Haluan takaisin 70-luvulle.

M kirjoitti:

Minun mielestä jostain 85-02 oli hyvää aikaa.

Mun mielestä menee koko ajan huonommaksi kun aikaa kuluu, omat lapsetkin elää niin erillaista elämää kuin itse lapsena.

Ai tykkäsit ensin rahaa palvovasta juppikulttuurista ja sitten oli vaihteeksi kiva kun iski lama, konkurssiaalto ja suurtyöttömyys?

Tekniikka oli alkeellisempaa, mutta eipä sitä vaadittukaan, ei mennyt rahaa. Kirjoitan, ja jos haluan jotain lähettää kustantamoon, se pitää kirjoittaa tietokoneella ja lähettää sähköpostitse. Ennen riitti, jos osasi takoa kirjoituskonetta. Joka ihmisellä ei tarvinnut olla omaa puhelinta, joka pitää lisäksi uusia vähän väliä. Pankissakin palveltiin, kun ei ollut verkkopankkia. Bussiaikataulun sai paperisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ei 70-luku harmaa ollut kyllä. Hyvin värikäs tähän aikaan verrattuna.

Musta ja valkoinen olivat väreinä täysin out silloin, mitä tahansa muuta. Asuntojen sisustuksessa ei ollut yhtään valkoista, ruskean eri sävyt olivat hyvin in. Sitä tyyliä kaipaan.

Ei ollut nopeuskameroita, ihmiset ajoivat vähän niin kuin siltä kun tuntuu-pohjalta. Sitä kaipaan.

Ei ollut kännyköitä. Ihmisen sai kiinni ainoastaan soittamall hänelle kotiin, ja usein hän ei ollut kotona. Ihmisen tavoittaminen vaati usein monta soittoa peräkkäisinä päivinä.

Se oli hyvin vasemmistolaista aikaa myös niiden Beawersien lisäksi.

Se vasemmistolaisuus olisi nykynuorelle villi kokemus, jos aikamatkustus onnistuisi. Siis se ilmapiiri jonka arvomaailma oli aivan toinen kuin nykyään. Itsensä esiintuomista katsottiin pahalla. Itseään kehuva oli täysi spede. Sellaiselle sanottiin että "ootsä joku erinomainen?", pilkallisesti. Koulussa sanottiin ettei hauku haava tee, jos joku kiusasi. Lyö takaisin äläkä inise. Olihan siinä hengesssä hyvätkin puolensa.

1970- ja 1980-luvulla ihmisen saattoi tavoittaa myös käymällä tämän luona eli soittamalla ovikelloa, jos häntä ei ollut tavoittanut lankapuhelimella. Etenkin lapsille ja nuorille oli luontevaa mennä suoraan käymään se naapurissa asuvan kaverin luona ja pyytää tätä ulos yhteisiin rientoihin. Jos soitti ovikelloa tai lankapuhelinta ei voinut olla aina varma kuka sieltä vastasi.

Omasta urheiluharrastamisesta muistan sen miten menimme kavereitten kanssa potkimaan palloa koulun lähellä olevalle hiekkakentälle, jossa oli jalkapallomaalit.  Jos haluttiin vähän paremmat pelit, niin kasasimme joukkueet muistakin paikalla olevista tyypeistä, ei vain tutuista kavereista. Ei siihen tarvittu mitään vanhempien autokyytejä ja virallisia urheiluseuroja. Se ei maksanut muuta kuin nappulakengät, nahkaisen jalkapallon ja jonkinlaisen vapaamuotoisen urheiluasun.

Minut lähetettiin aina kesäisin helsingistä mummolaan etelä-pohjanmaalle ja siitä jäänyt mieleen ja pidinkin tyylistä että oltiin avoimempia, pelattiin pesistä, käytiin uimassa porukalla mitkä mulle oli suurimmaksi osaksi vieraita, saatettiin illalla notkua grillillä jonkun tytön kanssa ym.

