Onko täällä ketään oikeasti rikkaita? Kertokaa millaista se on!

Vierailija kirjoitti:

Noh, eipä se elämä eroa vähemmän rahaa omistavista todellisuudessa kauheasti. Meillä on neljä asuntoa, Suomessa kaksi ja AbuDhabissa ja Dubaissa milemmissa yksi. Minä olen voinut olla kotona lasten kanssa, töitä olen tehnyt silloin kun on huvittanut omassa firmassa, mies tekee enemmän töitä, mutta on itsenä pomo hänkin. Ei tarvitse miettiä mitä ostaa, minne matkustaa tai onko varaa. Mitään yksityiskoneita tai ylikalliita autoja me ei tarvita, meillä on Suomessa Mersun tila-auto ja Tesla, Dubaissa sportti-Mersu ja AbuDhabissa perheauto (Porche). Tärkeintä on oerhe ja onnellisuus, ei korut, kimalle tai laukut.

- Silti täällä vauvapalstalla hengailet ...

Vierailija kirjoitti:

Vai tällaisia monimiljonäärejä sitä kirjoittelee Vauva.fi -palstalle…kyllä varmaan joo 😀

Kertokaapas (vähän toisi sepitetylle tarinallenne enemmän uskottavuutta), että mistä tuo varallisuus on (mukamas) peräisin ja mitä kautta karttuu?

Olemme molemmat varakkaista perheistä ja ainoita lapsia. Miehen yritystoiminta menestyy erinomaisesti, minullakin on hyvä ammatti, jota harrastan. 

Hassua, että vastaus missä kartanossa asuva ihminen kertoi elämästään oli lähes kuin omasta elämästäni, vain pienin yksityiskohdin muutettuna (voisi olla tekstini tunnistamista vaikeuttavat yksityiskohdat muutettuna). Ja minäkin olen tällä hetkellä omaishoitajana. 

Vierailija kirjoitti:

Annatteko te rikkaat rahaa hyväntekeväisyyteen?

En ole rikas vaan hyvin toimeentuleva. Lahjoitan kuukaudessa yhteensä 500 euroa lähiomaisille, jotka sitä tällä hetkellä tarvisevat. Muuten en osallistu mitenkään mihinkään hyväntekeväisyyteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

omasta talosta löytyy kuntosalit, baarit, biljardit, pingikset, leffateatteri, uima-allas jne.

Nämä on näitä maaseudulla asuvien ”hienoja” omakotitaloja, joita kukaan ei halua ostaa, kun yrittävät myydä…

En ole tuo kirjoittaja, meidän talossa ei ole paljon mukavuuksiakaan, mutta se on totta, ettei näiden rakennusten arvo ole kummoinenekaan eikä niihin kannattaisi kovin paljon sijoittaa. Sen sijaan maa- ja metsäomaisuus on jo mittava. Kakkosasuntomme Stadin arvoalueella (jonka olen perinyt) on näiden talojen arvoon verrattuna moninkertainen. Jos laskisi vielä mitä näiden rakennusten kunnossapitoon menee, menee varmaan miinuksen puolelle, mutta suku on asunut tässä pitkälti yli 300 vuotta, perinteet velvoittavat. (Aika ei edes ole pitkä täällä Uudellamaalla.)

Varallisuus meillä n. 4 milj. Mies yrittäjä, minä kotona ja välillä keikkaa tehden omalla alalla. Asutaan perustalossa, ei hieno. Kaksi perusautoa. Mökki on ja ennen koronaa matkusteltiin 1-2 krt vuodessa. Kaksi lasta, jotka eivät ole tottuneet koskaan saamaan uusimpia vempeleitä/merkkivaatteita, joten nyt aikuisuuden kynnyksellään eivät niitä kaipaa. Ruokakaupassa ei katsota hintoja.

