Millaisia traagisia tapaturmia muistat omasta lapsuudestasi, kun lapset painelivat menemään keskenään ilman valvontaa?

Yksi jäi auton alle koulumatkallaan vaikka käveli tien viertä pitkin. Kuski kännissä rokulipäivää viettämässä. Jäi lauantaimakkaran haku kesken.

Yks 6. luokkalainen poika jäi auton alle ja kuoli. Oli luokkakaverin isoveli.

Kaverini putosi kiipeilytelineestä ja mursi kätensä.

Luokkakaveri jäi 2. luokalla mopon alle ja vammautui.

Kaverin pikkuveli veti hernepyssyllä herneen henkeen ja tukehtui kuoliaaksi.

Itse putosin mattotelineestä siinä kiipeiltyäni ja mursin nenäni.

Nämä nyt ainakin muistan. Kaikki semmosia tapahtumia, että lapset oli yksin tai keskenään ulkona ilman mitn aikuisen valvontaa mutta muut lapset kävivät sitten loukkaantuneen kotona ilmoittamassa tapaturmasta.

Sitten lisäksi on julkisuuttakin saaneet tapaukset; Jammun surmaamat pikkutytöt, Kannelmäen bunkkkerisurma ja koulupojan murha antikvariaatissa Turussa.

Kaikenlaista todella raakaa nujakointia ja katuväkivaltaa oli myös menneinä vuosikymmeninä lasten ja nuorten välillä tilastollisesti paaaaaljon enemmän, vaikka nykyään tällaset tapaukset saavat paljon lööppitilaa ja kuukausien jauhamista aiheesta ”mikä nykynuoria vaivaa…!”

Luokkakaveri tappeli pikkuveljensä kanssa ala-asteella niin, että pikkuveli sai syödä lounaansa pillillä seuraavat viikot.

Kaverin pikkusisko tappoi itsensä, kun olimme yläasteikäisiä.

Pikkuveli melkein hukkui ojaan taaperona, kun oltiin kahdestaan pihalla.

Serkku kaatui traktorilla ja katkaisi jalkansa. Hän taisi olla kyllä melkein kortillinenkin jo silloin.

Luokkakaverini sisko teki itsemurhan. Oli meitä neljä vuotta vanhempi ja tuolloin seiskalla. 

Kaveri kertoi vuosia myöhemmin, että siskonsa päätyi tekoonsa seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi. Oli kertonut vanhemmilleen asiasta, mutta eivät uskoneet. Oli kirjoittanut asiasta päiväkirjaan, jonka kaverini oli ottanut itselleen talteen muistoksi. Oli vasta aikuisena lukenut päiväkirjaa ja aika järkyttäviä asioita oli nuori ihminen joutunut yksin käymään läpi :(

Luokkakaverini jäi auton alle. Selvisi hengissä, mutta sai aivovamman.

Eräs lapsuudenystäväni oli aika helposti yllytettävissä ties mihin ja kerran "isot pojat" saivat hänet yllytettyä hyppäämään koulumme katolta alas.. Molemmat jalat murtuivat ja selkäkin sai vammoja. Opetteli uudestaan kävelemään tämän tempun jälkeen.

Kaveri hukkui kaivoon kannen pettäessä :( oltiin päiväkoti-ikäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Luokkakaverini sisko teki itsemurhan. Oli meitä neljä vuotta vanhempi ja tuolloin seiskalla. 

Kaveri kertoi vuosia myöhemmin, että siskonsa päätyi tekoonsa seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi. Oli kertonut vanhemmilleen asiasta, mutta eivät uskoneet. Oli kirjoittanut asiasta päiväkirjaan, jonka kaverini oli ottanut itselleen talteen muistoksi. Oli vasta aikuisena lukenut päiväkirjaa ja aika järkyttäviä asioita oli nuori ihminen joutunut yksin käymään läpi :(

Luokkakaverini jäi auton alle. Selvisi hengissä, mutta sai aivovamman.

