Lue keskustelun säännöt.
HS:n Vapaaksi tavarasta -juttu jäi mietityttämään: mitä oikein on "ylimääräinen" tavara?
07.08.2021 |
Jutusta saa vaikutelman, että jos kodissa vallitsee tavarapaljouden aiheuttama kaaos, syynä on ylimääräiset tavarat. Omituinen logiikka. Millä perusteella syy ei voisi yhtä hyvin olla säilytystilan puute?
Käytettävissä oleva säilytystila ja tavaran tarpeellisuus eivät mitenkään korreloi keskenään. Minä en ylipäätään osta turhaa tavaraa (en koskaan tee heräteostokisa), vaan kaikille omistamalleni tavaroille on selkeä käyttötarkoitus ja käyttötarve. Mutta säilytystilaa ei vain tahdo olla riittävästi. Säilytystilan puute ei kuitenkaan tee yhdestäkään tavarastani "ylimääräistä".
Kommentit (48)
Mua hämmästyttää näissä tavaranvähennysjutuissa aina se, että miten ihmeessä tavaran omistamisesta saadaan aikaan sellainen ongelma. Esim. tämäkin asiantuntija painottaa, kuinka tavara vaatii meiltä aina jotain sitoumusta ja resursseja, vaikka olisikin säilytystilaa. Jos nyt omia tavaroitani mietin, niin joo, on paljon tavaraa, jota käytän harvemmin tai en ehkä enää koskaan. Kun sille kuitenkin on oma paikkansa, niin eipä se siellä millään tavalla häiritse. En koe, että esim. kertaalleen luettu kirja tuolla hyllyssä vaatisi minulta jotain. Sen sijaan useamman kerran on ollut kiva huomata, että on valmiiksi olemassa joku juttu, jota vähän yllättäen tarvitseekin.
Enemmän aikaa menisi, jos pitäisi jotenkin pakonomaisesti käydä läpi niitä tavaroita, että tuottaakohan tämä vielä varmasti iloa tai pitää kirjaa, että olenko varmasti käyttänyt juuri tätä viimeisen vuoden sisällä.
Mut toki tämä henkilö saa rahaa siitä, että ihmisiä ahdistaa heillä olevat tavarat, ehkä siinä on selitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, hae keskusteluista hakusanalla "tavarapaljous" niin saat suositun ja pitkän keskustelun, missä pohditaan mm. tätä asiaa.
Monilla on esimerkiksi astioita, liinavaatteita tai vaatteita paljon enemmän kuin on järkevää. Esimerkiksi äidilläni on valehtelematta 20 kylpypyyhettä, heitä on kaksi. Monilla saattaa olla jotain farkkuja kymmenet kaapissa.
Monet myös säilyttävät tavaroita, jotka olivat ennen hyviä ja käyttökelpoisia. Vanhan kodin verhoja, jotka eivät sovi nykyisen kodin ikkunoihin, lasten pieniä urheiluvälineitä tms.
Meillä on enemmän tavaraa mitä säilytystilaa. Kaikelle tavaralle ei tosiaan ole omaa paikkaa. Kirjahylly pitäisi raivata, osa kirjoista on sellaisia, että niistä pitää luopua. Ajatuskin tuntuu vaikealle.
Vierailija kirjoitti:
Mua hämmästyttää näissä tavaranvähennysjutuissa aina se, että miten ihmeessä tavaran omistamisesta saadaan aikaan sellainen ongelma. Esim. tämäkin asiantuntija painottaa, kuinka tavara vaatii meiltä aina jotain sitoumusta ja resursseja, vaikka olisikin säilytystilaa. Jos nyt omia tavaroitani mietin, niin joo, on paljon tavaraa, jota käytän harvemmin tai en ehkä enää koskaan. Kun sille kuitenkin on oma paikkansa, niin eipä se siellä millään tavalla häiritse. En koe, että esim. kertaalleen luettu kirja tuolla hyllyssä vaatisi minulta jotain. Sen sijaan useamman kerran on ollut kiva huomata, että on valmiiksi olemassa joku juttu, jota vähän yllättäen tarvitseekin.
Enemmän aikaa menisi, jos pitäisi jotenkin pakonomaisesti käydä läpi niitä tavaroita, että tuottaakohan tämä vielä varmasti iloa tai pitää kirjaa, että olenko varmasti käyttänyt juuri tätä viimeisen vuoden sisällä.
Mut toki tämä henkilö saa rahaa siitä, että ihmisiä ahdistaa heillä olevat tavarat, ehkä siinä on selitys.
