Oppimisvajeen paikkaus koronan takia
Iso osa opettajista arvioi oppilaillaan suuria määriä oppimisvajetta. Aiheesta on puhuttu nyt vuosi mutta mitään konkreettista ratkaisua tähän en ole löytänyt. Onko lapsenne/nuorenne saanut tukitoimia paikkaamaan oppimisvajetta? Omat lapseni eivät ole saaneet (en tosin huomannut toisella mitään oppimisvajetta ja toisella vasta nyt keväällä) enkä minä opettajana ole saanut minkäänlaisia ohjeita oppimisvajeen paikkaamiseen muuten kuin että asioita pitää kerrata. Tukiopetustunnit ovat meillä menneet "tärkeisiin oppiaineisiin" eli matematiikkaan ja kieliin, muut saavat pärjäillä miten ennenkin.
Onko siis kenelläkään tietoa, miten tätä oppimisvajetta on käytännössä paikattu kouluissa ja oppilaitoksissa? Olisin kuvitellut, että kunnat olisivat palkanneet lisää koulunkäynninohjaajia (jokaiseen luokkaan yksi, niin oikeasti saataisiin tehtyä konkreettisia toimiakin) tai lisää resurssiopettajia jokaiseen kouluun mutta näin ei ole käynyt omassa koulussani eikä lasteni kouluissa.
Kommentit (12)
Oppimisvajeeseen vai? Siis siihen, että oppilailta olisi jäänyt korona-ajan karanteeneissa ja etäopetuksessa jotain oppimatta? Aivan varmasti on jäänyt. Eri asia sitten on, kuinka kamalaa ja tuhoisaa se on. 80-luvulla oli opettajien lakko ja pääkaupunkiseutu oli 6 viikkoa lakossa eli oppilaat kotona. Ihan täyspäisiä kansalaisia meistä silti tuli.
Vierailija kirjoitti:
Oppimisvajeeseen vai? Siis siihen, että oppilailta olisi jäänyt korona-ajan karanteeneissa ja etäopetuksessa jotain oppimatta? Aivan varmasti on jäänyt. Eri asia sitten on, kuinka kamalaa ja tuhoisaa se on. 80-luvulla oli opettajien lakko ja pääkaupunkiseutu oli 6 viikkoa lakossa eli oppilaat kotona. Ihan täyspäisiä kansalaisia meistä silti tuli.
Järjetöntä paisuttelua.
Kouluun palkattiin resurssiopettajia, en tiedä monta ja mihin heitä käytetään. Oma opettaja piti tukiopetusta kolme kertaa viikossa kaikille halukkaille mutta pääsääntöisesti perui niistä 2/3.
Toisen opettajan pitämä tukiopetusta loppui kokonaan koronavuonna eli tukiopetuskertoja on vähemmän kuin ennen.
Eli jotain on ilmeisesti yritetty tehdä mutta meille vanhemmille se ei näy.
Vierailija kirjoitti:
Oppimisvajeeseen vai? Siis siihen, että oppilailta olisi jäänyt korona-ajan karanteeneissa ja etäopetuksessa jotain oppimatta? Aivan varmasti on jäänyt. Eri asia sitten on, kuinka kamalaa ja tuhoisaa se on. 80-luvulla oli opettajien lakko ja pääkaupunkiseutu oli 6 viikkoa lakossa eli oppilaat kotona. Ihan täyspäisiä kansalaisia meistä silti tuli.
Suomessa ei olla taidettua uskaltaa asias tutkia mutta USA:ssa osa lapsista on pian kokonaisen lukuvuoden jäljessä.
Onhan tässä ollut jo kaksi kesää jolloin paikata sitä vajetta, jos sellainen on.
Me ollaan kerrattu nyt mm koko peruskoulun matikka, äikkä, ruotsi ja enkku lukiota varten.