Eräs lapsuudenystäväni oli aika helposti yllytettävissä ties mihin ja kerran "isot pojat" saivat hänet yllytettyä hyppäämään koulumme katolta alas.. Molemmat jalat murtuivat ja selkäkin sai vammoja. Opetteli uudestaan kävelemään tämän tempun jälkeen.

Hyi olkoon, mitkä vanhemmat. Voisin uskoa omasta äidistä samaa. Tuttavapiirissä oli hyväksikäyttötapaus, oli aika karmaiseva ja tuomiokin tuli, mutta mun äiti piti lasta syyllisenä. Ei siis julkisesti kehtaa sanoa, mutta perhepiirissä on maininnut.

Ei ainuttakaan vaikka kypäriä ei ollu kellään ja vesilläkin pelleiltiin ilman pelastusliivejä ja ratapihalla kiiteltiin tavaravaunuihin ja niiden yli. Yhdessä vaiheessa harrastin ratsastusta ja melkein asuttiin kavereiden kanssa paikallisella ratsutallilla. Siellä me vaan tavoiteltiin ja kuljetettiin pahatapaisia orihevosia jotka saattoi juosta m..uikku pitkällä toisten hevosten perässä mut ikinä ei mitään sattunu eikä tallinpitäjä ikinä mitään valvonu. Pahin taisi olla ihan aikuisten vaihtuessa kun mun ukki teki puujalat meille lapsille. Ukki ja äiti touhotti muka opettamassa miten niillä kävellään mut niin vaan kaatui mun veli ikkunan läpi meidän olohuoneen lattialle. Asuttiin silloin sellaisessa 1-kerroksisessa okt:ssa jossa oli matalalla valtavan isot olohuoneen ikkunat.

Kaverin pikkuveli veti astiankuivauskaapista kaiken päälleen, kun otti yhdestä hyllystä tukea tiskialtaan reunalle noustessaan. Kun lähti putoamaan, hätäpäissä tarttui niihin muihin hyllyihin ja veti tosiaan nekin päälleen. Lasinsiruja ja verta oli aivan järjettömästi ja sai se jonkun aivotärähdyksenkin. Oltiin keskenämme kaverilla koulun jälkeen, ehkä ekaluokkalaisia.

Meinasin hukkua, samoin meinasi yksi kaverikin pari kesää myöhemmin. Ilman valvontaa oltiin pienellä paikallisella uimarannalla. Ikää mulla kuusi vuotta ja kaverilla sittemmin seitsemän tai kahdeksan.

Puretin meidän perheen koiralla naapurintytön, joka tuli meille ekaa kertaa leikkimään. En hallinnut isoa koiraa, joka kävi sen päälle. Ketään aikuista ei ollut kotona, oltiin ehkä kolmasluokkalaisia.

Serkkuni oli jäädä auton alle, kun oli noin neljä ja minä kuusivuotiaana vahdin sitä. Karkasi multa ja juoksi tielle. Juoksin perään, sain sen napattua pois tieltä mutta liukastuin ja mursin ranteeni. Onneksi siihen pysähtyi auto auttamaan.

Toisella kertaa mursin molemmat ranteeni, kun kaveri kyysäsi pyörällä ja kaaduttiin. Sain sillä kertaa tosiaan molemmin puolin lastat. Olin kymmenvuotias.

Näitä sattui ja tapahtui, kun oltiin paljon keskenämme lapsina. En kyllä itse uskaltaisi jättää.

Eräs poika ampui pienoiskiväärin kanssa kämmenestä läpi kun nojaili piippuun, jotain 90-luvun alkua. Eräs pikkupoika tulitikku leikeissä sytytti maastopalon.

Ala asteella poika astui laudassa sojottavaan naulaan. Ylä asteella teinipojan sormet jäi oven väliin ja ne jotenkin halkesi kuin nakit.

