IL: Sokeritoukkia on lähes joka kodissa. Väärillä konsteilla ne palaavat lähes aina takaisin. Näin pääset niistä eroon.
Alla linkki IL Plussan juttuun ja tässä omaa kokemustani:
Sokeritoukkia on monissa taloissa ja ne voivat kertoa kosteusvauriosta, mutta eivät aina. Kerrostaloissa joissa sokeritoukkia on, ei niistä pääse käytännössä eroon ilman että koko talo myrkytetään eikä sekään aina auta. Juttelin asiasta tuholaistorjujan kanssa viime syksynä ja hän ei suositellut myrkyttämistä, vaan piti sokeritoukkia ihan harmittomina. Tässä asunnossa niitä on onneksi näkynyt enää vain yksi yksilö pari kertaa viimeisten 6kk aikana, eli todella vähän ja harvoin. Ällöttäviä ovat silti. Koko juttua en päässyt lukemaan, mutta kiinnostaisi tietää mikä on tämä keino, jolla sokeritoukista pääsee lopullisesti eroon eikä ne palaa enää takaisin? En nimittäin usko, että sellaista onkaan.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/c930f171-ca4e-4b77-9df8-da8…
Kommentit (64)
Joo saman huomasin, mutta kun pelottelivat ettei ole pidemmän päälle putkistolle hyvä asia. Että tiivisteet jossakin haurastuvat.. Haluan asua tässä ja pitää huolta yhteisestä omaisuudestamme, enkä siis kaada lattiakaivoon enää kiehuvaa vettä, koska putkiremonttikin maksaa. Laitan ehkä ne tossut jalkaan, joilla somasti keskellä yötäkin steppailen ja listin jokaisen vastaantulevan.
Kiehuvaa vettä päälle kirjoitti:
Kiehuva vesi meillä kyllä lopetti niiden riehumisen kylpyhuoneen lattialla kun tulikuuma vettä kaadettiin joka paikkaan.
Fairyä ja kiehuvaa vettä kyllä auttaa. Mutta tuhoaako se myös putket? Putkimiestä linjoilla?
Rivitalossa on pääasiassa keittiössä. Kauan olo poissa mutta nyt sateiden jälkeen näin lattialla.
Ostin sellaisia liima-ansoja. Niihin kyllä jää sokeritoukkia kiinni, mutta erittäin vähän ja harvoin. Sinänsä siis ovat toimivia, mutta eivät ratkaise ongelmaa.
Pyydystän niitä vesilasin ja pahvin avulla ja vapautan luontoon. Tietenkin vain kesäaikaan. Tällä konstilla en ole päässyt niistä eroon, mutta saan hyvän mielen.
No, millä niistä pääsee eroon jutun mukaan?
Ei todellakaan lähes joka kodissa. Niitä on nykyisessä asunnossani, mutta aiemmissa asunnoissa ei ole ollut.
Otsonoin muista syistä. Ei ole kolmeen vuoteen näkynyt. Eivät haitanneet minua.
Olen päässyt eroon. En tiedä mikä oli juju. Kaikkea kokeilin. Ne vaan eivät ehkä viihtyneet seurassamme. Tunne oli molemminpuolinen. Aina tapoin kun näin. Suihkutin muurahaismyrkkyä päälle suihkepullosta. Myydään kaupoissa. Käytettiin myös liima-ansoja.
Ei niitä meinaa saada kiinni kun ovat niin nopeita! Hyi
Kiehuvaa vettä lattiakaivoon ja suihkautus Raidia kertaalleen lattialistoihin uloslähtiessä niissä kohdin missä vilahtelee. Joutuu uusimaan muutaman kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on se mystinen keino, jolla ne eivät enää palaa? Porttikielto?
Äääh liian pliisuu. Koronapassi.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua, mutta tässä jokunen vinkki: Seetripuun palloja kaappeihin, mihin et halua vihulaisia. Inhoavat seetrin hajua.
Nimi on itse asiassa setri eikä seetri. Toisekseen setriksi kutsutaan vaikka mitä puulajeja varsinaisen setrin lisäksi. Useimmiten ei ole kyse setristä ollenkaan vaan esimerkiksi jättiläistuijasta.
Lähes joka kerrostalokodissa niitä on vilahdellut, mutta järkyttävän paljon ilmestyi yhteen kotiin joka oli aivan uusi ja vaistomaisesti huuhtelin lattiakaivot suht säännöllisesti alusta alkaen. Noin 4,5 vuoden kuluttua tuntui, että koko asunto oli niitä täynnä. En tiedä oliko suopohjaiseen maahan rakennetussa talossa jokin vaikutus asiaan vai muuttoporukan mukana tuomiin. Jos heräsin kesken unien ja valot päälle niin johan vilinä kävi. Kissan kanssa metsästimme niitä sitten koska unet kyllä karisivat siitä inhosta, että niitä alkoi olla leipien leikkaus paikassa ja joissakin astioissa kun otti kaapista. Niitä kiipeili kylpyhuoneen kaakelisaumaa pitkin jne. En aluksi tajunnut, että kaikki kosteat tilat elättävät niitä. Muutimme myöhemmin asuntoon jossa oli suoritettu viemärien puhdistuspesu ja olenkin nyt saanut nauttia sokeritoukkien kotikäyntien "loppumista". Mutta kuinka kauan? sitä on tietysti mahdotonta ennustaa. Lähes kiehuvaa vettä heitän edelleen lattiakaivoihin ja astianpesukone on melko usein käytössä sekä kylpyhuoneen-lavuaariin ja keittiöön valutan säännöllisesti niin kuumaa vettä mitä hanasta tulee. ViemäriRaetta käytän silloin tällöin lavuaareihin.
Mikä muutamassa sokeritoukassa jossain pimeän kylppärin lattialla ihmisiä stressaa?
Tuntuu aika ylireagoinnilta tuhlata aikaa noiden miettimiseen.
Nehän elää jossain viemäreiden runkoputkissa. Ei niitä sieltä pois saa.
Minä pääsin eroon, muuttamalla toiseen asuntoon. Eikä ole sen jälkeen näkynyt.
Nyt en ole nähnyt yhtään sokeritoukkaa yli 30 vuoteen.
Vanha kerrostalo, siellä sokeritoukkia,siivous ei auta, löytyy jopa vaatehyllyistä, silti isännöitsijä,yms huoltomiehet pitää normaalina,itseäni ällöttää,keittiöstäkin löytynyt,harmittaa, nyt viime kuukausina onneksi harvemmin.
Meillä tehtiin IV kanavien putsaus ja säätö, lähtivät.
Saako tulla messiin?
T Kalervo Kaalimato 🐛