Tila jo itsessään on sitoumus, jota tässä tarkoitetaan. Annat kodistasi tilan esineelle, ja se tila ei ole sitten enää vapaana muuhun käyttöön. Koko pointti on se, että jos tavara ei haittaa, niin sitten se ei haittaa eikä sille mitään tarvitse tehdä. Jos se taas alkaa haitata, tavarapaljous ei järjestelemällä vähene. Järjestely ratkaisee epäjärjestyksen ongelman, karsiminen paljouden ongelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua hämmästyttää näissä tavaranvähennysjutuissa aina se, että miten ihmeessä tavaran omistamisesta saadaan aikaan sellainen ongelma. Esim. tämäkin asiantuntija painottaa, kuinka tavara vaatii meiltä aina jotain sitoumusta ja resursseja, vaikka olisikin säilytystilaa. Jos nyt omia tavaroitani mietin, niin joo, on paljon tavaraa, jota käytän harvemmin tai en ehkä enää koskaan. Kun sille kuitenkin on oma paikkansa, niin eipä se siellä millään tavalla häiritse. En koe, että esim. kertaalleen luettu kirja tuolla hyllyssä vaatisi minulta jotain. Sen sijaan useamman kerran on ollut kiva huomata, että on valmiiksi olemassa joku juttu, jota vähän yllättäen tarvitseekin.
Enemmän aikaa menisi, jos pitäisi jotenkin pakonomaisesti käydä läpi niitä tavaroita, että tuottaakohan tämä vielä varmasti iloa tai pitää kirjaa, että olenko varmasti käyttänyt juuri tätä viimeisen vuoden sisällä.
Mut toki tämä henkilö saa rahaa siitä, että ihmisiä ahdistaa heillä olevat tavarat, ehkä siinä on selitys.
se on se tilanpuute mikä alkaa ihmisä ahdistamaan kun tavaramäärä ylittää säilytystilan. Sulla ei ole sitä ongelmaa ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin tänä kesänä systemaattisesti kaikki omistamani tavarat ja vaatteet läpi kriittisin silmin. Paljon lähti kierrätykseen ja jotain huonokuntoista myös ihan roskiin. Jätin talteen vain sellaista, mitä olen vuosien varrella oikeasti tarvinnut ja käyttänyt. Nyt on raikas olo ja kaapeissa väljää. Hyvä, kun tuli vihdoinkin tuo tehtyä. Kaikenlaista sitä kertyykin nurkkiin.
Ihailen.
Kunpa tuohon pystyisin itsekin. Mä vaan en raaski heittää pois joitakin kauniita ja ihania juttuja, vaikken niitä edes käytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säilytystilan puute ei kuitenkaan tee yhdestäkään tavarastani "ylimääräistä".
Eikä säilytystila tee yhdestäkään tavarasta säilyttämisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Mua hämmästyttää näissä tavaranvähennysjutuissa aina se, että miten ihmeessä tavaran omistamisesta saadaan aikaan sellainen ongelma. Esim. tämäkin asiantuntija painottaa, kuinka tavara vaatii meiltä aina jotain sitoumusta ja resursseja, vaikka olisikin säilytystilaa. Jos nyt omia tavaroitani mietin, niin joo, on paljon tavaraa, jota käytän harvemmin tai en ehkä enää koskaan. Kun sille kuitenkin on oma paikkansa, niin eipä se siellä millään tavalla häiritse. En koe, että esim. kertaalleen luettu kirja tuolla hyllyssä vaatisi minulta jotain. Sen sijaan useamman kerran on ollut kiva huomata, että on valmiiksi olemassa joku juttu, jota vähän yllättäen tarvitseekin.
Enemmän aikaa menisi, jos pitäisi jotenkin pakonomaisesti käydä läpi niitä tavaroita, että tuottaakohan tämä vielä varmasti iloa tai pitää kirjaa, että olenko varmasti käyttänyt juuri tätä viimeisen vuoden sisällä.
Mut toki tämä henkilö saa rahaa siitä, että ihmisiä ahdistaa heillä olevat tavarat, ehkä siinä on selitys.
No, jos omistat nahkakengät niin joko sitoudut niiden kunnossapitoon eli lankkaukseen ja vahaamiseen tai tekonahkakenkien suojaspraylla suihkuttamiseen jopa kahden viikon välein. Suomen ilmastossa ei voi valita kengättömyyttäkään. Kenkiä pitäisi olla kolmet, että jalkahiet ehtisivät kuivua niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin (no, ehkä ysäristä eteenpäin) asuntoihin ei rakenneta säilytystilaa juuri ollenkaan, neliöitä on vähän ja niistäkin iso osa menee hukkatilaan, jotta tarvittaessa mahtuu tekemään piruetteja pyörätuolilla. Asuin ennen 50-luvun talossa, ihanat syvät ja korkeat kiinteät kaapit, myös keittiössä (ja siis erillinen keittiö nimenomaan). Jouduin muuttamaan, kun vuokra kävi liian kalliiksi ja nyt asun halvemmassa mutta 2010-luvun asunnossa. Kunnon kaappeja ei ole melkein ollenkaan, mutta kummasti silti ei ole yhtäkään eheää seinääkään, että mahtuisi omia kaappeja. Aivan surkeaa suunnittelua kaikin puolin, mutta halvalla on tehtykin ja melko edullisesti tässä asunkin. Silti ärsyttää, neliöitä 48, aiemmassa asunnossa oli 50, mutta tuntuu kuin neliöt olisivat vähentyneet puoleen... Eikä nykyisessä tietenkään erillistä keittiötä ole.
