin on selvää, ettei tuollaisissa paikoissa ole nykyään elinmahdollisuuksia. Ainakaan, jos on yhtään halunnut opiskella ja nähdä muutakin elämää kuin tuon.
Ei ap.
Mikä ajoi pois kotoa?