Välien katkaisu vanhempaan, kokemuksia, neuvoja tai vertaistukea?
Jatkuvaa puuttumista ja päsmäröintiä. Loputtomia syytöksiä, joista osa jopa täysin järjettömiä. Kaikki pitäisi tehdä just niin kuin vanhempani haluaa. Jos en suostu, siitä seuraa huutamista, solvauksia ja nimittelyä. Jaksaa kuukausitolkulla yrittää painostaa minua tekemään niin kuin hän haluaisi.
Ongelma on jatkunut vuosia. Puheeksi on otettu ja monta kertaa, mutta mitään pysyviä tuloksia ei ole saavutettu. Silloin tällöin selkeästi koittaa tsempata, mutta tilanne leviää käsiin heti, kun tulee jokin uusi asia, joka ei mene niin kuin hän haluaisi sen menevän. Viimeisenä niittinä on alkanut soittelemaan eksälleni (lapsen isä). On jäänyt kiinni valehtelustakin.
Milloin liika on liikaa?
Kommentit (8)
Kokemusta on. Kun välit sai poikki tuli valtava helpotus , näin helppoa ja rauhallistako elämä voi olla. Suosittelen.
Yli kymmenen vuotta sitten laitoin välit lopullisesti poikki. Taustalla siis isän harjoittama seksuaalinen hyväksikäyttö josta äiti oli tietoinen muttei tehnyt mitään. Kummankin vanhemman harjoittama fyysinen ja henkinen väkivalta. Äiti on lisäksi puhdas narsisti, minkä opin tämän matkan varrella.
Kun sain lapsen, katkaisin välit vanhempiini. Tästä alkoi vuosien myllytys: äiti tunki ovellemme, yritti tunkea väkipakolla sisään, lähetti haukkumakirjeitä sekä soitteli jos numeron sai. Vaihdoimme miehen kanssa numerot useaan kertaan. Lopulta teko viimeisen virheen: teki lapsestamme kaksi tekaistua lasua, vaikkei ollut nähnyt lasta koskaan. ”Vanhemmilla alkoholiongelmaa ja mt-ongelmaa, isä on lisäksi narsisti, eikä anna lapsen tavata isovanhempiaan.” Omalla nimellään teki. No veimme lastensuojeluun kaikki haukkumakirjeet vuosien varrelta ja virkailijat käski hakemaan lähestymiskiellon. Haettiin ja saatiin.
Siihen loppui kiusanteko. Tästä on jo monta vuotta aikaa.
Äsken yritti taas pitkästä aikaa lähestyä mutta laitoin tutun lakimiehen lähettämään kirjeen että jos tulee yksikin kirje ja kortti, niin haetaan uusi lähestymiskielto.
Jos laitat välit poikki, on tärkeää olla johdonmukainen. Älä vastas yhteenkään kirjeeseen, soittoon, viestiin, korttiin. Talleta ne kaikki. Älä itse lähetä koskaan edes joulukorttia. Älä suostu kuuntelemaan sukulaisten toimittamia ”viestejä”. Laita kaikki salaiseksi minkä vaan saat: numero, osoite jos muutatte, sometilit. Sama kaikkien perheenjäsenten kohdalla.
Tee kirjallisesti selväksi, ettet halua yhteydenottoja missään muodossa. Ota tästä kirjeestä valokuva ja postita se kirjattuna tai pakettina, jotta tulee kuittaus, että ovat sen saaneet.
Älä ole hellämielinen. Älä syyllisty. Älä usko heidän valheisiinsa. Ole johdonmukainen ja päättäväinen.
Tulet jossain kohtaa kaipaamaan vanhempiasi ja kokemaan ikävää. Jokaisessa vanhemmassa on kumminkin hyviäkin puolia. Hyväksy tämä mutta älä muuta toimintatapaasi. Ikävän tunteet haalistuvat ajan myötä.
Kun kysyt itseltäsi, oletko varmasti tehnyt oikein, vastaus on: kyllä olet. Kannusta itseäsi olemaan rohkea ja seisomaan suorana.
Laki on turvanasi. Uhkauskirje on laiton uhkaus, jatkuva soittelu kotirauhan rikkomista kuten myös kotiovelel tuleminen. Haukkuminen selän takana on kunnianloukkaus.