Ei ollut somea, kännyköitä, kaikkia paikkoja ei paskottu ja sotkettu.

Vierailija kirjoitti:

Niin ei 70-luku harmaa ollut kyllä. Hyvin värikäs tähän aikaan verrattuna.

Musta ja valkoinen olivat väreinä täysin out silloin, mitä tahansa muuta. Asuntojen sisustuksessa ei ollut yhtään valkoista, ruskean eri sävyt olivat hyvin in. Sitä tyyliä kaipaan.

Ei ollut nopeuskameroita, ihmiset ajoivat vähän niin kuin siltä kun tuntuu-pohjalta. Sitä kaipaan.

Ei ollut kännyköitä. Ihmisen sai kiinni ainoastaan soittamall hänelle kotiin, ja usein hän ei ollut kotona. Ihmisen tavoittaminen vaati usein monta soittoa peräkkäisinä päivinä.

Se oli hyvin vasemmistolaista aikaa myös niiden Beawersien lisäksi.

Se vasemmistolaisuus olisi nykynuorelle villi kokemus, jos aikamatkustus onnistuisi. Siis se ilmapiiri jonka arvomaailma oli aivan toinen kuin nykyään. Itsensä esiintuomista katsottiin pahalla. Itseään kehuva oli täysi spede. Sellaiselle sanottiin että "ootsä joku erinomainen?", pilkallisesti. Koulussa sanottiin ettei hauku haava tee, jos joku kiusasi. Lyö takaisin äläkä inise. Olihan siinä hengesssä hyvätkin puolensa.

Ei pidä paikkaansa mustan ja valkoisen osalta. Ne olivat muodikkaita kyllä myös, mutta ei niin kuin nyt, että kaikki on valkoista tai valkoharmaamustaa. Valkoista yhdistettiin vaikka kunnon vihreään, keltaiseen tai punaiseen ja oltiin hyvin trendikkäitä. Tai musta-valko-punainen tai musta-pinkki. Ihan esimerkkeinä.

Vierailija kirjoitti:

M kirjoitti:

Minun mielestä jostain 85-02 oli hyvää aikaa.

Mun mielestä menee koko ajan huonommaksi kun aikaa kuluu, omat lapsetkin elää niin erillaista elämää kuin itse lapsena.

Ai tykkäsit ensin rahaa palvovasta juppikulttuurista ja sitten oli vaihteeksi kiva kun iski lama, konkurssiaalto ja suurtyöttömyys?

Olin 10v - 85 ja ei minua koskettanut millään tavalla nuo asiat, isä ja äitipuoli olivat töissä molemmat, ok-taloon muutettiin - 90 kerrostalo kolmiosta joka oli omistusasunto.

M kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ei 70-luku harmaa ollut kyllä. Hyvin värikäs tähän aikaan verrattuna.

Musta ja valkoinen olivat väreinä täysin out silloin, mitä tahansa muuta. Asuntojen sisustuksessa ei ollut yhtään valkoista, ruskean eri sävyt olivat hyvin in. Sitä tyyliä kaipaan.

Ei ollut nopeuskameroita, ihmiset ajoivat vähän niin kuin siltä kun tuntuu-pohjalta. Sitä kaipaan.

Ei ollut kännyköitä. Ihmisen sai kiinni ainoastaan soittamall hänelle kotiin, ja usein hän ei ollut kotona. Ihmisen tavoittaminen vaati usein monta soittoa peräkkäisinä päivinä.

Se oli hyvin vasemmistolaista aikaa myös niiden Beawersien lisäksi.

Se vasemmistolaisuus olisi nykynuorelle villi kokemus, jos aikamatkustus onnistuisi. Siis se ilmapiiri jonka arvomaailma oli aivan toinen kuin nykyään. Itsensä esiintuomista katsottiin pahalla. Itseään kehuva oli täysi spede. Sellaiselle sanottiin että "ootsä joku erinomainen?", pilkallisesti. Koulussa sanottiin ettei hauku haava tee, jos joku kiusasi. Lyö takaisin äläkä inise. Olihan siinä hengesssä hyvätkin puolensa.