Eletään siis aika keskiluokkaista elämää. Ainoa ero on, että lastemme peruselämä tulevaisuudessakin on turvattu yrityksemme kautta. Lapset ja minä omistamme tietyn prosentin miehen yrityksestä. Tulevat siis saamaan sitä kautta muutamia kymppitonneja vuodessa läpi elämän omien ansiotulojensa lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vai tällaisia monimiljonäärejä sitä kirjoittelee Vauva.fi -palstalle…kyllä varmaan joo 😀

Kertokaapas (vähän toisi sepitetylle tarinallenne enemmän uskottavuutta), että mistä tuo varallisuus on (mukamas) peräisin ja mitä kautta karttuu?

Minkälainen on tää maaginen juttu joka estää monimiljonääriä tulemasta vauva palstalle? Vai onko monimiljonääri liian kiireinen kun kokoajan pitää syödä hovimestarin tuomaa hummeria? 🤣

Juu, ei se elämä kovin kummoinen ole rikkaana täällä suomessa. Pakko myöntää. Enpä tiedä mitä odotitte.

Rikkaana eläminen on sellaista, että kun tilille ropsahtaa miljoona, niin mikään ei muutu. Ei uutta taloa, ei uutta laukkua, ei uutta autoa. Kaupassa ostetaan sitä mitä halutaan ja se voi varsin hyvin olla punalappuinen tuote, koska ihan syötävää ruokaa sekin on. Kadulla käpsehtiessä kukaan ei tajua, että tuo on rikas.

Toisaalta kun omaisuudesta katoaa miljoona vaikka pörssikurssien laskun myötä, niin sekään ei tunnu missään.

Äitini on niin nuuka että on käyttänyt monta kuukautta samaa kertakäyttö kasvomaskia. Pahimmillaan se oli niin paha että se etsi muovipussin pullonkeräysroskiksesta kun meni kauppaan jotta ei tarvinnut ostaa uutta. Tämä vaikka isällä on omaisuutta eurojackpotin verran.

Ruoat se ostaa yleensä lidlistä. Käy usein kirpputorilla.

Kaksi asuntoa sillä kuitenkin on. Niitä ei kai lasketa tuhlailuksi kun ovat sijoitus.

Vierailija kirjoitti:

Varallisuus meillä n. 4 milj. Mies yrittäjä, minä kotona ja välillä keikkaa tehden omalla alalla. Asutaan perustalossa, ei hieno. Kaksi perusautoa. Mökki on ja ennen koronaa matkusteltiin 1-2 krt vuodessa. Kaksi lasta, jotka eivät ole tottuneet koskaan saamaan uusimpia vempeleitä/merkkivaatteita, joten nyt aikuisuuden kynnyksellään eivät niitä kaipaa. Ruokakaupassa ei katsota hintoja.

Eletään siis aika keskiluokkaista elämää. Ainoa ero on, että lastemme peruselämä tulevaisuudessakin on turvattu yrityksemme kautta. Lapset ja minä omistamme tietyn prosentin miehen yrityksestä. Tulevat siis saamaan sitä kautta muutamia kymppitonneja vuodessa läpi elämän omien ansiotulojensa lisäksi.

Harvoissa todella varakkaissa perheissä lapset saavat törsätä miten paljon tahansa. Me olemme poikkeuksia mieheni kanssa, koska olemme molemmat ainoita lapsia ja lapsemmekin on. Olemme saaneet aika paljon, mutta emme ole kuitenkaan poikenneet ympäristöstä siinä, koska ympäristössä on ollut myös varakkaita perheitä. Ja Suomessa kaikki pyrkivät elämään vaatimattomasti, ulkomailla on aivan eri meininki - siis maissa joissa on valtavat elintasoerot ja varakkaiden elämä on vaarallista. Siellä joutuu elämään omassa kuplassaan toisin kuin Suomessa.  

Vierailija kirjoitti:

Vai tällaisia monimiljonäärejä sitä kirjoittelee Vauva.fi -palstalle…kyllä varmaan joo 😀

Kertokaapas (vähän toisi sepitetylle tarinallenne enemmän uskottavuutta), että mistä tuo varallisuus on (mukamas) peräisin ja mitä kautta karttuu?