Tee kaikesta aina rikosilmoitus, vaikkei se aina johtaisi edes tutkintaan.
Hae lähestymiskieltoa, jos eivät muuten usko. Kerää sitä varten todistusaineistoa ja hae psykologilta lausunto, että kärsit heidän toimintatavoiltaan.
Ja vielä kerran: pysy lujana. Sinä pystyt siihen. Olet vahva. Ole johdonmukainen.
Lopuksi voisin sanoa, että oma päätökseni pelasti elämäni. Olisin varmaan tappanut itseni ilman tekemääni ratkaisua. Vaikka sinulla ei ole samanlaista taustaa niin painavat syyt, ja olet asiaa pitkään pohtinut.
Äitini vihoviimeisin lähestymisyritys oli siirtää isohko summa lapsen tilille, jonka numeron hän oli saanut aika päiviä sitten lapsen kummilta. Pidimme rahan (selvitimme tätä: on vaikea päättää uskottavasti lapsen puolesta että kieltäytyy lahjasta, se voi tarjota lahjan tarjoajalle ties minkä väylän kyseenalaistaa vanhempien toimet) mutta lakkautimme tilin, jotta uusia lahjoituksia ei tule. Emme kaipaa yhteydenottoja edes rahallisessa muodossa. Toisin sanoen: varaudu myös tähän, että he yrittävät lahjoa sinut takaisin. Pysy silloinkin lujana.
Lähestymiskielto kuulostaa aika radikaalilta vaihtoehdolta. Haluaisin ainakin uskoa, että ei yritä mitenkään väkisin ottaa kontaktia, jos en halua olla hänen kanssaan enää tekemisissä.
Tosin siinä kohtaa en tiedä yhtään miten reagoi, jos ei saa enää tavata lapsenlastaan. Se olisi oikeastaan koko välien katkaisemisen olennaisin osa, koska juuri lapsen hän kokee ilmeisesti oikeutukseksi puuttua elämääni ja määräillä. Luottamuskin on aika vähissä valehtelujen jälkeen, on esim. tahallaan syöttänyt lapselle sopimattomia ruokia, vaikka olen erikseen kieltänyt. Mielestäni ei ole toimivaa antaa lapsen viettää kahdenkeskistä aikaa sellaisen ihmisen kanssa, kenen kanssa ei ole keskusteluyhteyttä tai luottamusta.
Minä vaan laitoin estot ja vaihdoin puhelinnumeroa, en ole 5 kuukauteen ollut tekemisissä ja nyt helpompi ja vapaampi olla!
Kenenkään ei tarvitse sietää jatkuvaa huonoa käytöstä, alistamista,sekopäistä käytöstä! 30 vuotta siedin jatkuvaa huutoa, alistamista,huonoa käytöstä ja karjumista kun mitään ei osata,eikä tehdä!
Meillä myös tilanne riistäytyi käsistä lasten takia. Ja tosiaan, meilläkin mukaan sotkettiin lastensuojelu.
t. se toinen lähestymiskieltoa hakenut
Vierailija kirjoitti:
Yli kymmenen vuotta sitten laitoin välit lopullisesti poikki. Taustalla siis isän harjoittama seksuaalinen hyväksikäyttö josta äiti oli tietoinen muttei tehnyt mitään. Kummankin vanhemman harjoittama fyysinen ja henkinen väkivalta. Äiti on lisäksi puhdas narsisti, minkä opin tämän matkan varrella.
Kun sain lapsen, katkaisin välit vanhempiini. Tästä alkoi vuosien myllytys: äiti tunki ovellemme, yritti tunkea väkipakolla sisään, lähetti haukkumakirjeitä sekä soitteli jos numeron sai. Vaihdoimme miehen kanssa numerot useaan kertaan. Lopulta teko viimeisen virheen: teki lapsestamme kaksi tekaistua lasua, vaikkei ollut nähnyt lasta koskaan. ”Vanhemmilla alkoholiongelmaa ja mt-ongelmaa, isä on lisäksi narsisti, eikä anna lapsen tavata isovanhempiaan.” Omalla nimellään teki. No veimme lastensuojeluun kaikki haukkumakirjeet vuosien varrelta ja virkailijat käski hakemaan lähestymiskiellon. Haettiin ja saatiin.
