Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mua ahdistaa tosi paljon. Pelkään että teini ajautuu muuton takia vääriin porukoihin
10.08.2021 |
Muutettiin kesällä uudelle paikkakunnalle. Poika on tutustunut muutamaan naapurustossa asuvaan poikaan, mutta muuten ei tunne oikein ketään. Enemmän pitää yhteyttä vanhoihin kavereihin.
Mua pelottaa että kun koulu huomenna alkaa, poika yrittää keinolla millä hyvänsä päästä "porukoihin". Murrosikä on tällä hetkellä melkoinen ja tällä hetkellä pojalla on ihan hirveä näyttämisen halu. Kesällä piti käydä vanhalla paikkakunnalla mopollakin perseilemässä ja näyttämässä tytöille "kuinka ajetaan". Ollaan miehen kanssa siis ihan tosi paljon jouduttu rajaamaan, mutta tuntuu että tuo näyttämisen halu ei laannu. On jäänyt kiinni alkoholin juomisesta ja nuuskaamisesta. Silloin en viitsinyt liikaa raivota kun sentään tuli kotiin vaikka olikin huonossa kunnossa.
Mua pelottaa että tää muutto oli pojalle liikaa ja käsittelee sitä omalla tavallaan. Alkoholin ja perseilyn kautta. Pari päivää sitten puhuin pojan kanssa kun vaikutti jotenkin alakuloiselta, sanoi että on ikävä vanhoja kavereita eikä halua mennä uuteen kouluun. Ei suoraan sanonut mutta rivien välistä näin pojasta huolen siitä, saako uusia kavereita ja miten pääsee osaksi porukoita.
Pelottaa niin paljon että poika ajautuu vääriin porukoihin. Mua pelottaa niin paljon että tää muutto oli virhe. Entä jos pilasin lapseni elämän erottamalla sen pahassa murrosiässä parhaimmista kavereistaan? Nyt se yrittää sitten perseilemällä saada uusien kavereiden kunnioituksen.. Mua jännittää ja pelottaa tuleva niin paljon.
Kommentit (21)
Mikä sua tarkalleen ottaen jännittää? Että teini elää normaalia nuoruutta? Enemmän mua jännittäis että löytääkö uusia kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika ei siis poikkea mitenkään normi nuoresta miehestä. Voit vain opastaa, kannustaa ja toivoa.
Saa jännittää. Poikaasikin varmasti jännittää. Mutta kaikki menee varmasti hyvin. Luota lapseesi ja ole tukena, et sä muuta voi.
Koulukotiin se pikkuraggari ja sieltä suoraan nuorisovankilaan Keravalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä sua tarkalleen ottaen jännittää? Että teini elää normaalia nuoruutta? Enemmän mua jännittäis että löytääkö uusia kavereita.
Mua jännittää vaan se että miten mun lapsi pärjää. Pelottaa että löytääkö poika kavereita ja pääseekö osaksi porukoita. Voiko poika olla oma itsensä vai yrittääkö esittää muuta mitä on, että saa kavereiden kunnioituksen. Poika on ollu viime aikoina niin allapäin. Pelottaa että poika alkaa vihaamaan mua ja isäänsä että ollaan pilattu hänen elämä ja erotettu hänet omista ystävistään. Pelottaa että jos tää on pojalle liikaa, entä jos tän takia pojalle puhkeaa vaikka masennus? En mä tiiä onko näissä huolissa mitään totuuspohjaa. Pelottaa silti. Etenkin kun muutenkin toinen niin herkässä iässä ja muiden hyväksyntä on niin tärkeää :/ ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutitte?
Miehen työn perässä. Päästiin myös lähemmäksi meidän vanhempia. Helpompi auttaa tarvittaessa heitä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytöt vihaavat sitä että joku yrittää näyttää mopolla tai muulla välineellä jotain idioottimaisia temppuja ja häiriköivät repivällä äänellä, pakokaasu leviää. Muutamaa poikaa se varmaan kiinnostaa. Ehkä sinun pitäisi jäädyttää hermosi ja aikuisen kertoa pojalle mikä alkoholiannos on liikaa, mikä kohtuus. Että alkoholin suurkulutus ei ole ok, väärää seuraakin voi välttää.
