Lääkärikäynnit ja viiltelyarvet
Pitäisi hakeutua lääkäriin mutta ahdistaa koska en kehtaa riisuutua kenenkään edessä järkyttävien viiltelyarpien takia, pelottaa mitä hoitajat ja lääkärit sanoo. Tämän takia varmaan kuolen johonkin syöpään, mutta ei voi mitään.
Kommentit (7)
Jos sanovat jotakin niin ei ole pakko vastata. Ei kuulu heille.
Lääkärit nähneet niitä ennenkin, et ole ensimmäinen. Saattavat kysyä sinun voinnistasi ja olla huolissaan.
Mulla on jalat aivan täynnä vanhoja viiltelyarpia, ne kyllä näkyy pitkän matkan päästäkin jos kuljen paljain jaloin. Ei ole ikinä kukaan lääkäri kysynyt mitään vaikka gynelläkin olen alaosasto paljaana ja ihan tk-lääkärillä lyhyissä shortseissa. Tosin kai ne näkee, että on nimenomaan vanhoja, ehkä tuoreista arvista kyseltäisiin.
Mutta onko siinä jotain pahaa, jos lääkäri mainitsee? Viiltely nyt kertoo henkisestä kivusta, ne haluaa auttaa.
Mene ihan rohkeasti, ei niitä tarvitse eikä pidä hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Jos sanovat jotakin niin ei ole pakko vastata. Ei kuulu heille.
Ei tietenkään ole pakko vastata mutta hoitajat ja varsinkin lääkärit on usein niin suorasanaisia ja ilkeitä että voi päästää suustansa mitä vain. En kestä niitä katseita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanovat jotakin niin ei ole pakko vastata. Ei kuulu heille.
Ei tietenkään ole pakko vastata mutta hoitajat ja varsinkin lääkärit on usein niin suorasanaisia ja ilkeitä että voi päästää suustansa mitä vain. En kestä niitä katseita.
Ne näkee työssään juoppoja deliriumin kourissa, nstejä, itsensä teloneita, sukuelimiä, paiseita, arpia, perseitä. Jos ne jotain arvista toteaa, niin vain sen takia että saisit apua, älä pelkää.
Itse luovuin arpien piilottelusta vasta kolmekymppisenä ja onpa ollut vapauttavaa, ei niitä kukaan tuijota saatikka tule kommentoimaan.
Minä olen nähnyt monella ihmisellä viiltelyarpia. Enkä ole terveydenhuollon ihminen.
Esim ekgn voi ottaa paita päällä mutta joku ultraääni varmaan vaikeempi