Meidän varallisuus on perittyä. Toki olemme huolehtineet sijoituksistamme yms. niin, että varallisuus on kasvanutkin. Saamme pääomatuloja mutta emme pelkää käyttää pääomaakin tarvittaessa. Meidän ei tarvitse jättää lapsillemme enää lisää omaisuutta, koska he ovat perineet isovanhempansa ja heidänkin toimeentulonsa on turvattu koko elämäksi.

Suomen ansiovetoprosenteilla ei oikeastaan kannata tehdä työtä paitsi jos siitä saa henkisesti tyydytystä. Olen itse tehnyt sairaanhoitajan töitä tälläperiaatteella ja nyt uuteen koulutukseeni liittyvää tutkimusta.

#53

Vierailija kirjoitti:

Rikkaana eläminen on sellaista, että kun tilille ropsahtaa miljoona, niin mikään ei muutu. Ei uutta taloa, ei uutta laukkua, ei uutta autoa. Kaupassa ostetaan sitä mitä halutaan ja se voi varsin hyvin olla punalappuinen tuote, koska ihan syötävää ruokaa sekin on. Kadulla käpsehtiessä kukaan ei tajua, että tuo on rikas.

Toisaalta kun omaisuudesta katoaa miljoona vaikka pörssikurssien laskun myötä, niin sekään ei tunnu missään.

Pitää paikkansa, vaikka emme osta punalaputettuja tuotteita kovin usein emmekä pihistele. Mutta esimerkiksi olen jo kotoa oppinut, että autoa ei kannata ostaa uutena. On opittu pienestä asti kulutuskriittiseen suhtautumiseen ja sijoittamaan järkeviin asioihin, kulttuuriin, matkustamiseen jne. materian sijasta. Yksi hulluus minulla lapsena ja nuorena oli eli ajoin hyvin usein taksilla lukioon ennen kuin sain oman auton. Se herätti huomiota (toivottavasti kukaan ei tunnista). Minulla oli myös oma asunto ja vanhempien maksamat luottokortit, joilla saatoin ostaa ilman valvontaa haluamani asiat. Mutta en tuhlannut kuin matkusteluun ja taksiin.

Vierailija kirjoitti:

Noh, eipä se elämä eroa vähemmän rahaa omistavista todellisuudessa kauheasti. Meillä on neljä asuntoa, Suomessa kaksi ja AbuDhabissa ja Dubaissa milemmissa yksi. Minä olen voinut olla kotona lasten kanssa, töitä olen tehnyt silloin kun on huvittanut omassa firmassa, mies tekee enemmän töitä, mutta on itsenä pomo hänkin. Ei tarvitse miettiä mitä ostaa, minne matkustaa tai onko varaa. Mitään yksityiskoneita tai ylikalliita autoja me ei tarvita, meillä on Suomessa Mersun tila-auto ja Tesla, Dubaissa sportti-Mersu ja AbuDhabissa perheauto (Porche). Tärkeintä on oerhe ja onnellisuus, ei korut, kimalle tai laukut.

Kyllähän tuo eroaa elämästäni aivan valtavasti, terveisin köyhä. Minulla ei ole edes perhettä,kun en ole köyhyydessäni uskaltanut tehdä.

Tää on vähän ohis, mutta minulle (varakkaalle, ja keskiluokan kuplassa eläneelle) oli järkytys tajuta Egyptissä köydessäni se yhteiskunnan tuen puute ja järkyttävä köyhyys niillä köyhillä.

Olin tutustumassa egyptin kuuluisiin kohteisiin ja hieno matka olikin. Muinainen egypti on aina ollut minusta valtavan kiehtovaa.

Meidän oma, yksityinen opas vei meidät käymään myös jossain pienessä lastenkodissa. Järkytyin.

Rahani ja hyvinvointini on sitten alkanut häiritsemään jotenkin. Se vaan jäi niin mieleen.

Toki avustin siinä ja silloin. Mutta kun tietää sen korruption ja yläluokan niin sinne vaan ei VOI lähettää suoraan rahaa.

Haluaisin auttaa konkreettisesti.

Eikö teillä kivaa-tavallista-elämää-eläjät tule tällaisia mieleen?