Oliko muutto ihan pakollinen tässä vaiheessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutimme toiselle paikkakunnalle kun olin 16 ja menossa lukioon. Putosin kyllä jaloilleni ja elämä on mennyt ok mutta en koskaan oikein antanut vanhemmilleni kunnolla anteeksi tuota 'temppua'. Tiedän, että olisin saanut lukiosta ja 'parhaasta nuoruudesta' NIIN paljon enemmän irti vanhassa ympäristössäni. Oli pitkään (tai oikeastaan vieläkin) aika juureton olo. Miksi, oi miksi eivät voineet odottaa kolmea vuotta...
Kannattaa antaa (ja tukea) pojan käyntiä vanhojen kaverien luona niin paljon kuin haluaa, ajan kanssa varmasti sopeutuu uuteenkin ympäristöön.
Vierailija kirjoitti:
Oliko muutto ihan pakollinen tässä vaiheessa?
Miehelle tarjoutui vähän semmonen kerran elämässä tilaisuus nyt töiden suhteen. Mutta kieltämättä mietin sitä itsekin. Mutta tilanne on nyt tämä ja tämän kanssa eletään. Toivottavasti pojalla lähtee kaikki menemään täällä kivasti. Sitä vain toivon. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaisin vanhempiani lopun ikääni jos ne ois tehny mulle teininä noin. Elämä pilalla lapsellasi.
No mutta ainakin tiiät että syy on tosiaan vaan ja ainoastaan sussa jos pojan elämä lähtee alamäkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko muutto ihan pakollinen tässä vaiheessa?
Miehelle tarjoutui vähän semmonen kerran elämässä tilaisuus nyt töiden suhteen. Mutta kieltämättä mietin sitä itsekin. Mutta tilanne on nyt tämä ja tämän kanssa eletään. Toivottavasti pojalla lähtee kaikki menemään täällä kivasti. Sitä vain toivon. Ap
Saahan sitä toivoa mutta pas*amaisen tempun teille silti.
Syystäkin podet alakuloa. En ikinä tekisi noin teineilleni. En koskaan.
Yritä olla nyt miettimättä liikaa asiaa. Poikasi huomaa jos olet surkeana. Se ei ainakaan kannusta ja lohduta lasta uudessa elämäntilanteessa. Sanot ja OSOITAT teoillasi lapsellesi että olet hänen tukenaan tässäkin tilanteessa. Nuoret on sopeutuvaisia!
Mopo pois pojalta niin kauan kun asenne on tuo. Vahinko vielä sattuu eikä jälki oo kaunista. Mopo on kulkuväline, ei lelu.
Oot huono äiti. Vaikka sen taisit jo tietääkin. Syystäkin lapsesi vihaa sua.
Me muutettiin kun lapsi meni ysille. Hän oli tosi kielteinen muuttoa vastaan. Ensimmäinen 6 kk oli hyvin hankalaa. Sitten alkoi pikku hiljaa helpottamaan. Nyt on muutosta 3 vuotta. Kyselin jossakin vaiheessa mitä on nyt mieltä. Olisiko ollut parempi odottaa muuton suhteen lukion alkua?
Itse oli sitä mieltä, että vaikka oli tosi vaikeaa muuttaa ysillä, niin oli parempi että lukioon mennessä paikkakunta oli jo tuttu. Nyt on kavereita enemmän kuin ennen. Ja sanoisin myös, että kaveriporukka meni parempaan suuntaan. Pitää yhteyttä muutamiin vanhoihin ystäviin, ei kaipaile takaisin.
Eli muutto voi olla myös käänne parempaan, vaikka alku olisi kuinka vaikea.
Alue: Aihe vapaa
Jos se vanhojenkin kavereiden kanssa kerta pelleilee niin eiköhän se oo vaan tuon pojan oikea luonne. Kokeilun ja näyttämisen halu. Yritän vaan sanoa, että tuskin olisit voinut sitä estää vanhalla paikkakunnallakaan. Poikasi pärjää kyllä. Totta kai aluksi jännittää kaikkia mutta asiat järjestyy kyllä