Mitä teette yhdessä? Kaipaatko edes yhdessä tekemistä vai
Haluatko olla rauhassa?
Olisi ihanaa kun olisi mies joka haluaisi tehdä asioita yhdessä.
Kommentit (7)
Kaipaan yhteistä tekemistä todella paljon, vuosikymmenen osallistuin miestä kiinnostaviin juttuihin ja rahoitin hänen harrastusta, ja ihmettelin miksi tuntui niin paskalta, vaikka yhdessä tehtiin ja touhuttiin.
Tajusin, että mies ei ole kiinnostunut osallistumaan minua kiinnostaviin asioihin. Ihan vaikka vaan kävelyllä käyntiin. Lopetin sitten osallistumisen noihin miehen juttuihin. Se alkoi tuntumaan niin väärältä ja pahalta, kun toinen ei tehnyt vastavuoroisesti samoin.
Me olemme kuin paita ja peppu. Työskentelemmekin enimmäkseen kotitoimistolla (jo ennen koronaa) ja vapaatkin touhuamme kaikkea yhdessä. Puutarha on mun intohimoni ja mies mielellään tekee raskaammat työt mun apuna. Joskus tulee ihan itsenäisesti kassin kanssa puutarhamyymälstä kun oli löytänyt jotain kivaa uutta, jos ei muuta niin värikkäitä puutarhahanskoja:)
Olemme rakentaneet 3 taloa yhdessä joten siinäkin meni reilu vuosi per talo kylki kyljessä.
Saatamme hyvinkin lähteä yhtäkkiä ajelulle johonkin kylään tai kaupunkiin kun olemme lukeneet jostain hyvästä ravintolasta tai kahvilasta. Ruoka on yhteinen intohimomme erityisesti matkoilla. Ja ne matkat tietty. Nyt mieheni etsii joka päivä kymmeniä ihania taloja netistä kun haaveilemme kakkoskodista maailmalla.
Arkisin varsinkin talvella katselemme paljon historiallisia dokumentteja, rakennus- ja puutarhaohjelmia sekä ruokaohjelmia
Kaipaan. Se onkin yksi syistä, minkä vuoksi olenkin juuri muuttamassa mietintätauolle erilleen.
Yhdessä teemme ja syömme ruokaa, katsomme televisiota tai elokuvia ja käymme ulkona syömässä. Sellaiselle, jolle nämäkään eivät toteudu, kuulostaa toki hyvältä.
Mutta minä olen liikunnallinen ja aktiivinen, kaipaan retkeilyä, liikuntaa, luontokokemuksia. Voit mennä yksin tai jonkun muun kanssa, sanotte? Jep, paitsi että puoliso on myös ollut koko suhteen ajan todella riippuvainen seurastani. Toisin sanoen haluaisi viettää kaiken vapaa-ajan yhdessä, muttei missään nimessä suostu lähtemään mukaan suurimpaan osaan asioista, joita haluaisin tehdä. Jos menen siitä huolimatta, hän murjottaa ja muutenkin henkisesti "rankaisee" minua. Tunnen elämäni valuvan hukkaan kotisohvalla. Vaikka elokuvista pidän itsekin, mielummin katsoisin yhden viikossa ja tekisin myös jotain muuta, kuin viisi elokuvaa viikossa eikä aikaa mihinkään muuhun.
(Ei ole tosiaan ainoa haaste tässä suhteessa, mutta kun tulevaisuudesta muutenkin erimielisyyttä, on yhtenä asiana tapetilla.)
Me käydään paljon yhdessä erilaisissa tapahtumissa: elokuvissa, teatterissa, oopperassa ja baletissa, näyttelyissä. Käydään melomassa ja patikoimassa. Syödään usein ulkona. Kotona soitellaan (piano/kitara), katsellaan sarjoja, kokkaillaan.
Fyysisesti voi olla läsnä, henkisesti ei.
En.