En varmaan löydä enää mitään opiskelualaa tai työtä

Duunit ovat joko huonosti palkattuja tai stressaavia tai pitkien opintojen takana enkä pystyisi varmaan tekemäänkään kuin osa-aikaista. Hoitoalaa mietin kun siellä ei vaadita älyttömän hyvää matematiikan osaamista.

Lukiomatikkani oli hylätty ja pääsin ylioppilaaksi kompensaatiopisteillä. Kauppaopistossa tai elämässä muuten matematiikka ole tuottanut niin paljon vaikeuksia. Olen aina ollut talousasioissa osaava ja ymmärtänyt asioiden syy- ja seuraussuhteita sekä ollut looginen.

Olen kielissä aika hyvä ja puhun paria kieltä sekä ymmärrän useampaa kirjoitetussa muodossa. Mielikuvitus on hyvä ja olen empaattinen, liiankin. Keskittymiskyky on välillä huono, mutta osaan haalia hyvin tietoa eri lähteistä.

Opinnoissa olen aina kyllästynyt joksikin aikaa helposti tai masentunut, mutta ollut myös välillä hyvin lahjakas ja tehnyt jonkin kurssin kaikki tehtävät parissa tunnissa. Jotain kieltä saatan opiskella kahdeksan kurssia lukiossa ja mitään ei tunnu jäävän päähän, mutta kyrilliset kirjaimet opin hahmottamaan parina iltana netistä katsomalla. Joitain kieliä hahmotan myös lukiessa päättelemällä.

Ihmiset pitävät minua yleensä hyvin fiksuna. Itse kuitenkin tunnistan jotkut täysin oudot puutteet yleistiedossa kuten en erota lintu- tai kalalajeja toisistaan tai tiedä missä Puola vaikka sijaitsee. Kuitenkin jossain tietokilpailussa voin joistain erikoisemmista asioista tietää paljonkin :D

Tuntuu vain siltä, että muut ovat kykyprofiililta jotenkin tasaisempia ja heillä on helpompaa. Stressaan ja ahdistun myös epäoikeudenmukaisuudesta työssä, tuon asiat ilmikin ja sitten käy niin, että noiden kaikkien em. asioiden takia minä olen se joka saa potkut ja muut jäävät.

Kärsin helposti myös unettomuudesta ja masennuksesta sekä ahdistuksesta. Olen melko lailla jo eristynyt kotiin yli vuoden aikana. Voimavarat ovat loppu. Tuntuu myös etten enää jaksa kun kehokin alkaa sairastua ja kävelystä tulee jo rasitusvammoja.