toi minimalismi muoti voi olla vaarallinen sota tai kriisi tilantees jos vesi ja sähköt katkee, tarvii peittoja ja lisä vaatteita kun pyykkääminen vaikeeta,paljon on tuonnin varas kaikki jos tuonti katkee ,kaupasta turha yrittää tyhjistä hyllyistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen semanttista páskanjáuhántaa tällainen ihmettelyposeeraus on. Ylimääräinen tavara on ihan sitä miltä se kuulostaa, ylimääräistä tavaraa. Jos jollakulla ei ole ylimääräistä tavaraa sitä ei sitten ole.
Televisiossa oli ennen hamstraajista eli hoardereista kertovia ohjelmia ja niissä nähtiin esimerkkejä ihmisistä joilla ei ole yhtään mitään ylimääräistä tavaraa omasta mielestään. Rojun seasta saattoi löytyä pari kuollutta kissaakin.
Vierailija kirjoitti:
Olemme juuri rakentamassa omakotitaloa (suunnitteluvaiheessa). Hämmästelen säilytystilan vähäisyyttä ihan lähes jokaisessa valmistalossa. Keittiötkin ovat järjettömän pieniä.
On ihan mahdotonta pitää koti siistinä, jos kaappitilaa ei ole, eikä oikein seinätilaakaan laittaa säilytyskalustetta tai lipastoa. Omituista kerrassaan.
Kodin pitäminen siistinä on huomattavasti helpompaa, jos tavaroille löytyy säilytyspaikka. Suomessa on neljä vuodenaikaa ja monessa talossa asuu useampi henkilö eli kausivaatetta ja kenkää löytyy valtavat määrät. Niitä tarvitsee vain tiettyyn aikaan vuodesta.
Mitä enemmän säilytystilaa sitä enemmän tavaraa. Kaapit ei tyhjinä pysy. Toki noissa valmistaloissa kaappeja on vähän, koska ne maksaa. Ideana on, että se talon ostaja ostaa niitä enemmän, mutta alkaen hinta saadaan alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, turhaa tavaraa:
-hää/synttäri/joululahjaksi saadut sisustusesineet, kirjat jne, otka eivät ole oman tyylisiä. Osa tietty annettu jo eteenpäin, mutta kun niitä on kertynyt vuosien varrella paljon
-esikoisen liian pienet vaatteet/kengät jne, jotka menevät nuoremmalle lapselle muutaman vuoden kuluttua
-lasten kirjat ja lelut, jotka ovat vielä joskus leikkiessä, mutta eivät kovin usein
-lasten leluja on uskomaton määrä, samoin pelejä
-omia vaatteita ja kenkiä, joita ei enää nähdä, mutta joista ei raaski luopua
Viime vuosina olen käynyt kaapit kerran pari vuodessa läpi ja vienyt kierrätykseen turhat. Joskus ihan vaan heittelen pois turhaa rojua esim lastenhuoneesta
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten elämäntilanteet muuttuu. Seitsenvuotias vähemmän tarvitsee sitä pinnasänkyä ja rattaita, jotka aikaisemmin tarpeellisena ostettiin. Vaatteet jäävät pieniksi/suuriksi aikuisillakin. Hyvä kirja on luettu kolmeen kertaan, muttei enää puhuttelekaan. Häämekkoa ei tullut käytettyä häiden jälkeen, eivätkä lapset sitä halua, lemmikistä aika jätti, eikä uutta hankita, jalkapalloharrastus jää polvivamman takia, lisäksi on tupaantuliais-, joulu-, yritys- ja syntymäpäivälahjoja joita et itse ostanut jne. jne.
Kyllä sitä turhaa tavaraa kertyy, vaikka kaikki ostettaisiin tarpeellisena. Eikö sinun elämässäsi mikään ikinä muutu?
Kertyy, kertyy, vaan onko sitä kaikkea pakko säilyttää.
Vierailija kirjoitti:
Hesri itsessään on turha tavara. 510 euroa kymmenessä vuodessa on jo 5100 euroa.
2011 oli kymmenen vuotta sitten. Tätä jatkaneena, on käyttänyt jo yli 10.000e Sanoman suojelurahana. Verottomana se on todella merkittävä summa.
