Lue keskustelun säännöt.
Cavalier Kingcharlesinspanieli terveys 2021 vai joku muu rotu?
pentukuume
11.08.2021 |
Hei, olemme harkinneet pennun hankkimista jo pitkään ja Cavalier Kingcharlesinspanieli sopisi luonteeltaan ja vaatimuksiltaan meidän perheeseen täysin. Rodulla on ollut vakavia terveyshaittoja reilu 10v takaperin, mutta nykyisin terveydestä ei löydy juuri ajankohtaista ja luotettavaa tietoa. Cavalieryhdistyksen mukaan CM0 + SM0 pentuja on olemassa, joten vakavia terveyshaittoja ei pitäisi kyseisillä pennuilla olla?
1. Onko vuonna 2021 olemassa terveitä Cavalier Kingcharlesinspanieli pentuja?
2. Onko suomessa luonteeltaan/vaatimuksiltaan vastaavia kilttejä/sopeutuvia pieniä koirarotuja?
Vastustamme pentutehtailua ja haluamme olla perillä tulevan pennun sukujuurista, joten koiran on oltava puhdasrotuinen.
Spitzit, terrierit, snautserit, metsästys- tai puolustusvietilliset, paljon urheilua tai aktiviteettejä kaipaavat, haukkuherkät, arat tai muut haastavasti koulutettavat rodut eivät meidän perheeseemme sovi.
Kommentit (67)
Kuinka paljon näitä CM0+SM0 on oikeasti syntyvistä pennuista. Olen ymmärtänyt, että ennemmin se on onnenpotku, kuin todennäköisyys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cavalier kingcharlesinspanielin ottaminen on täyttä eläinrääkkäystä. Terveitä sukulinjoja ei ole ja ylivoimainen enemmistö rodun edustajista sairastuu erittäin tuskallisen, etenevään aivosairauteen.
Miten kukaan voi nykypäivänä edes harkita cavalieria?
Onko tähän jotain tutkimustietoa laittaa lähteeksi vuoden 2021 tilanteesta, vai onko lähteenä vain 2011 lehtijulkaisut? Koirat kun voi astuttaa jo parin vuoden ikäisenä niin 10 vuoden jalostukseen mahtuu useita sukupolvia.
Googlaa vaikka Helsingin yliopiston tutkimukset aiheesta, esim. Martikainen J. Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma, jossa Chiari-tyyppinen epämuodostuma löytyy yli 99 prosentilta kyseisen rodun edustajista Suomessa. Tutkimusvuosi on 2019.
Kuuklaa tosiaan Helsingin yliopiston tutkimuksia. Esim. J. Forsgårdin tutkimus vuodelta 2015 ” Chiari-tyyppinen epämuodostuma ja syringomyelia : esiintyminen muilla roduilla kuin cavalier kingcharlesinspanielilla”.
Chiarin malformaatiota esiintyy suhteellisen paljon kaikilla roduilla koosta riippumatta. Ei siis kannata ottaa ollenkaan koiraa, jos se pelottaa. Eikä kyllä rotukissaakaan.
Cavalier on ihana rotu, niissä on myös pitkäkuonoisempia linjoja, meillä oli sellainen yksilö ja oli varsin terve ja hyvinvoiva koira. Eivät tietenkään kelpaa näyttelykoiriksi, mutta lemmikiksi ihana. Ei mitään näistä sairauksista. Yli 10 vuotiaana alkoi olla vähän sydänvaivaa, mutta saatiin sitten lääke, ja eli vielä muutaman aktiivisen hyvän vuoden.
Ihana pohjattoman sydämellinen rotu ja lapsille kiltti ja kärsivällinen.
En ikinä ottaisi pinseriä, tutut pinserit ovat olleet näykkiviä ja räkyttäviä. Tutut bichon friset ovat panneet kaikkea mikä liikkuu tai ei liiku. Mäyräkoirat ovat purreet ihmisiä. Tuttu cockeri oli suorastaan luonnevikainen. Tuttu jack russel ei pystynyt paikallaan hetkeäkään, ja hyppi pöydille, tulisin hulluksi. Tuttu walesinspringerspanielia ei saanut väsymään tuntien lenkillä, vaatii valtavasti liikuntaa, ja oli todella tyhmä.
Kilteimmät vastaan tulleet olivat yksi kultainen noutaja ja yksi todella kiltti rottweiler, mutta eivät ole mitään pikkukoiria, varsinkin rotikka vetää hennomman ihmisen ojaan.
Ottaisin edelleen cavalierin, on ihana.
Vähän nyt kyllä vaikuttaa siltä, että teidän ei ehkä kannata minkäänlaista koiraa hommata ollenkaan. Ei saisi olla haukkuherkkä, aktiviteettia kaipaava, terrieri, metsästysviettinen...
Sekarotuisen voisin itse ottaa niin olisi ehkä enemmän terve
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi tanskalais-ruotsalainen pihakoira?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja tuntuu etsivän erittäin helppoa koiraa. Yleisten rotuominaisuuksien perusteella ei kuitenkaan voi vannoa, että tuleva pentu ei ole haukkuherkkä, kipakka luonteeltaan tai äärimmäisen aktiivinen. Koira yleensäkin lemmikkinä on aika vaativa.
