Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ärsyttääkö teitä se, että vain koska asutte joidenkin naapureina, teiltä odotetaan kaikenlaista vuorovaikutusta heidän kanssaan?

Vierailija
08.08.2021 |

Viihdyn yksin ja omissa oloissani, ja asun kerrostalossa vain taloudellisista syistä. Jos olisi varaa, ostaisin omakotitalon, jossa lähin naapuri olisi mieluiten kilometrien päässä.

Kerrostalossa asuessa on stressaavaa, kun pitää yrittää käyttäytyä muiden odottamalla tavalla - moikkailla iloisesti ja mahdollisesti myös harjoittaa small talkia ja jos et tee näin, olet kusipää.

Olisi ihanaa kun ei tarvitsisi ikinä kotoa poistuessa miettiä kehen sitä törmää rapussa ja pihassa. Niitä samoja naamoja pitää muistaa moikkailla toki kaikkialla muuallakin, kun tulevat milloin missäkin vastaan. Argggh!

Haluaisin vaan olla omissa oloissani ilman, että muut pitävät kusipäänä. En minä ole kusipää, en vain jaksa kuin todella välttämättömiä ihmiskontakteja. Se että joku sattuu asumaan samassa talossa kanssani ei pitäisi tarkoittaa sitä, että minun pitää teeskennellä olevani kiinnostunut hänestä.

Onko muilla samoja aatoksia?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
08.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samat ajatukset, enkä todellakaan yritä liikaa näissä keskusteluissa. Tosin asun syrjässä, ja niitä harvoja naapureita näen harvoin. En edes yritä pysyä kärryillä heidän lapsista, lapsenlapsista, sairauksista sun muista. Toisesta korvasta sisään toisesta ulos ja mahdollisimman lyhyet vastaukset, ellei asia ole joku asumiseen liittyvä yhteinen asia joka ehkä vaatii minulta toimenpiteitä.

Vierailija
2/5 |
08.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei minuakaan kiinnosta naapurit tai heidän asiansa. Asun nyt kerrostalossa. Tätä ennen asuin puutalossa, rivitalossa, jossa oli kauhea olla kun olis pitänyt koko elämänsä naapureille kertoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
08.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asuin 10 vuotta kerrostalossa Helsingissä ja meni ainakin 9 vuotta ennen kuin alakerran perheen vanhemmat ensimmäisen kerran reagoivat rappukäytävässä tai pihalla tervehdykseeni. Ihmeellisiä kuvioita keksivät rapussa, ettei vain tarvitsisi kohdata muita ihmisiä. Se oli hauskaa, mutta sitkeästä sanoin ohi kulkiessani "hyvää huomenta" tai myöhemmin päivällä "hei" tai "moi". Kertaakaan ei tullut edes ynähdystä. Sen sijaan valittivat ahkerasti ja kovaan ääneen taloyhtiön kokouksessa lähikaupan aiheuttamasta metelistä - ihan kuin taloyhtiö naapurikiinteistölle jotain voisi tehdä. 

Vierailija
4/5 |
08.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käynyt ilmeisesti hyvä tuuri kun se tervehdys on ollut riittävä ja kukaan ei ole juttusille pyrkinyt.

Vierailija
5/5 |
08.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole. Joskus nuorena ja epäkypsänä oli. Meidän taloyhtiössä kaikki omistusasujat ainakin moikkaa toisiaan. Pidän kyllä mielelläni keskusteluvälit naapureihin, niin on jotain vaikutusmahdollisuuksiakin taloyhtiön hankintoihin. Ja pysyy kärryillä kaikista ilkivalta- ym. asioista. Mitään yksityisasioita minulle ei ole kukaan ikinä jauhanut. Small talkia vaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi kuusi