Väärien tunteiden voimakkuus

Pakkomielle voi olla myös hyvä, kokeille vaikka liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja, siihenkin koukahtaa ja se on sinulle vaan hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Pakkomielle voi olla myös hyvä, kokeille vaikka liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja, siihenkin koukahtaa ja se on sinulle vaan hyväksi.

Valitettavasti en ole vielä löytänyt yhtäkään tervehenkistä pakkomiellettä. Luulen, että se on siinä vähän pointtinakin. Minun pääni toimii niin, että tunnereaktio eskaloituu ajatuksesta että tämä tunne ja sen ohjaama käytös on typerää ja vahingollista ja väärin. Jos tunne ohjaa suotuisaan käytökseen, ei tunne ole läheskään yhtä vahva.

Intohimo on sukua pelolle, joka on voimakas tunne kehossa.

Menettämisen pelko tai kutkuttava kiinnijäämisen pelko on se mikä pettämisestäkin tekee makoisaa, ja usein kiinnijäätyä siitä katoaakin hohto.

Terapiassa miettimään mikä sun historiassa tällaiseen altistaa.

Opetelkaa hallitsee tunteenne

Vierailija kirjoitti:

Opetelkaa hallitsee tunteenne

+1

Lähinnä olen vain ihastunut henkilöön, jota en tiedä onko mahdollista ikinä saada. En ole kehenkään muuhun ollut ikinä yhtä syvästi ihastunut.

Vierailija kirjoitti:

Intohimo on sukua pelolle, joka on voimakas tunne kehossa.

Menettämisen pelko tai kutkuttava kiinnijäämisen pelko on se mikä pettämisestäkin tekee makoisaa, ja usein kiinnijäätyä siitä katoaakin hohto.

Terapiassa miettimään mikä sun historiassa tällaiseen altistaa.

No itseasiassa eräs kielletty ihastuminen tätä pistikin miettimään. Väistin onneksi sen luodin, mutta samalla heräsin miettimään mikä tässä päässä on vialla kun ei mikään hyvä ja pysyvä iske yhtä kovaa kuin se väärä ja kielletty.

Vierailija kirjoitti:

Opetelkaa hallitsee tunteenne

Vinkin hyödyllisyys about samaa tasoa kuin "hanki parempi itsetunto" tai "tee itsesi onnelliseksi".

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä olen vain ihastunut henkilöön, jota en tiedä onko mahdollista ikinä saada. En ole kehenkään muuhun ollut ikinä yhtä syvästi ihastunut.

Minulla oli nuorena sama vika, mutta kuvittelin päässeeni siitä jo vuosia sitten yli. Mitä ilmeisimmin olin väärässä.

Ap

Itse koen pershäröisenä aina valtavaa syyllisyyttä vahingonilon tunteesta. Molemmat tunteet varmaan "vääriä".

Itellä ollut myös vähän samanlaisia fiiliksiä. Mitään asioita/ihmissuhteita vaikea ylläpitää, jos niihin ei kehity jonkinlaista pakkomiellettä/addiktiota. Ja jos yhtään mitään addiktiota ei oo niin elämä tuntuu tosi tyhjältä. Joskus tää on tosi rasittaa, voispa olla vaan normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä olen vain ihastunut henkilöön, jota en tiedä onko mahdollista ikinä saada. En ole kehenkään muuhun ollut ikinä yhtä syvästi ihastunut.

Minulla oli nuorena sama vika, mutta kuvittelin päässeeni siitä jo vuosia sitten yli. Mitä ilmeisimmin olin väärässä.

Ap

Miksi olet varma ettei teidän välile voisi tulla jotain?

Vierailija kirjoitti:

Itellä ollut myös vähän samanlaisia fiiliksiä. Mitään asioita/ihmissuhteita vaikea ylläpitää, jos niihin ei kehity jonkinlaista pakkomiellettä/addiktiota. Ja jos yhtään mitään addiktiota ei oo niin elämä tuntuu tosi tyhjältä. Joskus tää on tosi rasittaa, voispa olla vaan normaalisti.

Juuri näin, ymmärrän. Itse luulin päässeeni tästä jo yli, kun löysin aikanaan miehen jota halusin vahvasti siitä huolimatta että sain hänet. Lopulta menin naimisiin ja hankin lapset. Sitten tuli täysin puun takaa järjetön kielletty ihastus joka sotki hetkeksi koko pään. Nyt luulen saaneeni sen tunteen tapettua, mutta jäljellä on vaan tyhjyys, olo ettei mikään tunnu enää miltään. Olen pettynyt itseeni ja surullinen siitä, että tämä elämä näyttää olevan minulle sellainen lohduton paradoksi jossa ei vaan voi voittaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä olen vain ihastunut henkilöön, jota en tiedä onko mahdollista ikinä saada. En ole kehenkään muuhun ollut ikinä yhtä syvästi ihastunut.

