Poika oksensi yöllä. Luulin että on sairastunut. Oikeasti oli juonut viinaa salaa huoneessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene nyt hyvänen aika aikuinen ihminen selvittämään asia lapsesi kanssa. Älä syyllistä. Kysy rauhallisesti mistä pullon on saanut (ei välttämättä kerro...) ja muutenkin vaihdat kuulumisia. Älä jätä yksin ja ulkoista näitä keskusteluja muille. Säkin olet vanhempi samalla tavalla kuin miehesikin. Toimi sen mukaan.

Kyllä mä siellä aamulla kävin, mutta en pysty hoitamaan noita tilanteita rakentavasti. Mulla menee liikaa tunteisiin. Alan itkemään ja suututtaa. En halua kuitenkaan että poika joutuu tuollaista kuuntelemaan sen jälkeen kun on jäänyt kiinni. Pelkään että ahdistuu mun pahan mielen takia ja alkaa suojelemaan mua omilta tekemisiltään. Sitä en halua. Mies on parempi puhumaan. Ap

No itket jos siltä tuntuu. Asia pitää silti selvittää. Vai haluatko viestiä lapsellesi että juominen on sulle ihan ok, mutta iskälle ei? Pelkäätkö asettaa rajoja vaan sen takia ettet pahota lapsesi mieltä? Metsään oot mennyt poikasi kanssa...

Ehkä vähän näin. En halua että poika ajattelee pahoittaneensa mun mielen. En halua että poika kantaa mun huonosta mielestä huonoa omaatuntoa. Ei se oo lapsen vika jos mä en osaa käsitellä omia tunteita. Eikä pidäkään olla, pidän näihin vaikeisiin tilanteisiin sen takia etäisyyttä. Ap

Teillä ei ilmeisesti näytetä tunteita? Meillä saa itkeä eikä kukaan siitä ahdistu. Ja jos töppäilee, pitää siitä tulla seuraamuksia. Huhu mitä menoa...

No jos jossain haluaa viinaa kokeilla niin mielummin kotona kuin ulkosalla.

Hyvä juttu tässä on se että joi kotona ja nukkui omassa sängyssään.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon tuossa tilanteessa puhunut oman poikani kanssa alkoholista, miedoista ja väkevistä, siitä että miten paljon hänen kokoinen kaveri voi juoda mietoa ja väkevää, mitä riskejä on, jos ei tiedä rajoja vaan menee yli, kertonut että aina PITÄÄ tulla kotiin ja huolehtia kavereista, ulkona pusikoissa en oo kannustanut juomaan. Ajattelin, että puhuminen lisää meidän välistä luottamusta ja ehkä semmonen tietty uhmakkuus loppuu kun sitä ei tarvitse salailla. Lopulta poika joi alaikäisenä vain pari kertaa ja nyt aikuisenakin käyttö on täysin kohtuullista. Kielletty hedelmä houkuttaa. Muista se.

Sama täällä. Kyseessä tosin tyttö. Paljon puhuttiin siitä että pitää pysyä ystävien kanssa, mielellään jonkun kotona, puhelin päällä ja mukana ja tuntemattomien matkaan ei lähdetä eikä niiltä oteta vastaan juomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene nyt hyvänen aika aikuinen ihminen selvittämään asia lapsesi kanssa. Älä syyllistä. Kysy rauhallisesti mistä pullon on saanut (ei välttämättä kerro...) ja muutenkin vaihdat kuulumisia. Älä jätä yksin ja ulkoista näitä keskusteluja muille. Säkin olet vanhempi samalla tavalla kuin miehesikin. Toimi sen mukaan.

Kyllä mä siellä aamulla kävin, mutta en pysty hoitamaan noita tilanteita rakentavasti. Mulla menee liikaa tunteisiin. Alan itkemään ja suututtaa. En halua kuitenkaan että poika joutuu tuollaista kuuntelemaan sen jälkeen kun on jäänyt kiinni. Pelkään että ahdistuu mun pahan mielen takia ja alkaa suojelemaan mua omilta tekemisiltään. Sitä en halua. Mies on parempi puhumaan. Ap

Oisko kannattanut harjoitella puhumista jo silloin kun lapsesi oli pieni?

Vierailija kirjoitti:

Nonii tyypillinen nykyajan äiti. Ei uskalleta itse vetää rajoja vaan ootetaan että joku muu sen tekee (hoitotäti, ope, poliisi...) Onhan se nyt ihan kamalaa jos lapselle tulee kurja mieli :(

Tämä. T. Lastentarhanope