"Ystäväni" on sitä mieltä, että etäisät pääsevät Suomessa
liian helpolla. Hän on asunut ulkomailla vuosia ja muualla elatusaksut ovat selvästi korkeammat kuin täällä. Lisäksi hyvin moni mies lusmuilee maksuista kokonaan, esim. yrittäjille se on helppoa. Suomessa korostetaan aina miesten/isin oikeuksia, ei koskaan velvollisuuksia. Jos isä hylkää lapsensa, ei sitä Suomessa juurikaan paheksuta, kun useissa maissa mies leimattaisiin luuseriksi.
Kommentit (16)
vääntää. Ranskassa esimerkiksi omaisuutta ei ositeta avioerossa.
ja Ruotissa mm. yksinhuoltaja saa verovähnnyksen. Ja miten tuo omaisuuden jako liittyy yksinhuoltajuuteen? Omaisuushan jaetaan olipa lapsia tai ei. Kyllä on outoa naisvihamielliyyttä av:la! Ja tuo on ihan totta että elatusmaksut on muualla suurempia. Jo Ruotsissa on ihan eri meininki: elatusmaksuista ei esim vapauteta yhtä helposti kuin Suomessa.
palsta mitä on. Surkuhupaisaa kun kyse on vauva-palstasta. Nainen ON naiselle susi.
On niitä, jotka pakenee vastuuta ja vaan kylmästi jättävät tapaamiset ja elarit maksamatta.
Sitten on niitä, jotka ovat ihania isiä, jotka olisivat halunneet lapsilleen ehjän perheen tai ainakin olla lähivanhempina eron tullessa. Niitä, joilta itsekkäät lehmät joita lasten äideiksikin kutsutaan, ovat vieneet lapset vääryydellä (sossun tätit on NIIN helppo ylipuhua, kun naisesta on kyse) ja joiden ei soisi joutuvan maksamaan yhtään mitään.
pahekusnna. Harvaa asiaa paheksutaan yhtä paljon kuin lastensa hylännyt äitiä, kun isää ei pahksuta juuri lainkaa. Ystäväni ei esim viitsi töissä sanoa, että lapset asuvat isällään. Edellisessä työpaikassa oli ihmetelty/paheksuttu niin paljon ja pidetty huonona äitinä ja outona tyyppinä.
keksiä kaikkia mahdollisia syitä etäisän ja lapsen tapaamisiin? Näitä aloituksia on tälläkin palstalla viikoittain. Kuinkahan moni isä hylkää lapsensa juuri tämän takia? Katkerat eukot pelaavat peliänsä omien lastensa mielenterveydellä.
Jokainen elättäköön itsensä ja hankkikoon sellaisen elintason kuin haluaa.
Niin ja yrittäjille tuntuu kaikki olevan niin pirun helppoa! Moniko teistä arvostelijoista on yrittäjä? Ihan vain tiedoksi, että yrittäjät tekevät noin 25-30 % enemmän työtunteja viikossa kuin palkansaaja.
Äidin pitää olla melkoinen hirviö ennen kuin menettää lapsensa lasten isälle. Isä menettää lapsensa lähes aina!
joissa isää hylkää lapsensa todellakin omasta valinnastaan. Kumma kun kaikki pitää aina kääntää äidin viaksi, jopa isänkin teot on aina naisen syytä. Lisäki moni isä ei haluaisi olla lähivanhempi koska se on rankkaa ja uusi vaimokaan ei haluaisi... Toki molemmilla tulisi olla tasa-arvoiset mahdoliisuudet olla lähivanhempi, mutta tosiasia on että etä-äiti herättää hämmennystä/pahekusuntaa ja se kertoo yhteiskunnan arvoista.
keksiä kaikkia mahdollisia syitä etäisän ja lapsen tapaamisiin? Näitä aloituksia on tälläkin palstalla viikoittain. Kuinkahan moni isä hylkää lapsensa juuri tämän takia? Katkerat eukot pelaavat peliänsä omien lastensa mielenterveydellä.
Jokainen elättäköön itsensä ja hankkikoon sellaisen elintason kuin haluaa.
Niin ja yrittäjille tuntuu kaikki olevan niin pirun helppoa! Moniko teistä arvostelijoista on yrittäjä? Ihan vain tiedoksi, että yrittäjät tekevät noin 25-30 % enemmän työtunteja viikossa kuin palkansaaja.