Vierailija kirjoitti:

Tää on vähän ohis, mutta minulle (varakkaalle, ja keskiluokan kuplassa eläneelle) oli järkytys tajuta Egyptissä köydessäni se yhteiskunnan tuen puute ja järkyttävä köyhyys niillä köyhillä.

Olin tutustumassa egyptin kuuluisiin kohteisiin ja hieno matka olikin. Muinainen egypti on aina ollut minusta valtavan kiehtovaa.

Meidän oma, yksityinen opas vei meidät käymään myös jossain pienessä lastenkodissa. Järkytyin.

Rahani ja hyvinvointini on sitten alkanut häiritsemään jotenkin. Se vaan jäi niin mieleen.

Toki avustin siinä ja silloin. Mutta kun tietää sen korruption ja yläluokan niin sinne vaan ei VOI lähettää suoraan rahaa.

Haluaisin auttaa konkreettisesti.

Eikö teillä kivaa-tavallista-elämää-eläjät tule tällaisia mieleen?

Kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa on niin isot ongelmat, että ihminen ei voi ajatella niitä päivittäin. Palveluskunnan asioissa lähinnä, maksaa kunnon palkkaa, kohtelee hyvin, pyrkii auttamaan elämässä eteenpäin. Hyväntekeväisyydessä ei kannata luottaa kuin suuriin ja tunnettuihin järjestöihin. Esimerkiksi lastenkoteihin voidaan tuoda lapsia, vaikka näillä olisi vanhemmat, siis rahanansaitatarkoituksessa. Egyptistä en tiedä mitään, mutta monissa muissa maissa. En antaisi rahaa pieniin hyväntekeväisyyskohteisiin, jos en itse tunne henkilöitä, jotka ovat siinä mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, eipä se elämä eroa vähemmän rahaa omistavista todellisuudessa kauheasti. Meillä on neljä asuntoa, Suomessa kaksi ja AbuDhabissa ja Dubaissa milemmissa yksi. Minä olen voinut olla kotona lasten kanssa, töitä olen tehnyt silloin kun on huvittanut omassa firmassa, mies tekee enemmän töitä, mutta on itsenä pomo hänkin. Ei tarvitse miettiä mitä ostaa, minne matkustaa tai onko varaa. Mitään yksityiskoneita tai ylikalliita autoja me ei tarvita, meillä on Suomessa Mersun tila-auto ja Tesla, Dubaissa sportti-Mersu ja AbuDhabissa perheauto (Porche). Tärkeintä on oerhe ja onnellisuus, ei korut, kimalle tai laukut.

- Silti täällä vauvapalstalla hengailet ...

Miten varallisuus estää käymästä vauvapalstalla? Kaikkihan täällä roikkuu julkkiksia myöten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, eipä se elämä eroa vähemmän rahaa omistavista todellisuudessa kauheasti. Meillä on neljä asuntoa, Suomessa kaksi ja AbuDhabissa ja Dubaissa milemmissa yksi. Minä olen voinut olla kotona lasten kanssa, töitä olen tehnyt silloin kun on huvittanut omassa firmassa, mies tekee enemmän töitä, mutta on itsenä pomo hänkin. Ei tarvitse miettiä mitä ostaa, minne matkustaa tai onko varaa. Mitään yksityiskoneita tai ylikalliita autoja me ei tarvita, meillä on Suomessa Mersun tila-auto ja Tesla, Dubaissa sportti-Mersu ja AbuDhabissa perheauto (Porche). Tärkeintä on oerhe ja onnellisuus, ei korut, kimalle tai laukut.

- Silti täällä vauvapalstalla hengailet ...

Kyllä, niin teen. Olen hetken yksin Suomessa, perhe Abu Dhabissa, koska minulla oli asioita hoidettavana täällä. Vauva-palstalla käyn silloin kun on aikaa, täällä on hyviäkin keskusteluja. Eikö täällä saisi olla vai mikä on pointtisi?

