Olen niin yksinäinen etten enää kestä :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko kertoa ap millä tavalla olet erilainen? Onko se pukeutuminen, miten keskustelet, onko sinussa jotain poikkeavaa vai mitkä on ne seikat mielestäsi miksi muut sinua karttaa. Joskus voi olla myös niin ,että on vain ajatus ,ettei riitä ja siksi itsekin eristäytyy. Minulla on tuttava nuori, joka on tavallisen kaunis ja erittäin ystävällinen , mutta hänellä on jatkuvasti tunne ,ettei riitä sellaisenaan.

Voithan koulussa katsella esim välkällä ympärillesi, havaitsetko jonkun muun , joka jää aina yksin. Mene juttelemaan jonkun samanlaisen kanssa ja kerro miksi ja miltä sinusta tuntuu.

 

Ennen se oli pukeutuminen ja kampaukset, joiden takia mua haukuttiin, ja sen lisäksi oudot jutut. Nykyään olen yrittänyt pukeutua enemmän kuin muut, eli lähinnä ongelmana on enää mun luonne. Ja sitten mun yks kasvonpiirre on todella ruma, ja siitäkin mua on haukuttu. Ap

Vaikkei se paljoa lohduta,kuka siellä koulussa olisi joku adonis tai missi,ei kukaan .Varmasti kaikkien ulkonäöstä löytyisi joku vähemmän kaunis piirre jos aletaan etsimään,mutta vain ajattelemattomat ihmiset huomauttelevat ääneen näitä havaintojaan.Sen voi jotenkin ymmärtää,jos pienet lapset sanovat ääneen jotain ikävää toisen ulkonäöstä mutta jo kotona kannattaisi lapsille opettaa,että niin ei ole ystävällistä tehdä,koska se tuntuu toisesta pahalta.Se,että vähän vanhemmat huomauttelevat,on siis jo tyhmyyttä,koska tietävät,miltä se tuntuu.Kannattaa lohduttaa itseään sillä,että kaikille ei ole kauhalla annettu ja jättää asia omaan arvoonsa.Jokuhan tällaisen ihmisen elämässä on pahasti pielessä ,joka toista loukkaa tahallaan ,oikeastaan sääli tällaista tyyppiä.Sellaisia sanomisia ei kannata ottaa todesta.Enemmistö ihmisistä on kuitenkin tavallisia eivätkä hauku,onneksi.

Tässä ketjussa on nyt nuoria, herkkiä ja liian kilttejä ihmisiä. Pyritään olemaan muille ystävällisiä ja etsitään itsestä vikaa siihen, ettei vuorovaikutus toimi. Tuntumani sanoo, että vika ei ole teissä, eikä välttämättä muissakaan. Joskus voi olla kyse huonosta tuurista, varsinkin pienellä paikkakunnalla voi olla vaikea löytää sielunkumppaneita. AP:lle kävi ikävästi, että kaksi kaveria on etäännyttänyt itsensä, eikä AP osaa sanoa syytä.      Näin voi käydä elämän eri vaiheissa, vanhoja ystäviä voi hävitä ja uusia tulla tilalle. AP:n kohdalla ikävästi kaksi kaveria etääntyi samaan aikaan, eikä uusia ole tullut tilalle. AP myös pelkää, että kukaan ei halua olla hänen ystävänsä. Nuoruusiässä uusia ystäviä tulee usein juuri opiskeluiden aikana, harrastuksista, ja yhteisten kiinnostusten ääreltä,  nettiyhteisöistä ym. Mutta kuinka siis avautua uusille ihmisille ja mahdolliselle torjunnalle? Voisiko ajatella jotakin muuta pientä muutosta elämässä, löytyisikö vaikka jotakin pientä työtä kodin ulkopuolelta, tai jotakin tekemistä, mikä saa ajatukset muualle, jos eivät vanhemmat päästä esim. muualle lukioon? Ehkä voisi tosiaan alkaa tosiaan harrastaa jotain, ilman, että tavoite on suoraan uusien ystävien löytyminen, saisi totutella erilaisten ihmisten kanssa olemiseen ja sitä myötä ystävyyssuhteidenkin solmiminen ja ylläpitäminen voisi helpottua. Monesti nuori ihminen katselee itseään kriittisin silmin, silloin ajatuksen ja tekemisen kohdistaminen johonkin muuhun, voisi olla hyväksi ja samalla opetella lempeyttä myös itseä kohtaan. 

Toivon sinulle kaikkea hyvää tuleviin päiviisi. Pidä huolta itsestäsi. Kohtele itseäsi hyvin. Vanhemmat varmasti haluavat auttaa sinua, jos pyydät heiltäkin huomiota ja vaikka jotain mikä mikä saisi sinut iloiseksi esim. uusi takki tms.