Kun cavalierit on nimenomaan jalostettu hyväntuulisiksi ja kilteiksi sohvakoiriksi jo sieltä 1600-luvulta, se on niiden tehtävä, olla miellyttävää ja harmitonta seuraa. Todellakin kuuluu niiden rotuominaisuuksiin, niin kuin toisille koirille paimentaminen ja toisille noutaminen. Mitään tokoa on niiden kanssa turha suunnitella, jalostus ei ole tähdännyt siihen niin kuin joidenkin lammaskoirien kanssa.
Jos itse haluaisin nimenomaan pienen koiran niin Norfolkin/Norwichinterrieri olisi ehkä ykkösvalinta. Terveitä rotuja eivätkä pelkkiä lampaanlutusia sylikoiria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulen ketjuun kyselemään kun tässä puhutaan pienistä koirista. Terrierit kiinnostaisivat kun toivoisimme aktiivista koiraa, mutta kerrostaloon en haluaisi räksyttäjää. Mikä terrierirotu olisi sellainen, että koiran saisi opetettua olemaan hiljaa ainakin sisällä?
Vierailija kirjoitti:
Vähän nyt kyllä vaikuttaa siltä, että teidän ei ehkä kannata minkäänlaista koiraa hommata ollenkaan. Ei saisi olla haukkuherkkä, aktiviteettia kaipaava, terrieri, metsästysviettinen...
Cavalier juuri ei hauku juuri lainkaan ja sekin vähä on matala urahdus, ei kimeää räkytystä;, ei ole juurikaan metsästysviettinen, ei tykkää sännätä rapakoihin, ja on onnellinen saadessaan nukkua sohvalla samettityynyllä. Lähtee myös lenkille jos emäntä välttämättä haluaa, mutta ei tarvitse mitään hirveää lenkitystä kaiken aikaa. Ihmisillä on koiran ottamiselle erilaisia syitä, ja siksi meillä on eri rotuja eri tarkoituksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terrierit ovat yleensä aika kovatahtoisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos spitzit on suljettu pois haukkuherkkyyden ja pystykorvanaisen ”terävyyden” vuoksi, niin onko myös keeshond suljettu pois? Ei läheskään niin haukkuherkkä ja luonteeltaan nallukka.
Keeshond näyttää olevan myös aika pyöreäpäinen, ja kuonoa ei ole sen enempää kuin cavalierilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä jos Cavalier ei olisi enää muotilaji, niin loppuisi se pentutehtailu. Mutta ihmiset näyttävät kyllä sekoittavan sen nyt lyttykuonoiseen king charlesin spanieliin.
Täällä sekoitetaan näköjään cavalier kingcharlesinspanieli ja kingcharlesinspanieli. Jälkimmäisellä on se lyhyt kuono. Cavalier on mun aivan lempirotu luonteen puolesta,mulla oli näitä hoidossa 2000-luvun alussa. Olisin ottanut itselleni jos rotu olisi terveempi. Niin toivoisin että tämän rodun jalostus aloitettaisiin ns alusta, risteytettäisiin toiseen rotuun terveemmän "alustan" aikaansaamiseksi. Toinen lempirotuni luonteen puolesta on ranskis ja sitäkään en voi edes harkita, en halua koiraa jonka on vaikea hengittää. Meillä on nyt ollut muutaman vuoden cairnterrieri ja aika ihana on mutta todella itsepäinen ja haukkuukin aina jos näkee jotain epäilyttävää.
Meidän Bichon frise ei ole kipakka, pelköstään leikkisä ja reipas. Omistushaluinen ei myöskään, no haukkuu jos tontille tulee yllättäen joku vieras ihminen tai koira. Läheisriippuvainen on hieman mutta se nyt on vain ihanaa kun käpertyy viereen mutta vetäytyy myös aika ajoin omiin oloihin lepäämään. Lapsille ihana ja nauttii myös heidän sylissään, koskaan ei ole hermostunut heille, tosin lapset eivät myöskään koiraa kiusaa vaan kohtelevat nätisti. Yleisesti mielestäni eläväisempi koira kuin tuntemani rauhalliset cottonit tai havannat mitkä myös kivoja rotuja mitä voisin ajatella lapsiperheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Terrierit ovat yleensä aika kovatahtoisia.
Mutta onko niissä eroja tuon haukkumisen suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Perhoskoira? Chihuahua?
En näe kyllä eroa perhoskoiran kallolla ja cavalierin kallolla. Jos mahdollista, perhoskoira on pyöreäpäisempi ja minikuonoisempi kuin cavalier, jolla on kuitenkin ihan spanielin tukeva kuono. Perhoskoirat ilmeisesti kilttejä, mutta on aika hento ja pieni minikoira, koen sen vähän käsilaukku-ja lelukoiraksi, tosin kuin cavalier joka on spanieli, ja sen voi ottaa halutessa metsälenkille.
Chihuahuaa sairaampaa ja pyöreäkalloisempaa saa hakea. Jos terveys edellä oli tarkoitus mennä, se ei taida olla mikään hyvä vaihtoehto.
Jos spitzit on suljettu pois haukkuherkkyyden ja pystykorvanaisen ”terävyyden” vuoksi, niin onko myös keeshond suljettu pois? Ei läheskään niin haukkuherkkä ja luonteeltaan nallukka.