Tuleeko kellekään välillä niin ahdistunut olo, että
tekisi mieli kävellä junan alle tai hypätä jostain korkealta?
Kommentit (17)
Tulee. Useinkin. Saatan alkaa itkeä jossain ollessani, ja tuntea niin pahaaa oloa ja ahdistusta, että joskus olen noita miettinyt. En kuitenkaan koskaan toteuta. Sen tiedän, että vielä sen verta pää leikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi
Good for you 👍
Vierailija kirjoitti:
Tulee. Useinkin. Saatan alkaa itkeä jossain ollessani, ja tuntea niin pahaaa oloa ja ahdistusta, että joskus olen noita miettinyt. En kuitenkaan koskaan toteuta. Sen tiedän, että vielä sen verta pää leikkaa.
Ihan sama tänään. Mut en oikeasti halua hyppiä. Ap.
Mulle tulee joskus kun makaan sängyssä ennen nukahtamista niin kauhea ahdistus, että ajattelen nousevani ylös, käveleväni ulos ja hyppääväni mereen (joka on siis taloni vieressä). Pelkään aina noita ajatuksia, koska ne ovat niin voimakkaita ja tuntuu, että se on siinä hilkulla, että voisin saada mielenhäiriön ja tehdä oikeasti noin.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee joskus kun makaan sängyssä ennen nukahtamista niin kauhea ahdistus, että ajattelen nousevani ylös, käveleväni ulos ja hyppääväni mereen (joka on siis taloni vieressä). Pelkään aina noita ajatuksia, koska ne ovat niin voimakkaita ja tuntuu, että se on siinä hilkulla, että voisin saada mielenhäiriön ja tehdä oikeasti noin.
Minulla sama, mutta pelkään korkeita paikkoja ja muutettiin pari kk sitten kerrostalon neljänteen kerrokseen. Iltaisin tuli ahdistavia ajatuksia että entä jos hyppään alas. Minusta nämä ovat jotain ahdistushäiriön oireita ja aloitinkin siksi lääkitykseni uudelleen jonka olin hiljattain lopettanut. Ahdistavat ajatukset katosivat.
Päivälleen 3 vuotta sitten yritin hukuttaa itseni. Siitä selvittiin ja kaikki on hyvin nyt.
Joka ikinen päivä mietin asiaa, mutta samalla tiedän etten tule koskaan tekemään sitä.
lisäyksenä,miettinyt jo varmaan 20 vuotta päivittäin, ei mene sen paremmin nytkään kuin silloinkaan.
Eikä tule menemään.
Tulee ajoittain, mutta tiedän etten tee sitä kuitenkaan. Joskus silti pelottaa, että sekoan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee joskus kun makaan sängyssä ennen nukahtamista niin kauhea ahdistus, että ajattelen nousevani ylös, käveleväni ulos ja hyppääväni mereen (joka on siis taloni vieressä). Pelkään aina noita ajatuksia, koska ne ovat niin voimakkaita ja tuntuu, että se on siinä hilkulla, että voisin saada mielenhäiriön ja tehdä oikeasti noin.
Minulla sama, mutta pelkään korkeita paikkoja ja muutettiin pari kk sitten kerrostalon neljänteen kerrokseen. Iltaisin tuli ahdistavia ajatuksia että entä jos hyppään alas. Minusta nämä ovat jotain ahdistushäiriön oireita ja aloitinkin siksi lääkitykseni uudelleen jonka olin hiljattain lopettanut. Ahdistavat ajatukset katosivat.
Joo, on mulla myös sillalla kävellessä ajatuksia, että mitäs jos nyt vaan yhtäkkiä hyppään alas…ihan kauheaa tuollainen. Voisi luulla, että tuo mun mereen hyppäämisjuttu ei olisi niin paha ajatus, koska siinähän ei välttämättä tapahdu mitään peruuttamatonta, mutta mulle se kuitenkin symboloi hyppyä kuolemaan.
Ei junan alle koska alkaa ahdistamaan enemmän kun sitten iskee ajatus että pilaan sillä sen kuljettajan ja niiden matkustajien elämän, sen sijaan joskus iskee ajatus että mitäs jos vetäisisin terävän kokkiveitsen suoraan mahaani.
Suunnittelin just, että joku yö otan ja hyppään jonkun päristelevän mopopojan eteen. Ehkä sillä tavalla saan tapettua kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Juuh. Ja olen joskus toiminutkin ahdistukseni ohjaamana. Tästä on kuitenkin vuosia aikaa. Olen jotenkin oppinut elämään jatkuvan ahdistuksen kanssa. Tärkeintä on pitää elämä mahdollisimman tylsänä ja tavallisena.
Ei onneksi