Siihen loppui kiusanteko. Tästä on jo monta vuotta aikaa.
Äsken yritti taas pitkästä aikaa lähestyä mutta laitoin tutun lakimiehen lähettämään kirjeen että jos tulee yksikin kirje ja kortti, niin haetaan uusi lähestymiskielto.Jos laitat välit poikki, on tärkeää olla johdonmukainen. Älä vastas yhteenkään kirjeeseen, soittoon, viestiin, korttiin. Talleta ne kaikki. Älä itse lähetä koskaan edes joulukorttia. Älä suostu kuuntelemaan sukulaisten toimittamia ”viestejä”. Laita kaikki salaiseksi minkä vaan saat: numero, osoite jos muutatte, sometilit. Sama kaikkien perheenjäsenten kohdalla.
Tee kirjallisesti selväksi, ettet halua yhteydenottoja missään muodossa. Ota tästä kirjeestä valokuva ja postita se kirjattuna tai pakettina, jotta tulee kuittaus, että ovat sen saaneet.
Älä ole hellämielinen. Älä syyllisty. Älä usko heidän valheisiinsa. Ole johdonmukainen ja päättäväinen.
Tulet jossain kohtaa kaipaamaan vanhempiasi ja kokemaan ikävää. Jokaisessa vanhemmassa on kumminkin hyviäkin puolia. Hyväksy tämä mutta älä muuta toimintatapaasi. Ikävän tunteet haalistuvat ajan myötä.
Kun kysyt itseltäsi, oletko varmasti tehnyt oikein, vastaus on: kyllä olet. Kannusta itseäsi olemaan rohkea ja seisomaan suorana.
Laki on turvanasi. Uhkauskirje on laiton uhkaus, jatkuva soittelu kotirauhan rikkomista kuten myös kotiovelel tuleminen. Haukkuminen selän takana on kunnianloukkaus.
Tee kaikesta aina rikosilmoitus, vaikkei se aina johtaisi edes tutkintaan.
Hae lähestymiskieltoa, jos eivät muuten usko. Kerää sitä varten todistusaineistoa ja hae psykologilta lausunto, että kärsit heidän toimintatavoiltaan.
Ja vielä kerran: pysy lujana. Sinä pystyt siihen. Olet vahva. Ole johdonmukainen.
Lopuksi voisin sanoa, että oma päätökseni pelasti elämäni. Olisin varmaan tappanut itseni ilman tekemääni ratkaisua. Vaikka sinulla ei ole samanlaista taustaa niin painavat syyt, ja olet asiaa pitkään pohtinut.
Äitini vihoviimeisin lähestymisyritys oli siirtää isohko summa lapsen tilille, jonka numeron hän oli saanut aika päiviä sitten lapsen kummilta. Pidimme rahan (selvitimme tätä: on vaikea päättää uskottavasti lapsen puolesta että kieltäytyy lahjasta, se voi tarjota lahjan tarjoajalle ties minkä väylän kyseenalaistaa vanhempien toimet) mutta lakkautimme tilin, jotta uusia lahjoituksia ei tule. Emme kaipaa yhteydenottoja edes rahallisessa muodossa. Toisin sanoen: varaudu myös tähän, että he yrittävät lahjoa sinut takaisin. Pysy silloinkin lujana.
Olipa hyvin kirjoitettu!
Lisäisin vielä,että jos on pieniä lapsia,pitää päiväkotiin antaa tieto,että lapsia ei saa luovuttaa (tosin nyk pitää kai olla vara-hakijat tietoineen paperilla) muille kuin tietyille hakijoille,osoitetietoja ei saa antaa,sama koululle. Henkilökuntahan on vaitiolovelvollista mutta eihän sitä koskaan...Nii ja joo,lapsille kanssa ettei saa lähteä kenenkään mukaan (turvasana,tunnussana tms)
Voi ap! Vuosikausia sitten on jo ylitetty se raja, milloin liika on liikaa!
Et ole ainoa. Meitä on muitakin.
Lähestymiskielto. Estot puhelimiin jne.
Nimimerkillä kokemusta on.