Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakolliset perheen tapaamiset
12.08.2021 |
Muita, joita ei vain jotenkin kiinnosta tavata vanhempiaan?
Heissä ei siis ole mitään suurempaa vikaa, en vain koe tarvetta tavata heitä.
On kuitenkin pakko pari kertaa vuodessa tavata, koska lapsi haluaa nähdä isovanhempiaan ja vanhempani haluavat nähdä minua.
Asuvat siis kauempana, ja aina lähinnä masentaa matkustaa heitä tapaamaan ja vielä maksaakin siitä.
Sitten tulee huono omatunto kun tajuaa, että ei edes haluaisi mennä.
Kun ajattelenkin vanhempieni tapaamista, niin tulee jotenkin uupunut olo.
Näen heitä kai vain velvollisuudesta?
Kommentit (3)
Mulla on vähän samaa. Paitsi että vanhempani asuvat suht lähellä, heitä vois tavata paljon useamminkin mutta en vaan halua. Taannun heidän seurassaan kiukuttelevaksi teiniksi, etenkin äitini on todella rasittavaa seuraa ja ärsyynnyn helposti. Inhoan itseäni näistä reaktioista.
Ja minunkaan vanhemmissani ei ole mitään varsinaista vikaa, lapsuuteni oli hyvä jne. Tuntuu tosiaan vain velvollisuudelta tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän samaa. Paitsi että vanhempani asuvat suht lähellä, heitä vois tavata paljon useamminkin mutta en vaan halua. Taannun heidän seurassaan kiukuttelevaksi teiniksi, etenkin äitini on todella rasittavaa seuraa ja ärsyynnyn helposti. Inhoan itseäni näistä reaktioista.
Ja minunkaan vanhemmissani ei ole mitään varsinaista vikaa, lapsuuteni oli hyvä jne. Tuntuu tosiaan vain velvollisuudelta tavata.
Mihinkähän tää voisi liittyä?
Mulla tulee helposti jotain epämääräistä pahaa oloa kehoon, kun vaan mietinkin vanhemmille menemistä.
Ja taannun myös helposti lapseksi, kun menen sinne.
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu myös, että vaivun johonkin apatiaan ja mielenterveys heikkenee aina kun joudun menemään sinne.
Esim. olen jumissa ja lamaantunut jo viikon ennen kuin menen, ja takaisin tullessa saatan mennä sellaiseen tilaan etten saa mitään aikaiseksi, en avaa kirjeitä moneen kuukauteen jne.
Tämä on outoa, koska heissä ei tosiaan ole mitään varsinaista vikaa, mutta en vaan haluaisi tavata heitä eikä mielenterveyteni oikein kestä sitä.