Olen raskaana rv 22 ja kukaan ystävistäni ei vielä tiedä
eikä tiedä vanhemmatkaan. Vain me miehen kanssa tiedämme, emmekä ole halunneet kellekään kertoa.
Huomaavat varmaan jossain vaiheessa mahani.
Kommentit (13)
itsellemmekin asiaan totuttelu on vienyt aikaa. Emme ole naimisissa tai mitään ja suunnitelmat elämään oli jotain aivan muuta.
Sitten kun asian kypsyttely vei niin kauan, on tuntunut jotenkin helpottavalta pitää asia vain meidän tietonamme.
Et ilmeisesti tapaa heitä kovin usein? Vai oletko ylipainoinen?
En ole ylipainoinen, mutta en mikään sirokaan. Ehkä ajattelevat minun lihoneen?
ap
olet raskaana mutta ovat tarpeeksi hienotunteisia ollakseen kysymättä. Mutta miski pimitätte vielä tietoa isovanhemmilta jne? Häpeätkö jotenkin asiaa?
Ekasta jäin sairaslomalle, kun 24 viikkoa oli täynnä, eikä yksikään työkaveri ollut huomannut mitään. Ei mulla tosin ollut vielä painokaan noussut tuossa vaiheessa kuin kilon. Maha oli aivan litteä. Mä olen myös normaalipainoinen, BMI 21. Ihan sama oli kaikkien viiden kanssa. Nuorimmaisen odotuksen kerroin vanhemmilleni ja sisaruksilleni 34. viikolla.
Mahan kokoon vaikuttaa tosiaan eniten kohdun asento, ei oma lähtöpaino.
Toiseksi eniten vaikuttaa varsinkin ekassa raskaudessa vatsalihasten kunto. Jos on timmit lihakset, niin ei se maha pulpahda esiin kovin nopsaan.
Jokainen kertoo silloin kun itsestä hvyälktä tuntuu. Pääsääntöisesti ihmiset ovat kuitenkin iloisia toisten hyvistä uutisista.
Minua on alkanut melkein ärsyttää nämä "nyt plussasin", "nyt me yritetään", "nyt ne yrittää" uutiset.
Alkuvaiheen raskaus varsinkin on vielä niin riskialtis että en haluaisi liikaa edes tietää tuttujen kohdalla siitä ettei sitten joutuisi päivittelemään muiden ovulointeja, varhaisia keskenmenoja, sperman laatuja tms.
Siinä vaiheessa kun raskaus näkyy niin selvästi ettei erehtymisen vaaraa ole, on sopiva aika onnitella ja varmaankin teillä tulevat isovanhemmat silloin asiasta huomautaa. :)
Varmaankin pian kerrotaan. En vaan jaksa sitä juoruavien sukulaisten soittorumbaa :( "eikö teidän pitänyt mennä sinne Saksaan töihin" ja "Vielähän Joni opiskelee" ym.
voin vain todeta että itse ainakin loukkaantuisin jos siskoni kertoisi vasta noilla viikoilla raskaudestaan. Mutta jos välit eivät ole niin lämpimät, niin ei kai kukaan pakota kertomaan.
Itse olen suunnilleen samoilla viikoilla, eivätkä ihmiset, joita harvemmin näen, huomaa vatsaani. Itsestäni se kyllä tuntuu ihmeellisestä, sillä itse tietenkin huomaan eron ja samoin läheisemmat ja sellaiset, joita näen usein (esim. työkaverit).
vielä vko 20 vaikka tiesinkin hänen olevan raskaana. Hän itse sen kyllä huomasi. Ehkä tämä on katsojan silmässä? :)
Toisaalta se, ettei muut huomaa, on vain osoitus siitä että ihan turha olla laiha kun muut eivät huomaa vaikka tulee reilut 10 senttiä lisää vyötärölle :D
nro 12
"ulkopuoliselle" ennen kuin huomasivat= oli liian vaikea piilottaa. Vihaan yli kaiken semmosta hössöttämistä jne. Anoppi, isosisko ja äitini ovat pahimmat semmosessa: " oletko ostanut sen", "oletko miettinyt sitä", "voitko hyvin", "olet raskaana, ihanaa", vauvanvaatteet, neulominen, kuulumisten kärttäys jne.jne. Se on aivan äärimmäisen rasittavaa enkä halunnut kokea sitä päivääkään enempää kuin on pakko.
Miksi ette kerro?