muutettiin miehen kanssa eri osoitteisiin ja suhde alkoi kukoistamaan! muilla kokemusta vastaavasta?
muutettiin avoliitosta eri osotteisiin ja nyt suhde kukoistaa ja on kuin uudelleensyntynyt.
Kommentit (22)
Muutettu erilleen viime syksynä. Jos toinen ei miellytä, helppo pitää muutama päivä breikkiä. Ja naimisissa ollaan yhä ja pysytään. Ja seksi toimii.
Se on se minä ensin asenne joka jyllää.
Mies saa nyt rauhassa kattoo pornoa ja runkkailla. Sitähän se käytännössä tarkottaa. Luuletteko että yksikään tälläsessä suhteessa pysyisi uskollisena muutenkaan?
Voisinpa asua yksin enkä tuon haisevan ciiderivalaan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mies saa nyt rauhassa kattoo pornoa ja runkkailla. Sitähän se käytännössä tarkottaa. Luuletteko että yksikään tälläsessä suhteessa pysyisi uskollisena muutenkaan?
Velanaisten kuvitelmissa mies on pornolle runkkaava pettäjä 🤣😂😅
Milläs rahalla tuon hoitsuakan saisi muuttamaan omaan asuntoon täällä Helsingissä?
Vierailija kirjoitti:
Mies saa nyt rauhassa kattoo pornoa ja runkkailla. Sitähän se käytännössä tarkottaa. Luuletteko että yksikään tälläsessä suhteessa pysyisi uskollisena muutenkaan?
Eli et luota toiseen, ollaan saman katon alla tai ei.
Meillä myös menty jo useampi vuosi erillään asuessa. Suhde on voinut hyvin kieltämättä kun kumppanini pääsee välillä olemaan ihan kirjaimellisesti yksin. Hän ei ole enää kireä kuin korkkiruuvi. Itse olisin kyllä viihtynyt yhdessä asuessa, koska meillä ei sellaisia yhdessä asumisen konflikteja ole. Emme riitele kodinhoidosta, emmekä ennenkään riidelleet niistä. Hoidamme kotia yhtä lailla edelleen yhdessä. Kumppanillani vain on oma pakokolonsa, mihin minulla ei ole asiaa ja kunnioitan tätä.
Me asuttiin pari vuotta erillään, ei erottu eikä käyty vieraissa mutta eri osoitteet. Nyt taas yhdessä ja suhde voi paremmin kuin vuosiin. :)
Me ollaan myös asuttu jo useita vuosia erillämme, näin homma toimii. Naimisissa ollaan myöskin.
En ole saanut parittelua yli kahteen vuoteen vaikka olen vielä nuori :(
N29
Vierailija kirjoitti:
Mies saa nyt rauhassa kattoo pornoa ja runkkailla. Sitähän se käytännössä tarkottaa. Luuletteko että yksikään tälläsessä suhteessa pysyisi uskollisena muutenkaan?
Mitä pahaa pornon katselussa ja runkkailussa, siis jos ei tehdä kaiket päivät? Vaimolla oma osoite, on on hänelläkin dildoja ja yms. jos akuutti tarve tulee.
Olen ehdottanut samaa miehelleni. Ei koskaan suostunut. Minä en halunnut elää siinä hemmetin lähiössä, kun olisi varaa asua paremmallakin alueella. Hän taas säästää rahaa sitku-elämiseensä ja halusi asua siellä hevonkuusessa (muutin siis hänen asuntoonsa aikanaan).
Vaikka mies on maailman ihanin ja kiltein, minua siellä asuminen ahdisti. Joka päivä kun tulin töistä, ahdisti mennä sen vielä rumemman lähiön läpi omaan lähiöön. Halusin meren ääreen, alle 30min työmatkan päähän. Puhuin ahdistuksestani neljä vuotta kuurolle korvaparille ja kuuntelin kuinka hänellä on "sitten eläkkeellä" rahaa vaikka ja mihin. Kyllä minäkin säästän vanhuuden varalle, mutta on ihan järjetöntä kiistää itseltään mukavat asiat
sitkupääseeeläkkelle-utopiassa. Mitä jos eläke ei koskaan tule, vaan sairaus ja kuolema ja sitä ennen on vain kituttaanut arjen jossain kamalassa vuokra-asuntojen tuhomassa lähiössä? Puhuin asiasta monta kertaa ja tarjosin ratkaisuksi, että asumme erillään ja tulemme toistemme luona käymään, mutta aina täystyrmäys ja minä kärvistelin siellä betonihelvetissä, koska mies oli niin hyvä muuten.
Tajuttuani, että minusta on tullut onneton ja kiukkuinen ihminen, tein sitten toukokuussa päätöksen, että muutan, vaikka tulisi ero. Säästin rahaa juristiin, enkä enää puhunut miehelle koko aiheesta. Vuokrasin kesäkuun alussa itselleni asunnon ja vasta sen jälkeen ilmoitin, että muutan 1.7. ja voimme jatkaa liittoamme tai erota, mutta muutan joka tapauksessa. Mies oli hetken hiljaa ja sitten vain kysyi, että saako hänkin tulla.
Oli aika mykistävä hetki.
No, asumme yhdessä.
Joimme tuossa viime viikonloppuna aamukahvit tuossa parvekkeella ja katsoimme ohi lipuvia huviveneitä. Mieheni pyysi anteeksi, ettei ollut kuunnellut minua, kun näkee nyt kuinka onnellinen olen. Kuukaudessa olen hänen mielestään muuttunut "entiseksi itsekseni". Tunnusti myös, että oli tyytyväinen paikkaan, kehaisi että tuntui hyvältä kutsua työkavereita tupareihin "tällaiseen paikkaan". Asumiskulut tosiaan kasvoivat lähiöstä, mutta silti tulee halvemmaksi kuin kahden eri asunnon maksaminen ja koska mieheni voi mennä nyt kävellen töihin, bensaa säästyy julmetusti. Emme ole riidelleet kertaakaan ja minä olen aloittanut uudelleen vuosia sitten siellä lähiössä hylkäämäni juoksuharrastuksen.
Olen siis sataprosenttisesti erillisten asuntojen kannalla, jos yhdessä asumisessa on mitään hikkaa. Kyllä, sitten on kahden asunnot kulut, mutta mitä sitten? Pääasia, että ollaan onnellisia.
2 vuotta eri paikkakunnilla töissä, välimatkaa 300 km. Oli raskasta, huomattavasti mukavampaa asua saman katon alla.
Avioliiton uusinormaali. Tykkään. 100x👍
Joo, alkoi suhde kukistamaan siihen malliin että huomasin etten siedä koko miestä enää 🤣
Vei tilaa ja energiaa, toi koivunsiemeniä sisälle, lojui sängyn lakanat möhjään, valtas sohvan ja söi ruoat ja päälle mökötti sekä yöt jyorsaai. Nyt oma rauha, sängyssä hiljaista ja tilaa, aina ihanat viileät puhtaat lakanat. Ei siemeniä lattiat ja sohvat täynnä, ruokaa riittää ja kukaan ei pidä mykkäkoulua ❤ Paras ratkaisu ikinä 👌
Vierailija kirjoitti:
2 vuotta eri paikkakunnilla töissä, välimatkaa 300 km. Oli raskasta, huomattavasti mukavampaa asua saman katon alla.
Meillä sama tilanne, mutta varsin toimiva ratkaisu. Meillä lasten kanssa arki rullaa mukavasti keskenään ja viikonloppuisin mies/isä on kotona.
Voisinpa asua yksin enkä tuon haisevan sohvaperunan kanssa