Minulla oli nuorena sama vika, mutta kuvittelin päässeeni siitä jo vuosia sitten yli. Mitä ilmeisimmin olin väärässä.

Ap

Miksi olet varma ettei teidän välile voisi tulla jotain?

Kirjoitin huolimattomasti, minulla ei ole kyse yhdestä saavuttamattomasta ihmisestä vaan yleisestä taipumuksesta haluta niitä saavuttamattomia kovempaa kuin niitä saavutettavissa olevia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itellä ollut myös vähän samanlaisia fiiliksiä. Mitään asioita/ihmissuhteita vaikea ylläpitää, jos niihin ei kehity jonkinlaista pakkomiellettä/addiktiota. Ja jos yhtään mitään addiktiota ei oo niin elämä tuntuu tosi tyhjältä. Joskus tää on tosi rasittaa, voispa olla vaan normaalisti.

Juuri näin, ymmärrän. Itse luulin päässeeni tästä jo yli, kun löysin aikanaan miehen jota halusin vahvasti siitä huolimatta että sain hänet. Lopulta menin naimisiin ja hankin lapset. Sitten tuli täysin puun takaa järjetön kielletty ihastus joka sotki hetkeksi koko pään. Nyt luulen saaneeni sen tunteen tapettua, mutta jäljellä on vaan tyhjyys, olo ettei mikään tunnu enää miltään. Olen pettynyt itseeni ja surullinen siitä, että tämä elämä näyttää olevan minulle sellainen lohduton paradoksi jossa ei vaan voi voittaa.

Ap

Vau, aika samanlainen tilanne kuin itsellä. Lisäksi vielä se kielletty rakkaus on kaiken lisäksi nainen. Ikinä ennen en ole näin tuntenut naista kohtaan ennenkuin nyt. Ja vahvempana tunne häneen kuin kehenkään mieheen ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä olen vain ihastunut henkilöön, jota en tiedä onko mahdollista ikinä saada. En ole kehenkään muuhun ollut ikinä yhtä syvästi ihastunut.

Minulla oli nuorena sama vika, mutta kuvittelin päässeeni siitä jo vuosia sitten yli. Mitä ilmeisimmin olin väärässä.

Ap

Miksi olet varma ettei teidän välile voisi tulla jotain?

Kirjoitin huolimattomasti, minulla ei ole kyse yhdestä saavuttamattomasta ihmisestä vaan yleisestä taipumuksesta haluta niitä saavuttamattomia kovempaa kuin niitä saavutettavissa olevia.

Niin juu. Tämä onkin hieman haastavampaa sitten. Täytyisi ehkä vain yritää löytää iloa jostain harrastuksesta tmv?

Rikoslaki määrittää pääosaltaan väärät tunteet.

mies53v

Vierailija kirjoitti:

Rikoslaki määrittää pääosaltaan väärät tunteet.

mies53v

No voi sen näinkin nähdä. Minä tarkoitin tässä "väärillä" sellaisia tunteita, joiden ohjaama suunta vie poispäin niistä asioista jotka koen elämässä tärkeäksi. Kuten parisuhdetta uhkaava kielletty ihastuminen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä olen vain ihastunut henkilöön, jota en tiedä onko mahdollista ikinä saada. En ole kehenkään muuhun ollut ikinä yhtä syvästi ihastunut.

Minulla oli nuorena sama vika, mutta kuvittelin päässeeni siitä jo vuosia sitten yli. Mitä ilmeisimmin olin väärässä.

Ap

Miksi olet varma ettei teidän välile voisi tulla jotain?

Kirjoitin huolimattomasti, minulla ei ole kyse yhdestä saavuttamattomasta ihmisestä vaan yleisestä taipumuksesta haluta niitä saavuttamattomia kovempaa kuin niitä saavutettavissa olevia.

Niin juu. Tämä onkin hieman haastavampaa sitten. Täytyisi ehkä vain yritää löytää iloa jostain harrastuksesta tmv?

Kyllä minä tunnen iloa omassakin suhteessa ja perheessä. Se ilo vaan kalpenee sen täysin järjettömän hullaantumisen rinnalla joka näihin kiellettyihin tunteisiin liittyy. Se kielletty tai väärä tunne kun on luokkaa sata kertaa vahvempi kuin mikään sallittu.

Ap