1970- ja 1980-luvulla ihmisen saattoi tavoittaa myös käymällä tämän luona eli soittamalla ovikelloa, jos häntä ei ollut tavoittanut lankapuhelimella. Etenkin lapsille ja nuorille oli luontevaa mennä suoraan käymään se naapurissa asuvan kaverin luona ja pyytää tätä ulos yhteisiin rientoihin. Jos soitti ovikelloa tai lankapuhelinta ei voinut olla aina varma kuka sieltä vastasi.

Omasta urheiluharrastamisesta muistan sen miten menimme kavereitten kanssa potkimaan palloa koulun lähellä olevalle hiekkakentälle, jossa oli jalkapallomaalit.  Jos haluttiin vähän paremmat pelit, niin kasasimme joukkueet muistakin paikalla olevista tyypeistä, ei vain tutuista kavereista. Ei siihen tarvittu mitään vanhempien autokyytejä ja virallisia urheiluseuroja. Se ei maksanut muuta kuin nappulakengät, nahkaisen jalkapallon ja jonkinlaisen vapaamuotoisen urheiluasun.

Minut lähetettiin aina kesäisin helsingistä mummolaan etelä-pohjanmaalle ja siitä jäänyt mieleen ja pidinkin tyylistä että oltiin avoimempia, pelattiin pesistä, käytiin uimassa porukalla mitkä mulle oli suurimmaksi osaksi vieraita, saatettiin illalla notkua grillillä jonkun tytön kanssa ym.

Ei ollut somea, kännyköitä, kaikkia paikkoja ei paskottu ja sotkettu.

Tienvarret olivat kyllä huomattavasti roskaisempia kuin nykyään, samoin vesistöt olivat likaisempia. Monessa asiassa on tullut onneksi parannusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M kirjoitti:

Minun mielestä jostain 85-02 oli hyvää aikaa.

Mun mielestä menee koko ajan huonommaksi kun aikaa kuluu, omat lapsetkin elää niin erillaista elämää kuin itse lapsena.

Ai tykkäsit ensin rahaa palvovasta juppikulttuurista ja sitten oli vaihteeksi kiva kun iski lama, konkurssiaalto ja suurtyöttömyys?

Olin 10v - 85 ja ei minua koskettanut millään tavalla nuo asiat, isä ja äitipuoli olivat töissä molemmat, ok-taloon muutettiin - 90 kerrostalo kolmiosta joka oli omistusasunto.

Niin eli tykkäsit lapsuudesta, se aikakausi mihin ajoittui, ei ole merkitsevä. Olisit tykännyt yhtä lailla myös 60-luvusta tai 2000-luvusta, jos olisit ollut silloin lapsi.

Nelospirtti

Kukonhiekka

Humina

Jämsän paviljonki

ym.

Ja myös Jyväskylän Raatikellari.

Vierailija kirjoitti:

Hurriganes oli kova juttu joskus 70-luvulla.

Olen lukenut kaikki Ganes-kirjat ja niitä on paljon.

1️⃣9️⃣7️⃣0️⃣

Olen kyllä syntynyt 70-luvulla, mutta ei kyllä tee mieli takaisin 70-luvulle...

https://i.ytimg.com/vi/yOU-saOqcQ8/maxresdefault.jpg

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kokea DISCON huuman! 🤩

There u go!

Vierailija kirjoitti:

70-luku. Kekkonen, idänkauppa, yya-sopimus, ankea tv-tarjonta, villahousupakko lastenelokuva. En kaipaa tuota.

Rockfestivaalit, Interrail, kasettimankat, omppuviini, yleinen vapautuminen. Mahtavaa.