Onko tulevaisuudessa pullantuoksuisia mummoja?

Jos käyttävät pullan hajuista dödöä.

heh ne meni jo maalla olleiden mummoloiden mukana, tulevaisuuden mummot tekee 70 asti töitä kaupungissa

Voisin ikäni puolesta olle mummo (kohta 60 v). En pelaa tietokoneella enkä pleikkarilla mutta en kyllä myöskään tuoksu pullalle. Ruokaa laitan mutta en leivo. Enkä siivoa enempää kuin on pakko. Teen töitä, opiskelen, harrastan, matkustelen, ajelen moottoripyörällä, haaveilen omasta hevosesta mutta pelkään ettei sille vielä ole riittävästi aikaa. Teen kyllä myös käsitöitä, luen, katson elokuvia ja hoidan puutarhaa.

Lapsenlapsia ei kuulemma ole tiedossa ja se sopii minulle erittäin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ikäluokkaa ap. itse edustat?

Ei me +70v mummot olla mitään pullantuoksuisia mummoja.

Ja tietäisitpä vaan ap. miten paljon me +70v ollaan oltu tietsikalla?

Tämä ikäluokka on se ensimmäinen, joka on tehnyt koko työuransa teknologian ja tietotekniikan parissa. Tietokoneet yleistyvät 70-80-luvulla.

Ja internetkin tuli jo 80-luvun lopussa.

Ja tämä palstakin oli jo 90-luvulla ja moni kommentoija on kirjoitellut av-palstalle jo 30v.

Totta. Olen itse ollut täällä 1998 tai 1999 alkaen. Olin palstalla mm. 11.9.2001 samalla kun seurasin tiedotusvälineitä.

t Se kohta kuusikymppinen ei-pullaa leipova

Missä ihmeen maailmassa elät.

Juuri tuossa 70v ikäluokassa nimenomaan miehet ovat vastanneet perheen ruokahuollosta ja leipomuksista koko ikänsä. Näin ainakin isäni, setäni ja enot.

Äitini osaa just ja just keittää perunat.

Mietitääs mun ystäväpiiriä: Kaikki n. 25v. Suurin osa rakastaa leipomista ja ruuanlaittoa.

Yli puolet kutoo ahkerasti (sukkia, villapaitoja.. )

Osa harrastaa muita käsitöitä, esim. tekee vaatteita itse.

Niin ja meidän miehet hoitaa kyllä oman osuutensa kodin puhtaana pitämisestä ja kahvin keitosta.

Sanoisin, että meistä tulee pullantuoksuisia mummoja, mutta ei kotiorjia.

Vierailija kirjoitti:

Katoavaa kansanperinnettä ja lajia ihmisissä. Itse olen pohtinut sellaisten herttaisten maalaisukkojen katoamista. Jotka ovat aina jonkun sukulaisia. Puheenparsi hyvin murteista ja kieli leppoisaa ja sanavarastoltaan entisaikoja ja tyypillisesti alkutuotannon töitä peilaavaa. Olosuhteista, luonnonilmiöistä, eläin- ja kasvikunnasta.

Mistä varastosta tuollaisia vanhoja miehiä enää kasvaisi?

Oikein hätkähtää kun heitä tapaa koska he tuovat muistoja lapsuudesta 70-80-luvuilta kun vielä sukuloiminen ja kyläily oli tavanomaista ja lapsuuden perhe koossa.

Ei hätää, lisää näitä kavereita kasvaa vielä! Pikkupaikkakunnilta löytyy aina jokunen: iältään pari-kolmekymppinen, mutta harrastusten ja ulkoisen habituksen perusteella menisi viisikymppisestä. Vaikka tekee fyysistä työtä, pleikkarin ääreen jumahtamisen sijaan suuntaa vapaa-ajallaan metsään. Metsästys, kalastus, ja ihan ”perus eräily” ovat tällaisen kaverin elämän suola. Paras (ja joskus ainoa) kaveri oma koira.

Nämä kaverit ovat kyllä poikkeuksetta erakoita, joten sukukokouksissa heitä harvemmin näkee. :P Usein, vaikka tällaisia nuoria erämiehiä olisi useampi samalla parin tuhannen asukkaan paikkakunnalla, eivät kaveeraa edes keskenään, kun ”tykkäävät mennä ja tehdä yksin”. Sellaisia oman elämänsä Nuuskamuikkusia.

Vierailija kirjoitti:

Syöt sie, vai naitko, vai menetkö saunaan?

Minun karjalaismummoni sanoi että heillä oli karjalassa tapana kysyä miehen tultua reissulta: "Nukutsie, syötsie vai naitsie?".

Ap haiskahtaa 50-luvulta.

Pullaa saa nykyään kaupasta, eikä mummojen ihmisarvo tule leipomistaidoista.

Olen 40v mummo. Hoituu villasukkien neulominen, pullan leivonta, satujen lukeminen ja myöskin pelaaminen. Jos olis mies, niin kai sille kahvitkin keittäisin. Koti on siisti...hkö.

Vierailija kirjoitti:

Missä ihmeen maailmassa elät.

Juuri tuossa 70v ikäluokassa nimenomaan miehet ovat vastanneet perheen ruokahuollosta ja leipomuksista koko ikänsä. Näin ainakin isäni, setäni ja enot.

Äitini osaa just ja just keittää perunat.

Meillä lie erilaiset piirit. Äitini on 69 ja passannut isääni koko ikänsä. Siivonnut, tehnyt ruuat yms ja kahvitkin olleet valmiina. Isäni osaa hernekeiton ehkä keittää.

Entäs ne kusenhajuiset mummot sitten? Mikä on heidän kohtalo?