Lue keskustelun säännöt.
Miksi otsonikadosta ei puhuta enää, niinkun siitä jauhettiin 20-30 vuotta sitten?
04.08.2021 |
Eikö ole enää mediaseksikäs nimi niinkun ilmastonmuutos?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Se on ohentuma otsonissa, ei aukko.
Se on luonnollinen ilmiö, yleensä napa-alueiden päällä, mutta se voi olla muuallakin. Se on riippuvainen auringon säteilytehosta ja siksi vaihtelee auringon syklien mukaan.
Tavoitteena silloin oli saada hyvä ja viaton ponnekaasu syylliseksi ja siinä onnistuttiin voimakkaan propagandan ansiosta. Selittämättä jäi kaikkein tärkein kysymys;
Asutus maapallolla keskittyy pohjoiselle pallonpuoliskolle ja otsoniohentuma oli etelänavan yllä. Miten tuo kaasumolekyyli osasi suunnistaa etelänavan yläpuolelle, kun suurin osa siitä käytettiin pohjoisessa?
Lääkkeet!
Ja vastauksena aloittajalle, siitä ei enää puhuta, koska ongelma on suurelta osin jo ratkennut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
CFC-yhdisteet kiellettiin ja otsonikato loppui hyvä Sherlock.
Entäs happosateet! Mihin on kadonnut huoli happosateista?!
Vierailija kirjoitti:
Entäs happosateet! Mihin on kadonnut huoli happosateista?!
Rikkidioksidia ei syydetä ilmakehään kuten ennen. Toimet ovat auttaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ohentuma otsonissa, ei aukko.
Se on luonnollinen ilmiö, yleensä napa-alueiden päällä, mutta se voi olla muuallakin. Se on riippuvainen auringon säteilytehosta ja siksi vaihtelee auringon syklien mukaan.
Tavoitteena silloin oli saada hyvä ja viaton ponnekaasu syylliseksi ja siinä onnistuttiin voimakkaan propagandan ansiosta. Selittämättä jäi kaikkein tärkein kysymys;
Asutus maapallolla keskittyy pohjoiselle pallonpuoliskolle ja otsoniohentuma oli etelänavan yllä. Miten tuo kaasumolekyyli osasi suunnistaa etelänavan yläpuolelle, kun suurin osa siitä käytettiin pohjoisessa?
Lääkkeet!
Ja vastauksena aloittajalle, siitä ei enää puhuta, koska ongelma on suurelta osin jo ratkennut.
Kerro lisää! Miten ratkennut? Tasoittuiko ja vahvistuiko se otsonikerros?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ohentuma otsonissa, ei aukko.
Se on luonnollinen ilmiö, yleensä napa-alueiden päällä, mutta se voi olla muuallakin. Se on riippuvainen auringon säteilytehosta ja siksi vaihtelee auringon syklien mukaan.
Tavoitteena silloin oli saada hyvä ja viaton ponnekaasu syylliseksi ja siinä onnistuttiin voimakkaan propagandan ansiosta. Selittämättä jäi kaikkein tärkein kysymys;
Asutus maapallolla keskittyy pohjoiselle pallonpuoliskolle ja otsoniohentuma oli etelänavan yllä. Miten tuo kaasumolekyyli osasi suunnistaa etelänavan yläpuolelle, kun suurin osa siitä käytettiin pohjoisessa?
Lääkkeet!
Ja vastauksena aloittajalle, siitä ei enää puhuta, koska ongelma on suurelta osin jo ratkennut.
Kerro lisää! Miten ratkennut? Tasoittuiko ja vahvistuiko se otsonikerros?
Kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikelle on aikansa. Buumit kestää yleensä sen 10-15 vuotta. Tällä hetkellä se on ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ohentuma otsonissa, ei aukko.
Se on luonnollinen ilmiö, yleensä napa-alueiden päällä, mutta se voi olla muuallakin. Se on riippuvainen auringon säteilytehosta ja siksi vaihtelee auringon syklien mukaan.
Tavoitteena silloin oli saada hyvä ja viaton ponnekaasu syylliseksi ja siinä onnistuttiin voimakkaan propagandan ansiosta. Selittämättä jäi kaikkein tärkein kysymys;
Asutus maapallolla keskittyy pohjoiselle pallonpuoliskolle ja otsoniohentuma oli etelänavan yllä. Miten tuo kaasumolekyyli osasi suunnistaa etelänavan yläpuolelle, kun suurin osa siitä käytettiin pohjoisessa?
Lääkkeet!
Ja vastauksena aloittajalle, siitä ei enää puhuta, koska ongelma on suurelta osin jo ratkennut.
Ja kukaan ei edelleenkään osaa vastata tuon kaasumolekyylin suunnistustaidosta yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs lyijytetraetyyli. Miksi sen vaaroista ei enää puhuta? Onko se yhtäkkiä vaaratonta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvun alussa happosateet olivat in, loppupuolella taas keksittiin otsonikatopaniikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ohentuma otsonissa, ei aukko.
Se on luonnollinen ilmiö, yleensä napa-alueiden päällä, mutta se voi olla muuallakin. Se on riippuvainen auringon säteilytehosta ja siksi vaihtelee auringon syklien mukaan.