No vähän outo olet jos säilytät himassa 10v vanhoja sanomalehtiä, tai edes viikon vanhoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten elämäntilanteet muuttuu. Seitsenvuotias vähemmän tarvitsee sitä pinnasänkyä ja rattaita, jotka aikaisemmin tarpeellisena ostettiin. Vaatteet jäävät pieniksi/suuriksi aikuisillakin. Hyvä kirja on luettu kolmeen kertaan, muttei enää puhuttelekaan. Häämekkoa ei tullut käytettyä häiden jälkeen, eivätkä lapset sitä halua, lemmikistä aika jätti, eikä uutta hankita, jalkapalloharrastus jää polvivamman takia, lisäksi on tupaantuliais-, joulu-, yritys- ja syntymäpäivälahjoja joita et itse ostanut jne. jne.
Kyllä sitä turhaa tavaraa kertyy, vaikka kaikki ostettaisiin tarpeellisena. Eikö sinun elämässäsi mikään ikinä muutu?
Kertyy, kertyy, vaan onko sitä kaikkea pakko säilyttää.
Tässä turhan tavaran ongelmassa on kyse siitä että osa ihmisistä säilyttää turhaa ja ylimääräistä tavaraa erilaisista syistä. Syitä on moninaisia ja niihin etsitään ratkaisuja. Auttoiko?
Vierailija kirjoitti:
Mua hämmästyttää näissä tavaranvähennysjutuissa aina se, että miten ihmeessä tavaran omistamisesta saadaan aikaan sellainen ongelma. Esim. tämäkin asiantuntija painottaa, kuinka tavara vaatii meiltä aina jotain sitoumusta ja resursseja, vaikka olisikin säilytystilaa. Jos nyt omia tavaroitani mietin, niin joo, on paljon tavaraa, jota käytän harvemmin tai en ehkä enää koskaan. Kun sille kuitenkin on oma paikkansa, niin eipä se siellä millään tavalla häiritse. En koe, että esim. kertaalleen luettu kirja tuolla hyllyssä vaatisi minulta jotain. Sen sijaan useamman kerran on ollut kiva huomata, että on valmiiksi olemassa joku juttu, jota vähän yllättäen tarvitseekin.
Enemmän aikaa menisi, jos pitäisi jotenkin pakonomaisesti käydä läpi niitä tavaroita, että tuottaakohan tämä vielä varmasti iloa tai pitää kirjaa, että olenko varmasti käyttänyt juuri tätä viimeisen vuoden sisällä.
Mut toki tämä henkilö saa rahaa siitä, että ihmisiä ahdistaa heillä olevat tavarat, ehkä siinä on selitys.
Sinä et selvästi ole näiden ammattijärjestäjien tai koko tavarapaljouskeskustelun kohderyhmää. Itse haluaisin vähentää tavaraa lähinnä siksi, että koti olisi helppo pitää siistinä. En ole ihminen, jolle järjestyksen ylläpitäminen käy jotenkin luonnostaan ja siksi ylimääräinen kama aiheuttaa helposti kaaosta kotona. Tämä taas ei ole kivaa ja siksi se ylimääräiseksi koettu tavara on negatiivinen asia. Jos mulla pysyisi järjestys noin vain, niin ei kai sillä sitten niin väliä olisikaan vaikka tavaraa olisi miten paljon. Toisaalta olen myös sillä tavalla liikkuva ihminen, että saatan matalalla kynnyksellä päättää muuttaa tai lähteä pidemmälle reissulle ja silloin kyllä kaikki järjestyy sitä helpommin mitä vähemmän kamaa on.
LUKEMINEN KANNATTAA AINA? kirjoitti:
ovatko kirjat YLIMÄÄRÄISTÄ tavaraa?
Suuri osa on.
Minä olen karsinut kirjahyllyn ja sinne jätettiin
a) kirjat, jotka haluan omistaa, vaikka en enää lukisi niitä
b) kirjat, jotka saatan vielä joskus lukea
B-kategoria jakautuu kahteen osaan, minulla on lukemattomien kirjojen hylly, josta pistän kirjan lukemisen jälkeen pois, jos en tahdo sitä säilyttää. Jos haluan säilyttää luetun kirjan, säilytän sen.
Pois lähti paljon kirjoja, jotka olin lukenut ja en halunnut säilyttää, sekä kirjoja, joita en ollut lukenut enkä haluakaan lukea.
Perinnöksi tulee jossain vaiheessa viisi kirjahyllyllistä kirjoja. Ne ei mahdu meille millään ja ovat isoilta osin sellaisista aihepiireistä, jotka kiinnostavat nykyistä omistajaansa, mutta ei meitä.
Mitähän hittoa nyt taas? :D