Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi urheilija itkee
06.08.2021 |
Voisiko joku kertoa? Minusta moinen on tosi typerää. Pysyisi kotona, jos itkettää.
Kommentit (19)
Miksei saisi näyttää tunteitaan? Pettymyksestä tai ilostakin voi itkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki varmaan tietää millaisen tunnemyrskyn esim, raskaus aiheuttaa. Hormoonit saa jo siinä mielen järkkymään. Päästäkseen huipulle urheilija joutuu vetämään ties mitä aineita. Että ei ihme kun märisevät ja osa saa kilareita kun ei onnistu. Oikeastaan mä vähän säälin noita urheilijoita. Tuollainen touhu ei ole enää millään tavalla tervettä.
Mä urheilin vaan sm tasolla mutta kyllä silloinkin on niin kova halu onnistua että pettymys purkautui herkästi itkulla. Voin kuvitella miten olympialaisissa olusin vollottanut epäonnistumista.
Vierailija kirjoitti:
Mä urheilin vaan sm tasolla mutta kyllä silloinkin on niin kova halu onnistua että pettymys purkautui herkästi itkulla. Voin kuvitella miten olympialaisissa olusin vollottanut epäonnistumista.
Niin ja vuosikaudet kun treenaa monta kertaa päivässä ja antaa itsestään kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se vielä mitään jos itkee, mutta kuka työntää ne kaikki itkukuvat lehtien kanteen. Pitäisikö muidenkin itkeä sitten sitä, että se urheilija on hävinnyt vai mikä sen tarkoitus on.
Jatkuvastihan naiset itkee milloin mistäkin syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Urheilusuoritus arvokisoissa on useimmille urheilijoille äärimmäinen ponnistus, johon on tähdätty neljä vuotta (nyt koronan takia viisi vuotta). Monelle on välissä tullut vakavia loukkaantumisia, toisille matka on ollut helpompi. Suorituksen loputtua lataus purkautuu monelle itkuna, mikä on aivan ymmärrettävää.
Myös valmentajat itkevät, kun pitkäaikaista valmistautumista edellyttävä tilanne purkautuu. Esim. Rauno Korpi itki vuonna 1986, kun Anders ”Masken” Carlsson teki kaksi maalia ja tärveli Suomen mitalihaaveet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, samasta syystä kun sinäkin. Mitä ällistät. 😵🤣
Vajavainen harjoittelu purkautuu itkuna. Kun on kaikkensa tehnyt ja kaikkensa antanut, on tulos silloin niin hyvä kuin se vaan voi olla, niin urheilija ei voi olla tällöin pettynyt. Itku kertoo että suoritukseen on lähdetty pilvilinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vajavainen harjoittelu purkautuu itkuna. Kun on kaikkensa tehnyt ja kaikkensa antanut, on tulos silloin niin hyvä kuin se vaan voi olla, niin urheilija ei voi olla tällöin pettynyt. Itku kertoo että suoritukseen on lähdetty pilvilinnoissa.
Juuri tuo tuntuu olevan suomalaisten ongelma. Kuvitellaan että menestys kotimaisissa kisoissa on sama kuin kansainvälisissä arvokisoissa. Ollaan ns. Suuria tähtiä. Sitten kun totuus iskee arvokisoissa päin kasvoja, ruvetaan itkemään.
Ei se menestys Suomessa tarkoita menestymistä kansainvälisesti. Rima pitää olla korkeammalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vajavainen harjoittelu purkautuu itkuna. Kun on kaikkensa tehnyt ja kaikkensa antanut, on tulos silloin niin hyvä kuin se vaan voi olla, niin urheilija ei voi olla tällöin pettynyt. Itku kertoo että suoritukseen on lähdetty pilvilinnoissa.
Juuri tuo tuntuu olevan suomalaisten ongelma. Kuvitellaan että menestys kotimaisissa kisoissa on sama kuin kansainvälisissä arvokisoissa. Ollaan ns. Suuria tähtiä. Sitten kun totuus iskee arvokisoissa päin kasvoja, ruvetaan itkemään.
Ei se menestys Suomessa tarkoita menestymistä kansainvälisesti. Rima pitää olla korkeammalla!
Osaa ne muutkin kuin suomalaiset itkeä. Esim. Puolan lentisjoukkueen (miesten joukkue) pelaajat itkivät pudottuaan puolivälierissä jatkosta.
Nykyajan kotkotuksia. Ei ennen itketty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vajavainen harjoittelu purkautuu itkuna. Kun on kaikkensa tehnyt ja kaikkensa antanut, on tulos silloin niin hyvä kuin se vaan voi olla, niin urheilija ei voi olla tällöin pettynyt. Itku kertoo että suoritukseen on lähdetty pilvilinnoissa.
Juuri tuo tuntuu olevan suomalaisten ongelma. Kuvitellaan että menestys kotimaisissa kisoissa on sama kuin kansainvälisissä arvokisoissa. Ollaan ns. Suuria tähtiä. Sitten kun totuus iskee arvokisoissa päin kasvoja, ruvetaan itkemään.
Ei se menestys Suomessa tarkoita menestymistä kansainvälisesti. Rima pitää olla korkeammalla!
Öh meepä seuraamaan ihan mitä vaan urheilukisoja niin huomaat että siellä itketään. Sinä tässä vieraantunut olet koko urheilumaailmasta. Ihan sama onko fudiksen hesa cup vai triathlonia vai yleisurheilua, aina löytyy niitä jotka itkee pettymystään tai iloaan tai vaan sitä että on niin hemmetin rankkaa mutta samalla hienoa kun pääsi maaliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vajavainen harjoittelu purkautuu itkuna. Kun on kaikkensa tehnyt ja kaikkensa antanut, on tulos silloin niin hyvä kuin se vaan voi olla, niin urheilija ei voi olla tällöin pettynyt. Itku kertoo että suoritukseen on lähdetty pilvilinnoissa.
Juuri tuo tuntuu olevan suomalaisten ongelma. Kuvitellaan että menestys kotimaisissa kisoissa on sama kuin kansainvälisissä arvokisoissa. Ollaan ns. Suuria tähtiä. Sitten kun totuus iskee arvokisoissa päin kasvoja, ruvetaan itkemään.
Ei se menestys Suomessa tarkoita menestymistä kansainvälisesti. Rima pitää olla korkeammalla!
Osaa ne muutkin kuin suomalaiset itkeä. Esim. Puolan lentisjoukkueen (miesten joukkue) pelaajat itkivät pudottuaan puolivälierissä jatkosta.
Niinhän ne muutkin itkevät mutta jollain mammalla on nyt patoutuma suomalaisia urheilijoita kohtaan kun pitää vaan dissata.
Vähemmän itkua, enemmän treeniä. Itkemällä ei voiteta.
Alue: Aihe vapaa
Montako kertaa meinaat saman aloituksen tehdä?