Miten eroon ostospakosta?

Kyseessä voi hyvinkin olla riippuvuus. Ota siitä selvää,tietoa on. Ainakin kannattaa välttää kaupoissa kiertelyä, se on sama kuin alkoholisti menisi baariin juomaan vettä. Turha riski eikä tuo hyvää fiilistä.

Saatko kiinni, mihin sisäiseen tarpeeseen ostelet?

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä voi hyvinkin olla riippuvuus. Ota siitä selvää,tietoa on. Ainakin kannattaa välttää kaupoissa kiertelyä, se on sama kuin alkoholisti menisi baariin juomaan vettä. Turha riski eikä tuo hyvää fiilistä.

Saatko kiinni, mihin sisäiseen tarpeeseen ostelet?

En oikeastaan tiedä.

Saan siitä hyvää oloa ja hyvää mieltä kun löydän uudne hienon tavaran tai vaatteen.

Jonkinlaista dopamiinia vissiin metsästän

Laita kortilliselle käyttötilille vain vähän rahaa ja sillä on pärjättävä koko kuu

Vuoden ajan mene kauppaan vain pakottavasta syystä ja ostaa voit vain sen mitä on ostoslistalla.

Osteluhan työ hyvää oloa, eikö niin? Keksi muita tapoja hemmotella itseäsi. Venyttele vaikka, jos et muuta keksi, siitähän ainakin keho nauttii.

Ostamiseen jää kyllä kiinni. Itse olen pärjännyt ihan hyvin, olen saanut pienet tulot riittämään. Tykkäsin aiemmin ostaa ainakin toisen viikonlopun iltapäivälehdistä. Jäin sitten työttömäksi ja halusin pienentää menoja. Että se lehden ostamatta jättäminen oli vaikeaa! Meni monta kuukautta ennen kuin totuin siihen. Minua auttaa se, kun pienistäkin menoista lasken, miten paljon se on vuodessa. Äkkiä huomaa, että kun jätän nämä ja nuo kauppaan, saan säästyneillä rahoilla vuodessa kahden viikon ruokaostot ilmaiseksi.

Erillisen säästötilin avaaminen auttaa myös. Aina, kun olen jättänyt jotain ostamatta, laitan summan säästötilille. On kiva katsoa, kun tilin sado nousee.

Mikä niitä ostohaluja synnyttää? Arvaan, että netin selailu? Lopeta se. Ja ruokakauppaan ostoslistan kanssa eikä sen ulkopuolelta osteta mitään.

Ostamisen psykologiset syyt voivat olla moninaiset ja syvällä. Miksi ostat? Mitä tarvetta ostaminen palvelee? Ostatko siksi koska se on ajanviete, olet pitkästynyt, yksinäinen? Onko sinulla ollut tapana palkita itseäsi ostamalla jotain ja tilanne lähtenyt lapasesta? Onko ostaminen jokin tapa kokea olevansa elossa? Mitä emotionaalista tyhjiötä elämässä täytät ostamalla?

Suositeltavaa on pitää vastedes kirjaa jokaisesta ostoksesta ja käydä ostoksia läpi kriittisesti. Pysähtyä tilanteessa ja miettiä, mikä sai tekemään ostopäätöksen. Impulssi vai todellinen tarve? Kuinka monissa kohdissa tulet johtopäätökseen, että kyseessä on ollut impussi, jota et  kyennyt vastustamaan? Ostatko tavaroita ihanneminälle tai "sitku"-elämään? Tästä sitten edetään tilanteeseen, jossa pysähdyt ennen varsinaista ostotapahtumaa ja vastustat impussia. Tärkeää olisi saada kokemus siitä, että selvisit ja selviät elämässäsi ilman, että ostat jotain. Saada kokemus siitä, että myöhemmin asia ei enää herätä sinussa sellaisia intohimoja kuin impulssin hetkellä.

Ostamisessa on usein kyse pitkälti myös oman haluamisen toteuttamisesta. Onko sinulla muita tapoja tyydyttää sitä tarvetta?

En osaa samaistua, kun itse vihaan kaupoissa/ostoksilla käymistä, enkä ikinä osta mitään muuta kuin on aivan pakko.

Mutta hankalalta tilanteesi kuulostaa, jonkinlaiselta riippuvuudelta.

Osaatko itse yhtään hahmottaa, mistä tuo johtuu? Paikkaatko jatkuvalla ostamisella jotakin asiaa, joka elämästäsi puuttuu tai joka on huonosti?

Voisitko ryhtyä elämään päivä kerrallaan -metodilla. Lupaat itsellesi aamulla, että tänään et osta mitään. Kestät kyllä iltaan asti.

Ja seuraavana aamuna sama lupaus uudelleen, ja niin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Ostamisen psykologiset syyt voivat olla moninaiset ja syvällä. Miksi ostat? Mitä tarvetta ostaminen palvelee? Ostatko siksi koska se on ajanviete, olet pitkästynyt, yksinäinen? Onko sinulla ollut tapana palkita itseäsi ostamalla jotain ja tilanne lähtenyt lapasesta? Onko ostaminen jokin tapa kokea olevansa elossa? Mitä emotionaalista tyhjiötä elämässä täytät ostamalla?

Suositeltavaa on pitää vastedes kirjaa jokaisesta ostoksesta ja käydä ostoksia läpi kriittisesti. Pysähtyä tilanteessa ja miettiä, mikä sai tekemään ostopäätöksen. Impulssi vai todellinen tarve? Kuinka monissa kohdissa tulet johtopäätökseen, että kyseessä on ollut impussi, jota et  kyennyt vastustamaan? Ostatko tavaroita ihanneminälle tai "sitku"-elämään? Tästä sitten edetään tilanteeseen, jossa pysähdyt ennen varsinaista ostotapahtumaa ja vastustat impussia. Tärkeää olisi saada kokemus siitä, että selvisit ja selviät elämässäsi ilman, että ostat jotain. Saada kokemus siitä, että myöhemmin asia ei enää herätä sinussa sellaisia intohimoja kuin impulssin hetkellä.

Ostamisessa on usein kyse pitkälti myös oman haluamisen toteuttamisesta. Onko sinulla muita tapoja tyydyttää sitä tarvetta?

Ehkä tarve tulee vaikeasta elämäntilanteestani. Ja ehkäpä kaupoissa kiertely on pakenemista todellisuudesta, mikä odottaa kotona. Aloin pitämään kirjaa menoistani, hahmottaakseni kuinka paljon rahaa tilillä on ja mihin sitä oikein menee.

Hyviä neuvoja on tullut, kiitoksia kaikille.

Tosiaan pitää kokeilla lopettaa kiertely kauppoissa niin ei tule langettua houkutuksiin. Tämä on hyvä neuvo ja aion kokeilla sitä.

Olen kokeillut siirtää budjetin verran rahaa käyttötilille, mutta se on vain valitettavan helppoa siirtää lisää rahaa säästöstä. Mutta pitää pysyä lujana ja jättää siirtämättä.

Olen itse samassa tilanteessa kuin AP. Ollut jo vuosia. Olen tästä asiasta puhunut rehellisesti monelle ihmiselle. Itselläni on alkotaustaa ja olen ollut jo vuosia raittiina. Jotenkin se addiktio kai siirtynyt sitten osteluun. Toki pienempi paha tämä ostelu, mutta voi silläkin itsensä ongelmiin saada.