Pidätkö yhteyttä joka päivä vanhempiisi? Onko teillä hyvät välit?
Pidätkö yhteyttä joka päivä tai lähes päivittäin, ikäsi ja miksi pidät? Onko hyvät välit ja onko aina ollut niin?
Itse pidän, koska on vähän vanhmepia vanhempani ja asun kauempana, niin haluan tietää onko kaikki kunnossa. Välit ovat aina olleet hyvät ja aina on keskusteltu asioista.
Kommentit (35)
Viikoittain soitellaan. Olen nelikymppinen.
Ei ole mitään tarvetta joka päivä pitää. 1-2 kertaa viikkoon riittää.
Noin kerran viikossa soitellaan. He soittaa tai minä soitan.
Olen 50 v ja kysyn joka päivä vanhoilta vanhemmiltani, onko kaikki kunnossa.
Ihan hyvät välit on äitiin. Yhteyttä pidetään kun on asiaa, ehkä kerran kuussa. Ei olla kumpikaan sellaisia että soiteltaisiin kellekään muuten vaan, vaihdetaan kuulumiset sitten kun muutenkin on jotain syytä ottaa yhteyttä.
Ehkä kerran kuussa jos silloinkaan. En ollut heille kiinnostava lapsena (sisarukset meni edelle), joten miksi olisin nyt vanhempana kiinnostunut heistä? Kysellään kuulumiset ja siinä se.
Päivittäin. Yksinäisyys on hänelle rankkaa pandemiassa. Parempaa vanhempaa ei olisi voinut toivoa. Olen 50 vuotta.
Isä pitää yhteyttä vain jos on asiaa ja harvoin on, kerran tai pari vuodessa. Asuu kaukana. Välit on hyvät.
Äiti haukkuu, mitätöi, huomauttelee. Pidän yhteyttä sen takia vain viesteillä.
Olen ajatellut jopa etsiä "vara-mummolaa". Ehkä joku haluaisi tutustua ja toimia vara-mummolana.
Päivittäin lähes pidän yhteyttä. Olen 30. On tosi hyvät välit.
Oon 30v, vaihdan vanhempien kanssa pari tekstiviestiä kuukauden - kahden välein. Aiemmin en pitänyt äidin kanssa yhteyttä puhelimitse ollenkaan, kävin vain kerran pari vuodessa kylässä. Tämä on suunnilleen sama kiinnostuksen taso heillä kuin silloin kun olin lapsi ja asuin heidän luonaan.
En pidä. Häirikkömummeli saisi jo kuolla. Viimein.
Mitä asiaa teillä on päivittäin vanhemmillenne? En pysty ymmärtämään. Pidän yhteyttä jos on asiaa, eli harvoin.
Vain toinen vanhempani on elossa, välit ovat nykyään ok, mutta eivät läheiset. Soittelemme ehkä kerran kuussa... Ikää minulla 45. Aikaa ei ole enää paljon mutta vaikea sitä on väkisin muuttaa läheiseksi ihminen, joka on joskus minut suorastaan hylännyt. Toivottavasti en koe pahoja syyllisyydentuskia kun hänestä aika jättää, mutta en vaan pysty parempaan. Eikä näemmä hänkään.
Hyvät välit on äitiini (isä kuollut), mutta emme ole yhteyksissä päivittäin.
Pidän yhteyttä. Vanhempani ovat jo yli 90-vuotiaita. On aina ollut oikein hyvät välit. Käyn pari kertaa viikossa kahvilla heidän luonaan. Ja tarvittaessa useamminkin, jos tarvitsevat jotain apua. Asuvat kävelymatkan päässä.
Isä kuollut, äidin kanssa yhteydessä 2-3 krt viikossa. Äiti 85 v, minä 55v. Meitä on kolme lasta, joten huolehtijoita piisaa
Ihan ok välit, soitetaan tai viestitellään kun on asiaa.
Muutin 19-vuotiaana ulkomaille opiskelemaan ja siitä lähtien ollaan oltu yhteydessä kerran viikossa:)
N30
Vierailija kirjoitti:
Muutin 19-vuotiaana ulkomaille opiskelemaan ja siitä lähtien ollaan oltu yhteydessä kerran viikossa:)
N30
Olitteko yhteydessä vain kerran viikossa myös silloin alussa kun muutit?:o Kuulostaisi jotenkin hurjalta. Mä lähdin 24v tyttönä vaihtoon puoleksi vuodeksi ja olin sen ajan yhteydessä vanhempiin joka päivä
Hyvät välit on ja joka toinen viikko ollaan yhteyksissä.