Itse Muistan kaatuneeni fillarin kanssa ja polvet Monesti ruvella.

Täällä puhutaan koirien puremista. Tulipa mieleeni, että vanhempani joskus puhuivat sellaisista koira rakki laumoista jotka kiertelivät kylällä. Aikaa ennen eläin lakeja ym käsittääkseni jotain 60luvulla ja aikaisemmin ei ollut niin väliä koirien kiinnipito ja ne rakit kulki laumoissa. Pitääpä ottaa selvää mitä pahaa ne rakkilaumat tekivät. Tulen sitten kertomaan tänne

Eipä niitä juurikaan sattunut. Aika kiltisti oltiin.

60-luvulla laskettiin uimalla koskea ja roikuttiin junasillan kaiteen ulkopuolella, kosken yläpuolella, kun juna meni siinä radalla.

Hypittiin veteen mistä vaan ja pyöräiltiin parin kymmenen kilometrin päähän retkelle vanhalle hautausmaalle yms.

Ihme kyllä, kenellekään ei sattunut mitään ampparin pistoja kummempaa.

Omat lapseni 80-luvulla pidin kurissa ja nuhteessa.😆

No eipä niitä traagisia ole ollut. Ihan tavallisia pieniä haavoja tai luunmurtumia sellaisista haavereista mitä nyt lapsille sattuu ja tapahtuu. Asvaltti-ihottuumaa polvissa joskus. Pieniä palovammoja joita ei edes lääkärissä käyty näyttämässä. 1980-luvulla ei taidettu edes uutisoida lasten jäämisestä autojen alle koulujen alettua, tai en ainakaan koskaan kuullutkaan sellaisesta.

Serkkupoika kaatui traktorin kanssa jokeen, koulumatkoilla juostiin kauhusta jäykkänä itsensä paljastelijoita karkuun.

Koskaan ei viety lääkäriin, vaikka naula meni kantapäästä läpi, isäni tartutti minuun sukupuolitaudin (olin 7v) ja kärsin siitä vuosikaudet ymmärtämättä mikä oli vikana, häpesin vain.

Joka sukupolvella taitaa olla omat uhkansa.

Omassa lapsuudessani kaaduin pyörällä monta kertaa, välillä oli polvista iho auki ja välillä naamasta. Kaverin kanssa kaaduttiin potkukelkalla penkkaan ja kelkkaa ylös nostettaessa sain jalaksen suoraan silmään, ja menetin osittain näköni kolmeksi päiväksi. Veljeni laski katolta mahalleen lumipenkkaan ja oli tukehtua kun lumi olikin kivikovaa ja lyttäsi keuhkot. Toinen kaverini sai 9 ampparinpistoa korvaansa kun me oltiin tutkimassa yhtä autiotaloa, jonka räystään alla oli ampiaispesä. Siskoani seurasi pitkään pedo punaisessa autossa, ja omalle kohdalleni sattui itsensäpaljastaja.

Mutta kun tuota ajattelee niin oman lapseni lapsuus tuntuu paljon vaarallisemmalta. Tyttäreni ei saa kulkea yksin 400 metrin matkaa kouluun, ihan lain mukaan (asutaan Briteissä), ja vanhemman täytyy saattaa luokan ovelle asti. Joka paikassa on huumediilereitä ja tietyissä leikkipuistoissa ei voi käydä jengien takia. Ihana metsäkävely vaihtuu äkkiä kauhuksi maasta löytyneen käytetyn neulan takia. En ikimaailmassa antaisi lapseni mennä yksin yhtään mihinkään ennen teini-ikää, ja silloinkin kotona täytyy olla hyvissä ajoin ennen pimeän tuloa. Se perusturvallisuuden tunne puuttuu; peloton ulkonaolo on yksi asia jota tyttäreni ei tule koskaan kokemaan - Suomen matkoja lukuunottamatta.