Tunnetko itsesi jotenkin erityiseksi ihmiseksi? Miten ja miksi?
Minä tunnen näin, vaikka olen täysin rooliton ja turha ihminen enkä ole koskaan saanut kokea mitään rakkautta.
Outoa, ajattelen nykyään.
Kommentit (10)
Nyt kuulostan ihan hullulta, mutta saan universumilta ohjeita ja opastusta elämääni. Ja välillä läheisteni elämään. Välitän sitten ohjeet läheisilleni.
Esimerkiksi jos olen kohdannut ongelman saatan törmätä ihmiseen, joka kertoo kärsivänsä tällaisesta ongelmasta (sama kuin minulla) ja kertoo miten on sen ratkaissut.
Kuulostaa aika erikoiselta, mutta näillä mennään.
Mitä on erityinen?
Lähes kaikki ovat turhia. Ei siinä ole sen kummempaa.
Minä alan vasta nyt 45 vuotiaana ymmärtämään että minut tietää huomattavasti laajempi joukko ihmisiä kuin keskiverto suomalaista. Onko se hyvä tai huono, niin en tiedä, mutta se on aina yhtä outoa esitellä itsensä jollekin joka vastaa: Joo tiedän kyllä sinut. Ottaen huomioon että olen hiljainen introvertti, niin se liittynee asioihin joita olen saanut aikaiseksi. Outoa se silti on.
Pidänkö itseäni erityisenä? En tosiaankaan.
Tunnen olevani erytyisen turha koska en kelpaa koskaan mihinkään vaikka kuinka yrittäisin kaikkeni.
Kaikki ihmiset ovat erityisiä. Kahta samanlaista ihmistä ei ole.
Joo, olen erityisen ongelmainen ja mielenvikainen tapaus.
En. Toki olen yksilöllinen kuten jokainen muukin, mutta kuitenkin aika tavis, en mitenkään erityinen. En edes kaipaa olla erityinen, tavallisena on mukava elellä.
Olen helvetin kova panomies.
T: 20v ykä 😎
vuonna 2004 syntynyt ykä.
Erityinen ja erilainen, kuten me kaikki. Niin minä sen koen.
Sellanen olo tietysti on, että olisin jotenkin harvinainen. Ainutlaatuinen. Olematta kuitenkaan korvaamaton.