Äidin pitää olla melkoinen hirviö ennen kuin menettää lapsensa lasten isälle. Isä menettää lapsensa lähes aina!
onkoäiti sinusta jotenkin ylivertainen lähivanhempi isään nähden? Äiti voi vaikka olla työssä, jossa joutuu matkustamaan jatkuvasti, tällöin lapsen on varmasti parempi olla isän kanssa viikot, vai mitä? Tämä on nyt vain yksi esimerkki
etä-äitejä puhumattakaan äideistä, jotka hylänneet lapssensa. Minusta isän hylkääminen on yhtä paha asia, mutta puhuinkin yhteiskunnan arvoista. Tuo arvo tarkoittaa käänteisesti sitä, että äitiä pidetään ensisijaisena huoltajan.Ts. äidillä on enemmän oikeuksia mutta myös velvollisuuksia kuin isällä, siis ainakin piiloarvojen tasolla.
lähipiiristään vain yhden ääripään tapauksia, eikä kykyne sitten lainkaan ajattelemaan sitä toista ääripäätä... Eli puhutaan unelmien etäisukeista, jotka haluavat eronkin jälkeen lapsilleen vain parasta, tai sitten niistä luusereista, jotka katoavat jälkiä jättämättä.
Omalle kohdalle on sattunut näitä kahdenlaisia tapauksia. Välimuotojakin jokunen, tietysti. Valitettavasti vaan omien lasteni isä edustaa tuota luuseriporukkaa, joka silmäänsä räpäyttämättä hylkää lapsensa, ja VIKA ON AINA MUISSA - ei siis koskaan miehessä itsessään. myös se lienee muiden vika, että miehen oli pakko kadottaa varansa ettei elareita voi itse maksaa...
Olen tuhannesti toivonut, että lapsiensa tietoisesta ja kokonaisvaltaisesta (ts. ettei edes soittele) hylkäämisestä saisi jonkinlaisen julkisen leiman otsaansa. Tai vähintäänkin sellaisen maineen, ettei kukaan haluaisi olla kyseisen ihmisen kanssa tekemisissä.
Tekee jokseenkin pahaa seurata vierestä pienten ihmisten ihmetystä siitä, miksi isä hylkää. Miksi isä rakastaa vain sisarpuolia, miksi ei minua. Miksi isä ei halua edes osallistua elämiseni kuluihin, vaikka sisarpuolilleni maksaa elatuksesta edes jollakin tavalla.
Ja aivan totta; samalla tavoin pitäisi suhtautua tietysti lapsensa hylkäävään äitiinkin. Valitettavasti useimmissa tapauksissa hylkääjänä taitaa kuitenkin olla mies, joten ei ole aivan perusteetonta puhua yleisesti "lapsensa hylkäävistä miehistä" kuin "lapsensa hylkäävistä vanhemmista".
isää lähiräkälästä. Koulutetussa lähipiirissäni kaikissa erotapauksissa käytössä on vuoroviikkoasuminen - ja useassa tapauksessa isät ovat joutuneet hakemaan ne oikeutensa oikeusteitse.
isä ei useinkaan hylkää niitä lapsiaan, vaan nujertuu viranomaisten ja ex-puolison kyykytyksen edessä. Siksihän se ero usein tuleekin.
isä hylkää lapsensa uuden vaimon vaatimuksesta.
isä ei useinkaan hylkää niitä lapsiaan, vaan nujertuu viranomaisten ja ex-puolison kyykytyksen edessä. Siksihän se ero usein tuleekin.
Kun lapset asuivat luonani, ei kukaan paheksunut heidän isäänsä siitä että oli etäisä, mutta heti kun muuttivat isälleen leimattiin minut maailman surkeimmaksi äidiksi, eikä voitu käsittää miten voin hylätä lapseni. No, enhän minä hylännytkään, tapaan heitä usein ja säännöllisesti, mutta näin ihmiset asian käsittävät. Ja isälleen muuttivat minun pitkien sairaalahoitojaksojen (vakavan sairauden) takia.
Kyllä, olen aina elättänyt itseni, mutta eikö isän kuulu osallistua siittämänsä lapsen elatukseen?
Elatusapu on lapsen elätykseen, ei vanhemman.
ja kyllä etäisä on hoitanut osansa mallikkaasti, mutta kaikki eivät hoida.
kun yksinhuoltajien mollaamisesta on ketju, johan löytyy haukkujia. Mutta ketäänpä ei kiinnosta etäisien arvostelu, vaikka varmasti kritisoitavaa kyllä löytyisi siinä missä yksinhuoltajista. Surkuhupaisaa!