Etäkoulu on varmasti aiheuttanut oppimisvajetta, mutta vielä enemmän sitä ovat aiheuttaneet älypuhelimet, jotka vievät oppilaiden ajan, huomion, keskittymiskyvyn ja psyykkisen terveyden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimisvajeeseen vai? Siis siihen, että oppilailta olisi jäänyt korona-ajan karanteeneissa ja etäopetuksessa jotain oppimatta? Aivan varmasti on jäänyt. Eri asia sitten on, kuinka kamalaa ja tuhoisaa se on. 80-luvulla oli opettajien lakko ja pääkaupunkiseutu oli 6 viikkoa lakossa eli oppilaat kotona. Ihan täyspäisiä kansalaisia meistä silti tuli.
Suomessa ei olla taidettua uskaltaa asias tutkia mutta USA:ssa osa lapsista on pian kokonaisen lukuvuoden jäljessä.
Peruskoululaisilla on ollut kaikilla kevään 2020 aikana kuuden viikon etäopetusjakso sekä yläkoululaisilla kevään 2021 neljän viikon etäopetusjakso ja osalla hybridiopetusta päälle kuukauden (joka toinen viikko etänä, joka toinen viikko koulussa). Se on aika vähän verrattuna moniin muihin maihin. Tietysti toinen aste ja korkeakoulut ovat asia erikseen, nämä ovat etäilleet osa jopa koko vuoden. Ymmärtääkseni muissa maissa etäopetusta on ollut huomattavasti enemmän, jolloin tutkimusten tekokin on mielekkäämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimisvajeeseen vai? Siis siihen, että oppilailta olisi jäänyt korona-ajan karanteeneissa ja etäopetuksessa jotain oppimatta? Aivan varmasti on jäänyt. Eri asia sitten on, kuinka kamalaa ja tuhoisaa se on. 80-luvulla oli opettajien lakko ja pääkaupunkiseutu oli 6 viikkoa lakossa eli oppilaat kotona. Ihan täyspäisiä kansalaisia meistä silti tuli.
Suomessa ei olla taidettua uskaltaa asias tutkia mutta USA:ssa osa lapsista on pian kokonaisen lukuvuoden jäljessä.
Peruskoululaisilla on ollut kaikilla kevään 2020 aikana kuuden viikon etäopetusjakso sekä yläkoululaisilla kevään 2021 neljän viikon etäopetusjakso ja osalla hybridiopetusta päälle kuukauden (joka toinen viikko etänä, joka toinen viikko koulussa). Se on aika vähän verrattuna moniin muihin maihin. Tietysti toinen aste ja korkeakoulut ovat asia erikseen, nämä ovat etäilleet osa jopa koko vuoden. Ymmärtääkseni muissa maissa etäopetusta on ollut huomattavasti enemmän, jolloin tutkimusten tekokin on mielekkäämpää.
Suurin vaje onkin siltä lähiopetusajalta, joka oli ihan kaaosta.
Osa ei opi vaikka opetettaisiin 24/7. Se ei ole opettajien huonoutta eikä lasten. Älykkyys ja kyvykkyys ovat laskussa 1970-luvun jälkeen syntyneillä. Lukutaito on kohta pienen eliitin taito, kuten 1800-luvulla. Kännykkä korvaa oppikirjat ja videot open puheen. Elämme koulun ja koulutuksen arvostuksen murrosaikaa. Ei Lada ole sama kuin Mersu oppimisessa eikä kauhalla voi vaatia, jos pikkulusikkakin on liikaa. Tasoryhmät takaisin kouluhin. Politiikot ja virkamiehet ovat ulalla koulutuksen todellisudesta.
Ei niitä oikeasti ole tarkoituskaan paikata. Kuntien prioriteetissa koulut ovat peränpitäjiä. Lätkämatseissa kunnan päättäjiä näkee mutta ei koskaan kouluhin tutustumassa! Ilmeisesti koulusta jäänyt niin huonot muistot.
Asiasta vain puhutaan, konkreettisia toimia ei ole.