Tavoitteena silloin oli saada hyvä ja viaton ponnekaasu syylliseksi ja siinä onnistuttiin voimakkaan propagandan ansiosta. Selittämättä jäi kaikkein tärkein kysymys;
Asutus maapallolla keskittyy pohjoiselle pallonpuoliskolle ja otsoniohentuma oli etelänavan yllä. Miten tuo kaasumolekyyli osasi suunnistaa etelänavan yläpuolelle, kun suurin osa siitä käytettiin pohjoisessa?
Lääkkeet!
Ja vastauksena aloittajalle, siitä ei enää puhuta, koska ongelma on suurelta osin jo ratkennut.
Wikipedia väittää freoneista: Se säilyy ilmakehässä hyvin pitkään, keskimäärin sata vuotta, tuhoten otsonia koko ajan.
Että en sanoisi ongelman olevan ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
The atmosphere’s layers include
the troposphere, the stratosphere, the mesosphere and the thermosphere. The
troposphere lies closest to Earth at zero to nine miles up, and the thermosphere
floats furthest away at about 60 miles up. Ozone is distributed over these
layers. About 90 percent lies within the stratosphere, and most of that
amount-over 80 percent of the total ozone-stays in the middle and lower
stratospheric regions. Around 9 percent can be found in the troposphere, and the
remaining one percent sits in the mesosphere.
By observing the Bastille Day
solar event, Jackman and his colleagues found that the short-term effects of
hydrogen oxides destroyed up to 70 percent of the ozone in the middle
mesosphere. “The mesosphere was really shaken,” Jackman says. At the same time,
ozone loss caused by longer-term nitrogen oxides cut out close to nine percent
of the ozone in the upper stratosphere. But, Jackman says, only a few percent of
total ozone resides in the mesosphere and upper stratosphere.
“If you look at the total
atmospheric column, from your head on up to the top of the atmosphere, this
solar proton event depleted less than one percent of the total ozone in the
Northern Hemisphere,”Jackman said. While that doesn’t sound like a lot,
scientifically speaking the numbers for the specific atmospheric regions are
quite significant.
“This is an instance where we
have a huge natural variance,” Jackman says. “The ultimate goal of a lot of our
work is to understand the human impacts on ozone. In order to do that, you have
to first be able to separate the natural effects on ozone.”
References:
Jackman, C. H.; McPeters, R. D.; Labow, G. J.; Fleming, E. L.; Praderas,
C. J.; Russell, J. M., Northern Hemisphere atmospheric effects due to the
July 2000 solar proton event,Geophysical Research Letters, August
1, 2001 (Vol. 28, No. 15, p. 2883)
Credit :NASA Earth Observatory
2018 vuoteen asti tilanne parani, sitten alkoi taas huonontumaan. Pitäisi siis alkaa taas puhumaan ja tekemään toimia.
Koska peli on menetetty jo ajat sitten.
Otsonikato on lähtenyt korjautumaan, ihmisen aktiivisen toiminnan vuoksi. Muistan itsekin, miten tämä aihe oli kovasti pinnalla ysärillä esim. kouluopetuksessa.
“A lot of impacts on
ozone, like those caused by humans, are very subtle and happen over long periods
of time,” says Jackman.“But when these solar proton events occur you can see
immediately a change in the atmosphere.”
“The free oxygen atom is so
reactive and there is so much O2 around, that out of 1001 times that
this reaction occurs, 1000 times it will reform,” Jackman says. As a result,
day-to-day break down of ozone by ultraviolet radiation doesn’t affect the
overall amount of it in the atmosphere.“The only way to destroy ozone is for
that free atom of oxygen to reform with something else,” Jackman says.
That’s where solar proton events
enter the picture. When protons from the sun hit the atmosphere they break apart
both water vapor and nitrogen gas, which accounts for 78 percent of our
atmosphere. The nitrogen gas molecules (N2) disconnect and leave two
free nitrogen atoms. Nitrogen atoms are highly reactive with O2,
creating oxides of nitrogen. Once formed, these molecules can last for weeks to
months depending on where they end up in the atmosphere before they get
destroyed. Protons also break up water vapor (H20) into a hydroxide
molecule (OH) and a free-floating single atom of hydrogen. Both of these
products also react easily with ozone and reduce its levels in the atmosphere.
Fortunately, oxides of hydrogen are short-lived and only stay together as long
as the rain of protons keeps coming.
Vierailija kirjoitti:
80-luvun alussa happosateet olivat in, loppupuolella taas keksittiin otsonikatopaniikki.
Ja ennen happosateita kauhisteltiin pian alkavaa jääkautta.
Se on ohentuma otsonissa, ei aukko.
Se on luonnollinen ilmiö, yleensä napa-alueiden päällä, mutta se voi olla muuallakin. Se on riippuvainen auringon säteilytehosta ja siksi vaihtelee auringon syklien mukaan.
Tavoitteena silloin oli saada hyvä ja viaton ponnekaasu syylliseksi ja siinä onnistuttiin voimakkaan propagandan ansiosta. Selittämättä jäi kaikkein tärkein kysymys;
Asutus maapallolla keskittyy pohjoiselle pallonpuoliskolle ja otsoniohentuma oli etelänavan yllä. Miten tuo kaasumolekyyli osasi suunnistaa etelänavan yläpuolelle, kun suurin osa siitä käytettiin pohjoisessa?