Vihaan työtäni hallitsemattomaan aggressioon asti, vaikka kuinka yritän asennoitua myönteisesti
Karu fakta on, että työni on puuduttavaa, uuvuttavaa, epäkiinnostavaa ja stressaavaa. Minulla ei ole "asenneongelmaa" - pääni ei vaan kestä tätä.
Työnantajalla ja asiakkaalla ei ole aavistustakaan, vaan heidän silmissään olen epäilemättä juuri oikealla alalla, kuin kala vedessä! Minua pelottaa, että joku kaunis päivä alan hakata pöytää nyrkillä, huutaa ja kiroilla ja paiskoa tavaroita niin, että työnantaja tai asiakas joutuu todistamaan tapahtumaa.
Työterveydestä ei ole ollut apua - siellä minulle alettiin saarnata epämukavuusalueista ja optimaalisen toimintakyvyn alueesta. :(
Kommentit (16)
Itsehän sinä sinne töihin menet. Kukaan ei pakota sinua.
Itselläni on työ, josta pidän paljon.
No kannattaisko irtisanoa itsensä välittömästi ja rueta miettimään jotain muuta.
Syksyn yhteishaussa hakua ammattikorkeakouluun? Tai jatkuvassa haussa ammattikouluun?
Ala etsiä toista työpaikkaa, jossa on erilaiset tehtävät.
Tietyn määräajan, kun siis lopetuspäivämäärä on tiedossa, pystyy tahdonvoimalla ja asenteella jatkamaan hirveissä olosuhteissa, mutta hamaan tulevaisuuteen en itse pystyisi jatkamaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Oho. Millainen työ voi aiheuttaa noin paljon aggressiota? En pysty kuvittelemaan.
Mä olen ollut tuossa samassa tilanteessa.
Ei siihen auttanut muu kuin lähteä pois. Ekalla vaihdolla jouduin vielä surkeampaan työhön, ilmoituksessa maalailtu vaativa ja vastuullinen työ oli kaikkea muuta.
Älkää työnantajat valehdelko työpaikkailmoituksissa, kun saatte sitten sellaisia kokeneita työntekijöitä, jotka eivät suorittavassa perustyössänne viihdy.
Nyt mulla on mielekkäämpi työ, vihdoinkin.
Vierailija kirjoitti:
Oho. Millainen työ voi aiheuttaa noin paljon aggressiota? En pysty kuvittelemaan.
Minä pystyn.
Vierailija kirjoitti:
Oho. Millainen työ voi aiheuttaa noin paljon aggressiota? En pysty kuvittelemaan.
Oma työni koostui mm. lukujen kopioinnista paperilta tietokoneelle. Tuntikausia tuollaista! Olisi ollut lukiolaisena ok, kun vaihtoehdot ovat tasoa siivous ja mäkkärin kassa, mutta aikuiselle, koulutetulle ihmiselle?
Itse vihaan omaa työtäni vähintään yhtä paljon kuin sinäkin. Onneksi työskentelen suurimman osan ajasta yksin niin voin raivota töissä ollessa ihan rauhassa. Välillä tulee riehuttua ihan kunnolla ja olenkin särkenyt työpaikalla mm. mopin varren ja kirjoituspöydän xD
Faith kirjoitti:
Ala etsiä toista työpaikkaa, jossa on erilaiset tehtävät.
Tietyn määräajan, kun siis lopetuspäivämäärä on tiedossa, pystyy tahdonvoimalla ja asenteella jatkamaan hirveissä olosuhteissa, mutta hamaan tulevaisuuteen en itse pystyisi jatkamaan.
Lisästressiä aiheuttaa se, että minulla on kauhukokemuksia pitkistäkin työttömyysjaksoista, eikä uutta työtä ole koskaan löytynyt helpolla. Siksi pois lähteminen muun kuin burnoutin kautta on todella korkean kynnyksen takana. Toisaalta työttömyyskokemusteni ansiosta minulla ei ole asenneongelmaa tai harhaluuloja siitä, että työn pitäisi olla helppoa ja kivaa.
ap
Samat aatokset
Varhaiskasvatuksen ope
Työ ei ole syy väkivaltaiseen agressioosi vaan luonteesi. Ulkoistatko muutkin ongelmasi aina yhteiskunnan/muiden syyksi?
Mitä jos etsit muita vaihtoehtoja elämään silti, paperille ideat. Ei ole kiva jos on koko ajan burnoutin/stressin jne partaalla, jos et voi vaikuttaa työhön tai ympäristöön yhtään.
No voi voi. Ei työnteon aina kuulukkaan olla kivaa.