Millaisia traagisia tapaturmia muistat omasta lapsuudestasi, kun lapset painelivat menemään keskenään ilman valvontaa?

Omalta kohdaltani, pikkuveli kiipesi leikkimökin katolle ja tippui alas ja toinen jalka murtui. Oltiin minä 5v ja pikkuveli 3v.

Eipä mitään traagista tapahtunut. Tuntuu, että nykyään sattuu lapsille enemmän haavereita.

Risu meni silmään pusikkoon  kaatuessa. Menetti toisen silmänsä. 

Joskus 80-luvulla keksivät tehdä pellistä sellaisia heitettäviä tähden muotoisia juttuja. Saattoi olla jossain elokuvassa niitä (ninja yms). Yhdellä tyypillä meni näkö toisesta silmästä kun se tähti tipahti silmään hänen irrottaessa puusta sitä.

Vauhdikas ojaanajo ja vähän loukkaantumistakin mutta siitä ei oltu moksiskaan. Ongenkoukku käteen. Joitain haavoja ja usein naula päähän. Koiranpuremia.

Hassua kyllä, en muista mitään tuollaista. No, pikkuveljeni putosi kerran jostain jyrkänteeltä ja oli yhden yön sairaalassa tarkkailtavana, mutta hänkään ei saanut vammoja.

Teinien liikennekuolemia ja vammautumisia muistan useamman; mopolla, kevarilla ja auton kyydissä. Tuntui, että niitä oli tuolloin 80-90-luvulla paljon.

En muista mitään traagista, polvet oli joskus kaatumisista ruvella, mutta niitä nyt voi sattua valvottunakin.

Tosiaan koiran puremia oli paljon. Yksikin naapuruston koira sai purra varmaan noin 10 ihmistä ennen kuin se lopetettiin.

Nykyään lähinnä jo moni lapsi menee heti paikattavaksi kun lapsena kyllä aikamoisia tällejä ja haavereita pikkuhaavoilla ja päänsäryllä kun sitten puusta pudonnut ja harvalla vielä oli kömpelyys haavereita?

Pieni lapsi hukkui sadevesiämpäriin, kouluikäinen joutui pedofiilin uhriksi, teini kuoli kevaria kolaroidessaan.

Yks tippui keinusta kannon päälle, maksa revähti tms. Diskoissa oltiin ihan älyttömässä kännissä yläasteikäisenä, ketään kiinnostanut.

Kirves osui kaveria päähän, onneksi hamarapuoli sentään. Oltiin niin fiksuja ala-asteella, että heiteltiin naapurin kakaroiden kanssa niiden faijan kirvestä seinään. Varmaan opittu jostain sellaisesta leffasta, mitä nykyään ei lapset saisi katsoa. Verta tuli paljon, niin kuin päästä aina, mutta ensiavun paikkauksella selvittiin.

Pikkuveli meinasi vajota suohon, kun siellä leikittiin. Saatiin kuitenkin yhdessä se sieltä noukittua. Porukassa oli kaikenikäisiä kuuden vanhasta (pikkuveli) kymmenenvuotiaisiin. Se oli 90-lukua aika huonomaineisessa lähiössä ja keskenämme saatiin touhuta aamusta iltaan ilman että ketään kiinnosti.

Kerran kaverin isä ajoi meitä kännissä puukon kanssa takaa, mutta oli niin jurrissa ettei mitään todellista vaaraa ollut. Säikähdettiin tietenkin silti ja nyt kun sitä muistelee, niin eihän tuossakaan asetelmassa mitään tervettä ollut.

Itse jäin auton alle joskus penskana, mutta siinä ei käynyt pahasti. Polvet ruvelle ja pyörä vääntyi, kuski ei pysähtynyt.

Kukaan ei ainakaan välittömästä lähipiiristä kuollut, mutta muistan että rinnakkaisluokkalaisen isä tappoi perheensä ja itsensä ja koulussa vietettiin hiljainen hetki. Teininä pari etäisempää tuttua tappoi itsensä.

Asuimme 1. Kerroksessa. Yläpuolella 5. Kerroksen parvekkeelta putosi 2v pikkutyttö alas :(

Itse olin silloin 5v ja edelleen kammoan parvekkeita.

Ollessani saman ikäinen, naapurin 7v poika putosi puusta ja käsi murtui.

Loput olivat tavallisia pulkalla päin tolppaa -tason onnettomuuksia.

Näin 70-luvulla.

80-luvulla aloitin koulun, sen ikäisille en muista enää tapahtuneen mitään vakavampaa vaikka kaikkea tehtiin ja liikuttiin suurella alueella.

9 vuotias serkkuni viilsi ranteen auki puukolla kun oltiin tekemässä pajupillejä. Onneksi oli isoveli mukana joka jaksoi kantaa serkun pikaisesti kotiin ja siitä ambulanssilla paikattavaksi.

Kiipeiltiin 90-luvun puolvälissä kaverin kanssa tosi jyrkillä kalliolla kun leikittiin vuorikiipeilijöitä. Kerran kaveri sitten putosi alla olevaan kivikkoon kun ote lipsahti, löi pahasti päänsä ja oli koomassa noin viikon ajan

No minä vedin minisuksilla puuta päin, hampaat huulesta läpi ja ranne murtui.

Naapurin poika taas koetti kiivetä omalta parvekkeeltaan kaverin parvekkeelle ja tippui, onneksi toinen kerros niin selvisi katkenneella jalalla ja komeilla mustelmilla.

Yksi poltti puolet metsää tulitikkuleikkien takia. Toinen tippui kerrostalon palotikkailta, kun sinne kiipeiltiin aina kun talonmiehen silmä vältti. Mentiin humalaisten taloon uteliaina katsomaan, mitä ne siellä puuhasi, eikä ne päästäneet sieltä pois. Karattiin ikkunasta. Onhan näitä vaikka kuin.

Vierailija kirjoitti:

No minä vedin minisuksilla puuta päin, hampaat huulesta läpi ja ranne murtui.

Naapurin poika taas koetti kiivetä omalta parvekkeeltaan kaverin parvekkeelle ja tippui, onneksi toinen kerros niin selvisi katkenneella jalalla ja komeilla mustelmilla.

Me harrastettiin kaverin kanssa parvekekiipeilyä, omalta parvekkeelta naapurin parvekkeelle. Oli kuudes kerros, onneksi kukaan ei koskaan pudonnut.

-

Niinpä.

Tosin ei voi täysin verrata nykypäivään, kun ennen aikuiset vahvivat kollektiivisemmin lapsia. Silloin aikuinen pystyi vielä puuttumaan myös vieraiden lasten tekemisiin esim. huutamalla ”pojat, pois sieltä katolta leikkimästä!”

Vierailija kirjoitti:

Kiipeiltiin 90-luvun puolvälissä kaverin kanssa tosi jyrkillä kalliolla kun leikittiin vuorikiipeilijöitä. Kerran kaveri sitten putosi alla olevaan kivikkoon kun ote lipsahti, löi pahasti päänsä ja oli koomassa noin viikon ajan

Eikä aivovammojen tutkimus ollut nykyisellä tasolla, tärähdystä ei osattu pitää vaarallisena.