Small talk ja ynseä kaiku

Yritin keskustella työkaverin kanssa niitä näitä, en ole utelias. Sanoisin että olen introvertti. Kysäisin teetkö käsitöitä, neulotko? Vastaus, miten mulla voisi työssäkäyvänä olla aikaa neuloa. Tämä tuli korotetulla äänellä negatiiviseen potenssiin laukaistua, niinkuin olisin syy hänen johonkin ikävään oloon. Tätä ennen oltiin juteltu töistä, vaihtuvasta projektista, uudesta asiakkaasta. Hänellä ei ole lapsia, käsittääkseni ei muitakaan harrastuksia. Molemmilla yhtä monta tuntia kestävä työpäivä. Hänellä ei ole enää vanhempia, ei sisaruksia. Tuli fiilis kuin likainen tiskirätti olisi lättäisty kasvoille. Että se siitä keskustelun yrityksestä.