Tunnetko jonkun rahoillaan leveilleen, joka onkin köyhtynyt?

Olen köyhtynyt todella varakkaasta ja muinaisen kassakriisi köyhäksi. 

En ole koskaan leveillyt rahoilla, aina pitänyt matalaa profiilia jottei tulisi kateutta, mutta ollut vuosikymmeniä onnistuneen yrittäjyyden ansiosta rahaa käytössä myös matkustaa, harrastaa kalliita harrastuksia, sijoittaa ja sisustaa jne, mutta ensin tuli vaikea sairaus joka esti yrittäjän työt noin 1,5 vuoden ajaksi ja tuli runsaasti epäsuoria kuluja, sen samalla työura muuttui, aikaisempi ura oli ohi ja piti toipilaana saada mukaeltua aikaisempi ura uudeksi ja siitä tuli kuluja, eikä tuloja ollut kovinkaan paljon. 

Sen myötä en selvinnyt taloudellisista sitoumuksista, jolloin jouduin myymää vuosi sitten kovalla tappiolla omistuksia.

Lopputuloksena ollut se että nämä neljä viimeistä vuotta ovat olleet iso pudotus: sairaus-uran uudistaminen - koronan vaikutukset liiketoimintaan ovat aiheuttaneet sen, että minulla on toki vielä omaisuutta hyvinkin, mutta ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa eikä ole ollut voimavaroja myydä omaisuutta - sillä se on osin sellaisessa muodossa ettei se ole helppoa tai kannattavaa, joten arkielämä on pudonnut samalle tasolle kuin se oli joskus opiskelija-aikoina. 

En ole halunnut tinkiä asumisesta ja työtiloista, ja kaikki juoksevat kulut ovat minimissä, niin käytännössä ostan punalappuisia ja budjetoin ruokabudjetin, tarkkaan harkitsen milloin käytän autoa, auto on ollut huonossa kunnossa pitkään koska ei ole ollut varaa korjata jne.

Nyt olen kehittämässä markkinointia koska yritystoimintani on ollut aina kannattavaa ja uusi linja toimii, ja uskon että nousen vielä varakkaaksi, koska molemmat yrityslinjat ovat aina olleet kannattavia ja toimivat hyvin, mutta nyt ei ole ollut varjoja sijoittaa markkinointiin jne 

Nyt on valoa tunnelin päässä, kunhan saisin vielä mielialaa kohotettua, koska kaiken keskellä tämä episodi on täytynyt käydä yksin läpi, tosin kiitos HUS s-klinikalle, sain apua, mutta nyt kuitenkin elän uusiutumisen pelossa, se ei taida alitajunnasta poistua koskaan, mutta en anna sen häiritä elämää. 

Päivä kerrallaan positiivisella mielellä.

En ole itse myöskään leveillyt tai leveästi elänyt, mutta mukavasti menestyvä yritystoiminta ja 50v ikävuoden tienoille kaavailtu vauraus on kääntynyt kädestä suuhun elämäksi.

Toimialan yleisen kannattavuuden heikentyminen ja oman ja puolison terveyden reistailu sekä useamman lapsen sairastelusta johtunut työelämän dowshiftaus on ajanut pienituloiseksi.

Terveyden reistailu ihan Suomessakin voi aiheuttaa elintason radikaalin putoamisen, sillä vaikka hoidot ja lääkkeet saisi maksutta tai hyvin edullisesti, yrittäjien sosiaaliturva on usein peruspäivärahatasoa, joten lopputuloksena on puolikuntoisena ja alitoimivana työskentely, jotta saisi kulut katettua.

Meikäläinen on kuitenkin monta kokemusta rikkaampi, enkä enää toisaalta kaipaa niitä merkkilaukkuja, se on nähty ja eletty, nimittäin vakava sairaus sai arvot ja kiinnostuksenkohteet uusiksi.

Yksi tuttu leveili rahoillaan. Koskaan ei selvinnyt oliko sitä rahaa vai ei, mutta aika leveästi eli vuosikausia. Kyseessä oli sellainen itsestään liikoja luuleva yrittäjä, jolla oli aivan tähtitieteelliset ideat. Sellaiset mistä jo valmiiksi tiesi ettei tule onnistumaan.

Lopulta joutui sellaisten pikkupetosyritysten vuoksi ihan puille paljaille. Jätti siis jollain itse keksimällään lakipykälän tulkinnalla maksamatta tilojen vuokria yms. Kun homma ei mennytkään vuokranantajalla, pankilla yms läpi, niin kakka osui tuulettimeen ja menetti aivan kaiken.

Kaveri sai peeintönä ison nipun Nokian osakkeita, noin 500 kmk edestä siinä vaiheessa kun Nokialla meni tosi surkeasti ysärin alussa. Ryyppäsi ja rälläsi ne muutamassa vuodessa ennen Nokian satumaista nousua, olisi ollut kymmeniä miljoonia markkoja parhaimmillaan. Eli ei hän nyt varsinaisesti rikkaaksi ehtinyt mutta ryssi mahdollisuutensa rikkaaksi etukenossa.

Tänään kiroaa tyhmyttään ja jatkaa duunejaan raskaskalustoasentajana.