Siskoni meni naimisiin miljoonaomaisuuden (yli 10 miljoonaa euroa) perineen miehen kanssa. Talot on isot, autot vaihtuu joka vuosi, lomamatkat kalliisiin kohteisiin, lapsien kustannuksiin tuhansia euroa kuukaudessa yms. Kaikki on hienompaa ja kalliimpaa, mutta jotenkin ei niin yhtään sen erilaisempaa kuin meillä perheessä (hyvätuloinen keskiluokkainen perhe).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, eipä se elämä eroa vähemmän rahaa omistavista todellisuudessa kauheasti. Meillä on neljä asuntoa, Suomessa kaksi ja AbuDhabissa ja Dubaissa milemmissa yksi. Minä olen voinut olla kotona lasten kanssa, töitä olen tehnyt silloin kun on huvittanut omassa firmassa, mies tekee enemmän töitä, mutta on itsenä pomo hänkin. Ei tarvitse miettiä mitä ostaa, minne matkustaa tai onko varaa. Mitään yksityiskoneita tai ylikalliita autoja me ei tarvita, meillä on Suomessa Mersun tila-auto ja Tesla, Dubaissa sportti-Mersu ja AbuDhabissa perheauto (Porche). Tärkeintä on oerhe ja onnellisuus, ei korut, kimalle tai laukut.

Kyllähän tuo eroaa elämästäni aivan valtavasti, terveisin köyhä. Minulla ei ole edes perhettä,kun en ole köyhyydessäni uskaltanut tehdä.

Kyllä toki, ilmaisin itseni huonosti varmasti. Tarkoitin perusasioita, sitä, että teen itse ruokani ja hoidan lapseni. Se on erityisesti Dubaissa outoa, mutta olen sen halunnut tehdä aina itse.

Vierailija kirjoitti:

Noh, eipä se elämä eroa vähemmän rahaa omistavista todellisuudessa kauheasti. Meillä on neljä asuntoa, Suomessa kaksi ja AbuDhabissa ja Dubaissa milemmissa yksi. Minä olen voinut olla kotona lasten kanssa, töitä olen tehnyt silloin kun on huvittanut omassa firmassa, mies tekee enemmän töitä, mutta on itsenä pomo hänkin. Ei tarvitse miettiä mitä ostaa, minne matkustaa tai onko varaa. Mitään yksityiskoneita tai ylikalliita autoja me ei tarvita, meillä on Suomessa Mersun tila-auto ja Tesla, Dubaissa sportti-Mersu ja AbuDhabissa perheauto (Porche). Tärkeintä on oerhe ja onnellisuus, ei korut, kimalle tai laukut.

Mikä yritys pyörii, jos tekee töitä silloin huvittaa..kukaan ei myöskään noin tarkkaan kertoisi asunnoistaan ja autoistaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, eipä se elämä eroa vähemmän rahaa omistavista todellisuudessa kauheasti. Meillä on neljä asuntoa, Suomessa kaksi ja AbuDhabissa ja Dubaissa milemmissa yksi. Minä olen voinut olla kotona lasten kanssa, töitä olen tehnyt silloin kun on huvittanut omassa firmassa, mies tekee enemmän töitä, mutta on itsenä pomo hänkin. Ei tarvitse miettiä mitä ostaa, minne matkustaa tai onko varaa. Mitään yksityiskoneita tai ylikalliita autoja me ei tarvita, meillä on Suomessa Mersun tila-auto ja Tesla, Dubaissa sportti-Mersu ja AbuDhabissa perheauto (Porche). Tärkeintä on oerhe ja onnellisuus, ei korut, kimalle tai laukut.

Kyllähän tuo eroaa elämästäni aivan valtavasti, terveisin köyhä. Minulla ei ole edes perhettä,kun en ole köyhyydessäni uskaltanut tehdä.

Kyllä toki, ilmaisin itseni huonosti varmasti. Tarkoitin perusasioita, sitä, että teen itse ruokani ja hoidan lapseni. Se on erityisesti Dubaissa outoa, mutta olen sen halunnut tehdä aina itse.

Kotiapulaisten, puutarhureiden yms palkkaaminen ja heidän asioistaan vastaaminen on täyttä työtä. Moni suomalainen inhoaa sitä, mutta paikalliselle mikrotaloudelle se on oikeastaan ainoa mitä voi tehdä toimiakseen eettisesti. Pieniä lapsia en kyllä nannylle jättäisi.